Missä paikoissa alkoholia ei saa nauttia ulkona?

Näin vappuna säiden lämmetessä näkee usein opiskelijoita ja muitakin ihmisiä pitämässä hauskaa ulkona. Tähän hauskanpitoon liittyy usein alkoholijuomien nauttiminen. Alkoholia ulkona nauttivista harva on tietoinen siitä, että järjestyslaissa kielletään alkoholin nauttiminen taajamissa yleisillä paikoilla tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Tässä kirjoituksessa käsittelen kiellon taustaa ja laajuutta peilaten sitä erityisesti vappuun.



Järjestyslain kielto

Järjestyslain 4 § sisältää kiellon nauttia päihdyttävää ainetta julkisella paikalla. Kielto kuuluu kokonaisuudessaan:


”Päihdyttävän aineen nauttiminen on kiellettyä yleisellä paikalla taajamassa, rajavartiolaissa tarkoitetulla rajanylityspaikalla ja julkisessa liikenteessä olevassa kulkuneuvossa.”


Julkisella paikalla ei siis lähtökohtaisesti saa nauttia alkoholia, teko on säädetty rangaistavaksi. Tämän kiellon rikkomisesta rangaistaan rikesakkorikkomuksista annetun lain 14 §:n mukaan 40 euron rikesakolla. Päihdyttävät aineet kattavat alkoholin sekä muut huumaavat aineet. Yleinen paikka voi olla ulkona tai sisällä, mutta tilan on oltava sellainen, että ihmisillä on sinne vapaa pääsy. Näitä ovat puistojen lisäksi mm. kauppakeskukset.


Kieltoon on kuitenkin useita poikkeuksia, joista järjestyslain 4 §:n toinen momentti säätää:


”Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske erityisen luvan tai ilmoituksen mukaista anniskelualuetta taikka yksityisessä käytössä olevan kulkuneuvon sisätilaa. Se ei liioin koske alkoholijuoman nauttimista puistossa tai muulla siihen verrattavalla yleisellä paikalla siten, että nauttiminen sekä siihen liittyvä oleskelu ja käyttäytyminen ei estä tai kohtuuttomasti vaikeuta muiden oikeutta käyttää paikkaa varsinaiseen tarkoitukseensa.”


Vappunautiskelijoita tässä poikkeuksessa koskettavat kaksikin kohtaa: anniskelualueella saa nauttia alkoholia myös muita ihmisiä häiritseviä määriä. Puistossa tai siihen verrattavassa paikassa taas saa nauttia alkoholia aiheuttamatta muille häiriötä.


Puiston tai muu siihen verrattava paikka


Puiston tai siihen verrattavan paikan käsite on hyvin tulkinnanvarainen. Puisto on helposti määriteltävissä sen mukaan, mikä alue asemakaavassa on määritetty puistoksi. Toisaalta hallituksen esitys määrittelee puiston huomattavasti monimutkaisemmin:

Puistolla tarkoitetaan varta vasten kunnostettua ja rakennettua aluetta sekä ulkoiluun ja virkistäytymiseen tarkoitettuja alueita, joissa yleisön viihtyvyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota.


Muut paikat sen sijaan ovat hyvin tulkinnanvaraisia, hallituksen esityksessä tähän mainitaan esimerkkeinä tori, aukio ja uimaranta. Näillä paikoilla on se yhteinen piirre, että ne ovat ulkona ja ihmiset viettävät aikaa niissä. Sellaisia paikkoja, jotka eivät välttämättä kuuluisi säädöksen soveltamisalaan ovat mm. kauppakeskukset ja julkisen liikenteen asemat. Säännös on kuitenkin niin tulkinnanvarainen, että ketään henkilöä tuskin rangaistaan vain siitä, että hän on nauttinut alkoholia väärässä paikassa aiheuttamatta häiriötä.


Häiritsevä oleskelu ja käyttäytyminen


Puistoissa ja muilla julkisilla paikoilla ei kuitenkaan saa nauttia alkoholia miten tahansa. Nauttimisella tai siihen liittyvällä käytöksellä ja oleskelulla ei saa aiheuttaa häiriötä siten, että se vaikeuttaa paikan käyttöä sen varsinaiseen tarkoitukseen. Tässä on kaksi määritelmää:

- Häiriön aiheuttaminen - Paikan käyttämisen vaikeuttaminen sen varsinaiseen käyttötarkoitukseen


Häiriö voidaan määritellä aistein havaittavissa olevaksi toisesta ihmisestä aiheutuvaksi toiminnaksi, joka aiheuttaa epämiellyttäviä tuntemuksia. Näitä ovat esimerkiksi:


- Ääni: kovaääninen huuto tai metelöinti torilla

- Haju: päihtyneen ihmisen virtsaaminen tai ulostaminen puistossa

- Näkö: ryhmä alastomia opiskelijoita leikkipuistossa

- Tunto: muita päin huojuva ihminen


Paikan käyttämisen vaikeuttaminen sen varsinaiseen tarkoitukseen taas on erittäin voimakkaasti sidonnainen aikaan, paikkaan ja tekijöihin. Esimerkiksi alkoholin nauttiminen ja torilla huutaminen on lähtökohtaisesti paheksuttavaa ja luultavasti myös rangaistavaa järjestyslain nojalla. Kuitenkin jos samalla torilla on useita ihmisiä huutamassa ja nauttimassa alkoholia Suomen voitettua jääkiekossa MM-kultaa, tämä on huomattavasti hyväksyttävämpää. Yleisellä uimarannalla voi taas nauttia suuriakin määriä alkoholia ja puhua kovaäänisesti kaveriporukan kanssa, mutta jos kyseinen alkoholimäärä nautitaan leikkipuistossa päiväsaikaan, voi tämä aiheuttaa ongelmia. Henkilöihin liittyvään ulottuvuuteen totean vain, että opiskelijahaalarit päällä saa paljon anteeksi.


Järjestyslaki käsittää häiriön melko laveasti. Hallituksen esityksessä todetaan:

Järjestyslain nojalla tulisi puuttua vain tahalliseen ja piittaamattomaan menettelyyn.

Tällä tarkoitetaan sellaista toimintaa, joka ei millään tavalla ota huomioon muiden tahojen intressejä paikan käyttämisessä. Tällainen toiminta ei käytännössä kata tyypillistä hauskanpitoa, johon liittyen nautitaan alkoholia. Määritelmä voi kuitenkin täyttyä, jos nautintapaikka on erityisen häiritsevä tai alkoholia nauttiva henkilö käyttäytyy erityisen typerästi.


Lopuksi


Johtopäätöksenä voidaan todeta, että alkoholin nauttimisesta julkisella paikalla tuskin rangaistaan ellei nauttija ole samalla häiriöksi. Erityisesti hauskanpitotarkoituksella tehtävä nauttiminen on järjestyslain näkökulmasta hyväksyttävää. Jos taas tarkoituksena on vain ”vetää pää sekaisin” ja käytös on sen mukaista, muuttuu toiminta huomattavasti vähemmän hyväksyttäväksi. Viime kädessä poliisi käyttää kuitenkin laajaa harkintavaltaa siinä, minkä se katsoo häiritseväksi käyttäytymiseksi.


Muita teemakirjoituksiamme:


https://www.kpflaki.com/blog/categories/teemakirjoituksia

Eelis Paukku

Lakimies, toimitusjohtaja

KPF Group Oy



1,170 katselukertaa

© 2018 KPF GROUP OY

  • Facebook Social Icon
  • LinkedIn Social Icon
  • Twitter Social Icon
  • Instagram