Mitä järjestyksenvalvoja voi tehdä väärille papereille tai niiden haltijalle


Kirjoittelen tällä kertaa vähän ajankohtaisemmasta aiheesta. Keskustelua väärien henkkareiden poisottamisesta on taas viime viikkoina käyty eri turvallisuusalan ryhmissä ja minulta on myös pyydetty kokoavaa tekstiä liittyen väärien papereiden käsittelyyn.


Tämä kirjoitus keskittyy kahteen osaan: järjestyksenvalvojan oikeuteen ottaa väärät henkilöpaperit pois sekä muihin mahdollisiin toimenpiteisiin niihin liittyen, käytännössä hallussapitäjän kiinniottoon. Kirjoitus jäsentyy aluksi selostukseen henkilöpapereiden luonteesta, jota seuraa poisotto-oikeus. Viimeisenä käsitellään kiinniotto-oikeutta vääriin henkilöpapereihin liittyen. Jos sinua ei kiinnosta asian tausta vaan tahdot suoraan sovellettavia ohjeita järjestyksenvalvojan tai vartijan ammattiin, siirry toiseen väliotsikkoon. Tässä kirjoituksessa tarkoitan henkilöpaperilla passia, henkilökorttia ja muita iän todistamiseen tyypillisesti käytettäviä asiakirjoja, kuten ajokorttia.


Oikeus ottaa väärät henkilöpaperit pois


On hieman epäselvää, voidaanko tyypillisesti iän todistaviin asiakirjoihin eli passiin, henkilökorttiin ja ajokorttiin soveltaa perustuslain omaisuudensuojasäännöksiä. Perustuslain omaisuudensuojasäännös kuuluu lyhyesti ja ytimekkäästi: ”Jokaisen omaisuus on turvattu”. Tämä johtuu siitä, että kyseiset dokumentit ovat hyvin vahvasti sidonnaisia ne myöntäneeseen viranomaiseen: ne ovat dokumentin saaneen henkilön hallussa, mutta henkilön menettäessä oikeutensa pitää niitä hallussaan, on hän lain mukaan velvollinen luovuttamaan ne viranomaiselle.


Tästä johtuen, voidaan perustellusti esittää väittämä, että kyseiset esineet (kortit tai passi) eivät olisi henkilön vaan valtion omaisuutta ja että henkilöllä olisi vain oikeus pitää näitä hallussaan. Tällöin perustuslain 15 §:n omaisuudensuoja ei välttämättä soveltuisi niihin ollenkaan, mikä helpottaisi mm. niiden poisottoa, koska tällöin voitaisiin syyllistyä rikkomuksiin valtion omaisuudensuojaa kohtaan. Toisaalta järjestyksenvalvojan työssä tämä tarkoittaisi valtion omaisuuden poisottoa henkilöltä, jonka hallussa sen ei kuulu olla. Tämä lähestymistapa tekisi henkilöpapereihin liittyvän työn todella helpoksi.


Henkilöpapereita voidaan turva-alan kannalta valitettavasti lähestyä myös oikeuksien näkökulmasta. Henkilöpaperi voidaan nähdä oikeutena pitää hallussaan valtion dokumenttia, jolla henkilö voi todistaa esimerkiksi henkilöllisyytensä tai ajo-oikeutensa. Perustuslain 15 § kattaa myös erilaisten oikeuksien suojan, muussa tapauksessa omaisuudensuoja ei kattaisi esimerkiksi pankkiin talletettua rahaa (joka on oikeastaan saaminen pankilta). Tämä lähestymistapa johtaisi siihen, että omaisuudensuoja kattaisi myös oikeuden pitää henkilöpapereita hallussaan. Koska pidän itse erikoisena lähtökohtana, että kuka vain voisi ottaa kenen tahansa henkilöpaperit pois ilman sanktioita papereiden haltijalle tehdystä teosta eikä vain valtioon kohdistuneesta rikkomuksesta tai rikoksesta, kirjoitan tämän siitä näkökulmasta, että omaisuudensuoja kattaa myös tällaisen oikeuden suojan.


Kuka voi ottaa henkilöpaperit pois?


Koska henkilökortin poisotossa loukataan omaisuudensuojaa, joka on perusoikeus, on siitä säädettävä lailla. Passin ja henkilökortin osalta tilanne näyttää hyvin selkeältä: passilain 25 §:n mukaan passin voi ottaa haltuun poliisiviranomainen tai tulliviranomainen, henkilökorttilain 30 § säätää myös, että henkilökortin voi ottaa viranomaisen haltuun poliisi tai tulliviranomainen. Ajokortista ei ole vastaavaa säädöstä.

Poliisilla on myös lisää keinoja ottaa väärän henkilön hallussa oleva tai väärennetty henkilöpaperi pois. Väärennetyn henkilöpaperin hallussapito on rangaistavaa rikoslain 33 luvun mukaan joko väärennyksenä tai väärennysaineiston hallussapitona. Rikoslain 10:4-5 §:t säätävät menettämisseuraamuksista. Rikoksen tekemisessä käytetty väline on tuomittava menetettäväksi valtiolle, jos sen hallussapito on rangaistavaa. Koska väärennetyn henkilöllisyystodistuksen hallussapito on rangaistavaa toisen edellä mainitun pykälän nojalla, on siitä tuomittava menettämisseuraamus. Pakkokeinolaki säätää väliaikaisesta vakuustakavarikosta, jolla voidaan ottaa pois mm. todennäköisesti menettämisseuraamuksen kohteeksi joutuva omaisuus. Tästä voi päättää pidättämiseen oikeutettu viranomainen eli tyypillisesti poliisi.


Järjestyksenvalvojalla ei ole tällaista rikoslaista tai pakkokeinolaista johtuvaa oikeuttaa ottaa pois rikoksentekovälinettä tai muutoinkaan ottaa pois vääriä henkilöpapereita. LYTP 47 § tosin säätää järjestyksenvalvojan oikeudesta ottaa pois kiellettyjä aineita ja esineitä. Pois voidaan ottaa joko henkeen tai terveyteen kohdistuvaan rikokseen soveltuva esine tai esine, jonka tuominen alueelle on muuten lain tai sen nojalla annetun määräyksen mukaan kielletty. Tätä jälkimmäistä perustetta on joissain yhteyksissä käytetty perusteena henkilöllisyyspapereiden poisottamiselle: niiden hallussapito on kiellettyä, joten analogisesti myös niiden tuominen alueelle on kiellettyä lain nojalla, mikä tuottaisi poisotto-oikeuden.


Olen aiemmin kirjoittanut, miten perusoikeuksiin puututtaessa lakia on aina tulkittava suppeasti. (https://www.kpflaki.com/blog/voiko-ilman-lippua-olevan-poistaa-yleisötapahtumasta) Jotta oikeus ottaa väärä henkilöpaperi pois voitaisiin johtaa analogisesti tästä ” alueelle tuominen on kiellettyä” –seikasta vaatisi se vahvaa tukea muista oikeuslähteistä. Hallituksen esitys viittaa lähinnä kokoontumislaissa tapahtuman järjestäjälle annettuun mahdollisuuteen kieltää päihdyttävien aineiden tuominen tapahtuma-alueelle. Hallituksen esityksestäkään ei siis saada tukea tulkinnalle, että pois voitaisiin ottaa esine, jonka hallussapito on yleisesti kiellettyä. Tämän vuoksi suppean tulkinnan periaate johtaa lähtökohtaisesti siihen, että LYTP 47 § on tulkittava niin, että järjestyksenvalvoja ei voi ottaa henkilökorttia pois.


Kiinniotto-oikeus


Kuten olen aiemmin kirjoittanut, alueelle maksamatta tai muutoin oikeudetta saapunutta henkilöä ei varsinaisesti voida poistaa alueelta, mutta hänet voidaan ottaa kiinni epäiltynä petoksesta. (https://www.kpflaki.com/blog/voiko-ilman-lippua-olevan-poistaa-yleisötapahtumasta) Sama tilanne pätee liputtomien henkilöiden lisäksi henkilöihin, joilla ei ole oikeutta oleskella kyseisessä tilassa, eli käytännössä alaikäisiin. Myös petoksen yritys on rangaistava teko, joten jo kiinniotto-oikeus syntyy jo henkilön esittäessä väärät henkilöpaperit ravintolan ovella. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että henkilöä ei omat henkilöpaperinsa esittäessään päästettäisi ravintolaan eli väärien tietojen antamisesta on saatava jotain hyötyä verrattuna omien tietojen antamiseen. Tämän vuoksi täysi-ikäinen henkilö ei syyllisty petokseen, jos hän näyttää vääriä henkilöpapereita esimerkiksi unohdettuaan omansa kotiin.


Jos henkilö on täysi-ikäinen, mutta hänellä on jostain syystä hallussaan väärät henkilöpaperit, voi kiinniotto-oikeus olla tästä huolimatta. Kiinniotto-oikeus rikoksen perusteella on sekä pakkokeinolain 2:2 §:ssä että LYTP:n 45 §:ssä. Kiinniotto-oikeus syntyy tietyistä rikoksista ja kaikista rikoksista, joista voi seurata vankeutta. Henkilöpapereihin liittyviä rikoksia ovat väärennys ja väärennysaineiston hallussapito. Väärennyksestä rangaistaan väärän todistuskappaleen valmistamisesta sekä väärennetyn tai väärän todistuskappaleen käyttämisestä todisteena.Väärennyksestä voidaan tuomita vankeutta. Väärennysaineiston hallussapidosta taas rangaistaan väärennetyn todistuskappaleen hallussapidosta. Toisaalta väärän henkilöpaperin näyttäminen ravintolan ovella voisi olla myös lievä väärennös, josta ei seuraisi kiinniotto-oikeutta, koska enimmäisrangaistus ei ole vankeutta.


Kiinniotto-oikeus on mielestäni yleensä olemassa, jos henkilön hallusta löytyy väärä henkilöpaperi. Tähän on useita syitä, joita perustelen alla. Aluksi käsittelen kuitenkin kaikkiin liittyvän LYTP:n kiinniotto-oikeuden, joka sallii verekseltään tai pakenemasta tavatun rikoksesta epäillyn tietyin edellytyksin. Epäily tarkoittaa, että voidaan melko suurella varmuudella olettaa henkilön tehneen rikoksen, kiinniotto-oikeuden käyttäjän ei kuitenkaan tarvitse tietää asian taustoja tarkasti. Tämä tarkoittaa, että olosuhteiden perusteella on merkittävästi todennäköisempää, että henkilö on syyllistynyt kyseessä olevaan rikokseen, kuin että ei ole.


Lievä väärennys edellyttää, että teko on kokonaisuutena arvostellen vähäinen. Alaikäisen hallussa olevat väärät henkilöpaperit ovat juuri tällainen seikka, jota oikeuskirjallisuudessa sekä alioikeuksien käytännössä on pidetty lievänä väärennöksenä. Tämä tarkoittaisi, että tiettävästi alaikäisen näyttäessä vääriä papereita ravintolan ovella, ei hän syyllistyisi väärennösrikokseen, joka oikeuttaisi kiinniottoon. Toisaalta oikeus kiinniottoon petoksen perusteella säilyisi.


Jos petokseen perustuvaa kiinniotto-oikeutta ei hyväksyttäisi, voitaisiin kiinniotossa vedota myös väärennösaineiston hallussapitoon. Tämä säätää väärän todistuskappaleen hallussapidon rangaistavaksi. Vääriä todistuskappaleita ovat sellaiset asiakirjat, joita voidaan käyttää antamaan väärä kuva käyttäjän henkilöllisyydestä. Tämän säädöksen käytöllä on kuitenkin tarkkoja rajoituksia: väärennökseen syyllistynyttä ei rikosten yhtymistä koskevan sääntelyn mukaisesti voida rangaista väärennysaineiston hallussapidosta. Tämä on sama syy, kuin miksi esimerkiksi näpistelijää ei voida rangaista samaan omaisuuteen liittyvästä kätkemisrikoksesta. Tämä on vahvistettu myös korkeimman oikeuden käytännössä nimenomaan väärennysaineiston hallussapidon osalta: KKO 1995:105.


Näistä syistä johtuen väärennysaineiston hallussapidon osalta kiinniotto-oikeus päättyy siinä kohtaa, kun asiakirja esitetään järjestyksenvalvojalle, koska tällöin henkilö syyllistyy väärennökseen. Jos asiakirja löytyisi muutoin, syntyisi kiinniotto-oikeus, jos ei asiakirjaa ei ole valmistettu itse vaan saatu haltuun jotain toiselta. Jos asiakirja on valmistettu itse, henkilö on taas syyllistynyt väärennökseen, joka on lievä alaikäisen liimaillessa kirjaimia mopokorttiin. Toki väärennetyn asiakirjan osalta ei voida tietää, kuka sen on valmistanut. Tämän vuoksi kiinniotto-oikeus syntyy, koska väärän henkilöllisyystodistuksen löytyessä on perusteltua epäillä lievää väärennöstä, väärennöstä ja väärennysaineiston hallussapitoa, koska tuntomerkit soveltuvat mihin tahansa näistä.

Alla vielä muita turva-alan ja alempana ravintola-alan ongelmia käsitteleviä kirjoituksia.

Muita turva-alan kirjoituksiani:

Järjestyksenvalvojan oikeus kuvata töissä:

https://www.kpflaki.com/blog/järjestyksenvalvojan-oikeus-kuvata-töissä

Milloin järjestyksenvalvoja voidaan tuomita virkarikoksesta:

https://www.kpflaki.com/blog/milloin-järjestyksenvalvoja-voidaan-tuomita-virkarikoksesta

Työntekijän oikeus poistaa asiakas: https://www.kpflaki.com/blog/ravintolan-tarjoilijan-oikeus-poistaa-asiakas-ravintolasta

Ravintolan oikeudesta valita asiakkaansa: https://www.kpflaki.com/blog/ravintolalla-on-oikeus-valita-asiakkaansa-yksi-väärinymmärretyimpiä-lauseita ja https://www.kpflaki.com/blog/miksi-asiakas-ei-voi-tulla-ravintolaan-likaisissa-vaatteissa-vaikka-tätä-ei-erikseen-kielletä

Mitä liputtomalle asiakkaalle oikeastaan saa tehdä: https://www.kpflaki.com/blog/voiko-ilman-lippua-olevan-poistaa-yleisötapahtumasta

Hätävarjelu, voimankäyttö ja kamppailulajit: https://www.kpflaki.com/blog/hätävarjelu-voimankäyttö-ja-kamppailulajit

Järjestyksenvalvojan valtuuksien käyttö mahdollisena ongelmana työsuhteelle: https://www.kpflaki.com/blog/voiko-järjestyksenvalvoja-joutua-ongelmiin-valtuuksiensa-käytöstä

Käsitteiden väkivalta- ja voimakäyttö eroista: https://www.kpflaki.com/blog/väkivalta-voimakäyttö

Muita ravintola-alaa koskevia kirjoituksia:

Tarjoilijan poisto-oikeus: https://www.kpflaki.com/blog/ravintolan-tarjoilijan-oikeus-poistaa-asiakas-ravintolasta

Mitä tehdä liputta alueella oleskelevalle: https://www.kpflaki.com/blog/alueella-liputta-petos-vai-ei

Työehtosopimuksien soveltamisesta: https://www.kpflaki.com/blog/ei-meillä-ole-tes-ssiä-vai-onko-sittenkin

Milloin alaikäisille anniskelun estämiseksion tehty tarpeeksi: https://www.kpflaki.com/blog/mitkä-ovat-riittävät-toimenpiteet-alaikäisten-sisäänpääsyn-estämiseksi

Sekä ikivihreä syrjintäkysymys: https://www.kpflaki.com/blog/ravintolalla-on-oikeus-valita-asiakkaansa-yksi-väärinymmärretyimpiä-lauseita


Eelis Paukku

Lakimies, toimitusjohtaja

KPF Group Oy




1,797 katselukertaa

© 2018 KPF GROUP OY

  • Facebook Social Icon
  • LinkedIn Social Icon
  • Twitter Social Icon