Metsien hiilinielun laskeminen on ollut syksyn aikana uutisissa. Hiilinielun vähenemisen kerrotaan johtavan miljoonien lisälaskuun Suomelle, ja asian kerrotaan liittyvän EU-sääntelyyn. Viikon blogikirjoituksessa avaan tarkemmin, mistä asiassa on oikeastaan kyse ja mitä vaikutuksia sillä on tulevaisuudessa.
Hiilinielu
EU:n LULUCF-asetus eli land use change and forest -asetus eli asetus 2018/841 sisältää jäsenvaltioita sitovat maankäytön ja metsätalouden päästövähennystavoitteet. Päästövähennys koskee hiilinieluja eli käytännössä sitä hiilimäärää, joka on sitoutunut maaperän ja metsien biomassaan. Asetus sisältää yhdessä asetuksen 2018/842 kanssa jäsenvaltioita oikeudellisesti sitovat päästövähennystavoitteet. Suomen vähenemän kokonaistavoite on 39 % vähenemä vuoden 2005 tasoon verrattuna. Vain Luxemburgin ja Ruotsin vähennystavoitteet ovat suurempia.
Maankäytön osalta tavoite on asetuksen 4 artiklassa ja se on hyvin yksinkertainen: maankäytön päästöt eivät saa ylittää vähenemiä. Tämä tarkoittaa, että maaperän ja metsien on sidottava vähintään sama määrä hiiltä, kuin mitä niiden käytöstä vapautuu. Pitkälti kyse on metsistä ja siitä, hakataanko metsiä niiden kasvua enemmän. Jos tavoitteita ei saavuteta, jäsenvaltio voi tehdä vastaavat päästövähenemät muualla tai ostaa päästövähennyksiä toisilta jäsenvaltioilta. Päästövähennykset voidaan tehdä vain taakanjakosektorilta, mikä tarkoittaisi käytännössä lämmitystä tai liikennettä, jotka ovat poliittisesti hyvin epäsuosittuja vähennyskohteita koska kuluttajat havaitsevat niiden hinnannousun välittömästi.
Miksi hiilinielu vähenee
Syy hiilinielun vähenemiseen on suhteellisen yksinkertainen: metsiä käytetään liikaa niiden kasvuun nähden. Maankäyttö, kuten peltojen ja soiden muokkaus, aiheuttaa päästöjä. Nämä ovat perinteisesti kompensoituneet metsien kasvulla, joka on sitonut itseensä vuosittain hiiltä määrän, joka vastaa jopa 28 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Vuonna 2021 metsiin sitoutui lisää hiilidioksidia kuitenkin vain 7 miljoonaa tonnia. Syitä tähän olivat liian suuret hakkuut ja odotukset alittanut metsien kasvu.
Muun maankäytön osalta hiilinielua on käytännössä vaikea lisätä. Muuhun biomassaan ei sitoudu läheskään vastaavia hiilimääriä kuin metsiin jo niiden pienemmän koon ja lyhyemmän kiertoajan vuoksi. Merkittäviä määriä hiiltä on helpointa sitoa metsään, jossa puut ovat pitkäikäisiä ja niiden massa on suhteellisen suuri. Puun kysyntä on Suomessa noussut useista syistä, erityisesti turpeen polton vähentymisen, uusien puumassaa käyttävien tehtaiden ja Venäjän tuonnin loppumisen vuoksi.
Mitä tästä seuraa?
Suomen päästövähennyssuunnitelmat vuoteen 2030 asti ovat perustuneet pitkälti siihen, että metsät toimivat hiilinieluna. Jos metsien käyttö ylittää niiden kasvun, muuttuvat myös metsät päästölähteeksi. Suomessa on perinteisesti tehty metsäteollisuudelle suotuisaa veropolitiikkaa niin, että puun polttoa on vähennetty verottamalla sitä ja suosimalla turpeen polttoa puun sijaan. Tämä on turvannut metsä- ja paperiteollisuuden raaka-aineensaantia.
Sähköntuotannossa ja yhdistetyssä sähkön- sekä lämmöntuotannossa päästökauppa ohjaa vähennyksiä. Suomen valtio voi kuitenkin verottaa päästökaupan piiriin kuuluvia polttoaineita, joita ei käytetä sähkön tuotantoon. Suomessa onkin pitkään verotettu puuta, mutta tällä hetkellä veroa ei ole. On hyvin mahdollista, että puun polttoa lämpölaitoksissa aletaan taas verottaa metsien hiilinielun kasvattamiseksi. Tämä tarkoittaisi ainakin lyhyellä aikavälillä kaukolämmön hinnan nousua. Toinen mahdollinen kärsijä on metsäteollisuus, jos sen raaka-aineen hinta nousee.
Yhteenveto
Metsienkäyttöön on tulossa lähivuosina merkittäviä muutoksia. Nähtäväksi jää, millä valtion ohjauskeinoilla ne tullaan toteuttamaan. Todennäköisiä vähennyskohteita ovat erilaiset puun energiakäytöt, erityisesti kaukolämpölaitokset, joissa poltetaan puuta. Tässä todennäköinen vähennyskeino on verotus, jota on ennenkin käytetty puun polton vähentämiseen ja metsäteollisuuden raaka-ainesaannin turvaamiseen.
Lue lisää ympäristöoikeudellisia kirjoituksiamme:
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, tohtorikoulutettava), DI (Tuotantotalous)
HT-tilintarkastaja
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
コメント