Miten kertakäyttömuovien kielto vaikutti muovivalmistajien toimintaan?

Kertakäyttömuovia koskeva SUP-direktiivi (single use plastic directive) astui voimaan 5.7.2019. Direktiivillä kiellettiin useita kertakäyttöisiä muovituotteita ja asetettiin muovituotteiden tuottajille uusia vastuita. Direktiivi aiheutti suuren muutoksen muoviteollisuudessa. Kuluttajille direktiivi näkyy tiettyjen muovituotteiden, kuten muovipillien, vähittäisenä katoamisena katukuvasta.


Viikon blogikirjoituksessa käsittelen tuoretta artikkelia, jonka kirjoittamiseen osallistuin. Artikkelin muut kirjoittajat olivat Oulun yliopiston kauppatieteiden professori Pia Hurmelinna-Laukkanen ja bioprosessitekniikan dosentti Sanna Taskila. Artikkelissa käsittelimme, miten SUP-direktiivi vaikutti muovituotteita valmistavien yritysten toimintaan ja miten yritykset sopeutuivat muutokseen, tai jopa hyötyivät siitä. Artikkeli on nimeltään Innovation management responses to regulation – SUP-directive and replacing plastic ja se on julkaistu International Journal of Innovation Management -lehden erikoisnumerossa. Muuhun tieteelliseen tuotantooni voit tutustua seuraavan linkin takaa:


- https://www.kpflaki.com/julkaisuluettelo


Tässä blogikirjoituksessa avaan artikkelin keskeistä sisältöä ja sen tuloksia.


Sääntely ja innovaatiot


Yritykset ja markkinat eivät ole tyhjiössä. Sääntely-ympäristö ohjaa markkinoita ja muokkaa markkinoiden toimintaa. Sääntely pakottaa yrityksiä innovoimaan, koska yritysten täytyy vastata muuttuneeseen sääntely-ympäristöön uusilla tuotteilla ja palveluilla. Sääntely estää vanhojen tuotteiden tai tuotantomenetelmien käyttämistä mutta myös luo kysyntää uudenlaisille tuotteille ja palveluille. Sääntelyn vaikutuksia innovaatioihin ei ole tutkittu aiemmin kovin paljoa, joten päätimme tarkastella SUP-direktiiviä tästä näkökulmasta.


Sääntely voi estää tai edistää innovaatioita. Esimerkiksi patenttijärjestelmä kannustaa innovoimaan, koska innovaation tekijä saa tietynlaisen monopolin keksintöönsä. Korkeat hallinnolliset kustannukset, joita on esimerkiksi ympäristölupamenettelyissä, taas voivat vähentää innovaatioita, jos ne tekevät koetoiminnasta ja kehittämisestä kalliimpaa. Meidän mielenkiinnon kohteen tässä tutkimuksessa oli tilanne, jossa sääntely pakottaa yrityksiä innovoimaan. Tähän päädytään nimenomaan silloin, jos tiettyjä tuotteita tai palveluita kielletään. Esimerkiksi kun elohopean käyttö kiellettiiin, yritykset joutuivat innovoimaan korvaavia tuotteita elohopeaa sisältäville tuotteille.


Sääntelyn muuttuessa osa yrityksistä ennakoi muutosta, osa reagoi vasta pakon edessä ja osa ei reagoi ollenkaan. Yleensä viimeiseen ryhmään kuuluvat yritykset katoavat markkinoilta, koska ne eivät sopeudu muutokseen. Artikkelissamme tutkimme, mitä eri strategioita SUP-direktiiviin sopeutumiseksi valittiin ja miten ne toimivat.


SUP-direktiivi


SUP-direktiivillä pyrittiin vastaamaan laajaan kansainväliseen ongelmaan: muovijätteen määrään. Muovijäte aiheuttaa ongelmia erityisesti merissä ja rannoilla, joissa se muodostaa valtavia jätelauttoja ja häiritsee ekosysteemien toimintaa. Muovijätteen määrää on siksi pyritty jo vuosia vähentämään globaalilla tasolla, mutta muovin pitkäikäisyyden vuoksi muovin määrä merissä on ainoastaan kasvanut. SUP-direktiivin kattamat muovituotteet valittiin sen mukaan, minkä verran niitä löytyy EU:n rannoilta ja merialueilta. Aikaisemmat sääntelytoimet EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa eivät olleet onnistuneet vähentämään muovijätteen määrää.


SUP-direktiivin voimakkain muutos löytyy sen artiklasta 5. Artiklan mukaan tiettyjä muovituotteita ei saa saattaa markkinoille EU:ssa, mikä käytännössä tarkoittaa niiden myyntikieltoa. Merkittävimmät artiklassa 5 mainitut tuotteet ovat kertakäyttöaterimet, muovipillit, juomasekoittimet ja tietyt ruokapakkaukset. Myös pullonkorkkien tulee jatkossa pysyä kiinni muovipulloissa. Tämän lisäksi kierrätysmuovin osuutta eri muovituotteissa tulee lisätä jopa 30 %:iin. Jatkossa muovituotteiden valmistajat joutuvat myös maksamaan muovituotteiden siivoamisesta aiheutuvat kustannukset. Nämä velvoitteet astuvat voimaan vuosina 2021-2030. Muovipillien ja kertakäyttöaterimien, sekä tiettyjen muiden kertakäyttötuotteiden saattaminen markkinoille on kielletty 3.7.2021 alkaen, eikä kaupoista löydy enää kovin kauaa muovipillejä tai muita vastaavia tuotteita.


Tapaustutkimus


Haastattelimme tutkimukseen kuutta yritystä, joiden vastausten perusteella tunnistimme erilaisia strategioita vastata SUP-direktiiviin. Haastatellut yritykset olivat suomalaisia yrityksiä, joiden koko ja ikä vaihteli merkittävästi. Osa yrityksistä toimi proaktiivisesti niin, että ne alkoivat suunnitella uusia tuotteita jo silloin, kun direktiivi oli valmisteluasteella. Nämä yritykset menestyivät hyvin, koska niillä oli valmiina muovia korvaavia tuotteita jo silloin, kun reaktiiviset yritykset vasta aloittivat tuotekehittelyn. Osa yrityksistä reagoi vasta pakon edestä ja joutui luomaan uusia tuotteita, jotta ne voisivat selviytyä. Tämän lisäksi muutama yritys perustettiin, koska direktiivi loi kysyntää sellaisille muovittomille tuotteille, joita ei vielä ollut markkinoilla. Tämä loi tilaa uusille liikeideoille ja tuotteille, joiden ympärille syntyi uusia yrityksiä.


Yhteenveto


Sääntely muuttaa markkinoita, halusivat toimijat sitä tai ei. Yritykset joutuvat sopeutumaan markkinoiden muutokseen. Tutkimuksessa tarkastelimme, miten yritykset reagoivat SUP-direktiiviin. Direktiivi aiheutti markkinoilla suurta epävarmuutta, koska se johti suureen murrokseen erilaisten muovituotteiden kieltämisen myötä. Osa yrityksistä ennakoi direktiiviä jo ennen kuin se säädettiin, ja nämä yritykset menestyivät markkinoilla. Osa yrityksistä reagoi direktiiviin vasta sen säätämisen jälkeen, ja nämä yritykset joutuivat kehittelemään uusia tuotteita nopeasti selviytyäkseen lainsäädännön muuttumisesta. Joissain tapauksissa uusia yrityksiä perustettiin direktiivin luoman uuden kysynnän vuoksi. Erityisesti yrityksen johdon suhtautumisella direktiiviin ja innovaatioihin oli merkitystä siinä, miten yritykset selviytyivät muutoksesta.


Lue lisää ympäristöoikeudellisia kirjoituksiamme:

https://www.kpflaki.com/blog/categories/ymp%C3%A4rist%C3%B6oikeus

Eelis Paukku

OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka), DI (Tuotantotalous)

Lakimies, toimitusjohtaja

Lakitoimisto KPF


044 9755 196

eelis.paukku@kpflaki.com




35 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki