Kirjoittelin viikko sitten hieman ylemmän tason tekstiä liittyen kriminaalipolitiikkaan. Tällä viikolla jatkan vastaavaa ylätason kirjoittelua liittyen taktikointiin asiaa ajaessa ja lähtötilanteiden eroihin. Käsittelen tilannetta, jossa toinen osapuoli jättää sovitun suorituksen maksamatta. Kyseessä on hyvin tyypillinen toimintatapa, joka voi johtua maksukyvyttömyyden lisäksi myös puhtaasti maksuhaluttomuudesta.
Miten lasku jätetään tehokkaasti maksamatta?
Laskuja jätetään maksamatta todella paljon vuositasolla. Iso osa näistä on yrittäjiltä, joiden liiketoimintastrategiaan kuuluu, että kaikkia laskuja ei makseta ja tällä tavalla parannetaan toiminnan kannattavuutta. Strategiaa voidaan pitää melko toimivana, koska usein tällaisessa tapauksessa laskun perinnästä luovutaan. Normaalisti maksamaton lasku toimitetaan perintäfirmalle perintää varten muutaman maksumuistutuksen jälkeen. Perintäfirma pyrkii muistuttamaan asiasta muutamia kertoja, jonka jälkeen asia viedään oikeudelliseen perintään. Jos vaatimuksiin ei vastata tässäkään vaiheessa, tuomioistuin antaa ulosottokelpoisen tuomion ja ulosottomies voi ulosmitata rahat velkojan vaatimuksesta.
Monet asiassa harjaantunet yrittäjät osaavat kuitenkin keskeyttää ja hankaloittaa tätä prosessia useassa kohtaa. Yksinkertaisin keino on ilmoittaa perintäfirmalle, että saatava on riidanalainen. Tässä kohtaa perintäfirma tyypillisesti lopettaa kaikki perintätoimet ja vastuu asian eteenpäinviennistä siirtyy takaisin laskun lähettäjälle. Tässä kohtaa ainoa tapa hankkia maksu olisi viedä asia riitaisena asiana käräjäoikeuteen, mikä vaatii useimmiten lakimiehen apua.
Toinen tyypillinen taktiikka maksun välttelemiseksi soveltuu suurempiin rahasummiin. Näissä tapauksissa yrityksessä ei ole merkittävää määrää varallisuutta alun alkaenkaan. Yrittäjä pyrkii tyypillisesti jakamaan voittoa ja siirtämään rahoja muihin yhtiöihinsä ennen suurien laskujen erääntymistä. Kun velkojat vaativat saataviaan, yrittäjä saattaa ilmoittaa, että vie yrityksen konkurssiin, jos osaa laskuista ei anneta anteeksi. Yrittäjä saattaa myös viedä yrityksen konkurssiin laskujen eräännyttyä. Tässä tapauksessa velkojat joutuisivat lähtemään vaatimaan takaisinsaantia konkurssipesään, jos pesänhoitaja ei lähde ajamaan kannetta. Erityisesti pienissä konkurssipesissä on tyypillistä, että takaisinsaantikanteita ei lähdetä ajamaan asian kalleuden vuoksi.
Kynnys lähteä hakemaan oikeutta
Kynnykseen lähteä oikeuteen vaikuttaa yleensä ainakin kolme asiaa:
1. Oikeudenkäynnin liittyvä riski (lue ”kuluriski”)
2. Voittamisen todennäköisyys
3. Oikeudenkäynnissä käsiteltävän asian suuruus
Toki osa ihmisistä lähtee käymään oikeutta ”periaatteen vuoksi”, tai oikeudenkäyntiin on muita syitä. Ihmisillä on myös erinäisiä syitä välttää oikeudenkäyntiin lähtemistä. Yhtenä syynä on se, että vaikka vastapuoli voidaan tuomita korvaamaan lakimiehen palkkio, vastapuoli ei joudu maksamaan (ainakaan täyttä hintaa) asiasta aiheutuneesta vaivasta tai yrittäjälle aiheutuneista unettomista öistä oikeudenkäyntiä odotellessa. Oikeudenkäynti vie myös ajatukset muualle varsinaisesta liiketoiminnasta, mikä usein myös haittaa bisneksen tekemistä. Oikeudenkäyntien pelätään myös aiheuttavan negatiivista julkisuutta. Tämän vuoksi oikeudenkäyntiin ei usein lähdetä, vaikka tapaus olisi varmasti tai lähes varmasti voitettavissa, jos intressi on pieni.
Maksamatta jättäminen perustuu eräänlaiseen riskinottoon ja todennäköisyyslaskentaan. Laskunsa maksamatta jättänyt arvioi sitä todennäköisyyttä, millä vastapuoli on valmis lähtemään oikeuteen. Muussa tapauksessa hän ei voi hävitä. Jos perintätoimista luovutaan, hän säästää sen summan, joka hänen olisi pitänyt alun perin maksaa. Jos asia sovitaan, hän joutuu maksamaan sen laskun, joka hänen olisi joka tapauksessa pitänyt maksaa. Jos taas asia menee oikeuteen, hän tietää häviävänsä ja joutuvansa vastaamaan vastapuolen kuluista. Laskunsa maksamatta jättänyt häviää siis vain silloin, jos asia menee oikeuteen asti. Hän voi kuitenkin välttää asian viemisen oikeuteen sopimalla asian siinä kohtaa, kun näyttää siltä, että asia on menossa oikeuteen. Usein tässäkin kohtaa laskun lähettäjä suostuu asian käsittelyn lopettamiseen sillä, että alkuperäinen lasku maksetaan.
Laskun maksamatta jättämisellä todennäköisyys sille, että menettää rahaa asiassa on aika pieni. Rahat ovat kuitenkin maksamatta jättäneen tahon hallussa, ja vastapuolen kynnys lähteä oikeuteen erityisesti pienempien summien kohdalla on aika pieni.
Ennaltaehkäisyn keinot ja niiden toimivuus
Siinä kohtaa kun lasku jätetään maksamatta mahdolliset toimenpiteet ovat aika vähissä. Viime kädessä asia kulminoituu siihen, onko laskun lähettejä valmis viemään asian oikeuteen vai ei. Tiettyjä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä voidaan kuitenkin tehdä.
Selkein ennaltaehkäisevä toimenpide on asiakkaan taustojen tarkistaminen. Jokaisella hiemankaan isommalla paikkakunnalla on tiettyjä pahamaineisia yrittäjiä, joiden kanssa liiketoimia kannattaa lähtökohtaisesti välttää. Jos yrittäjällä on useita osakeyhtiöitä ja liiketoimi tehdään vasta perustetun yhtiön kanssa, tiettyä varovaisuutta on myös syytä käyttää.
Tämän lisäksi on myös tiettyjä oikeudellisia keinoja varmistua siitä, että kaikki saatavat saadaan vastapuolelta. Jatkuvissa liiketoimissa, kuten palvelusopimuksissa tai kuukausittaisissa toimituksissa yksi mahdollisuus on vaatia asiakkaalta ”pantti” siitä, että velvoitteet hoidetaan asianmukaisesti. Tämä voi olla esimerkiksi palveluntarjoajan tilille siirretty rahasumma, joka kattaa parin kuukauden laskut.
Tehtäessä sopimuksia osakeyhtiön kanssa on myös mahdollista vaatia yrittäjältä henkilökohtainen takaus. Tämä on käyttökelpoinen erityisesti merkittävissä liiketoimissa, joissa yhtiön vieminen konkurssiin on riskinä. Kolmas ja kevein tapa on vaatia maksut kokonaan tai osittain ennakkoon, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki rahat eivät ole ostajan hallussa eli ostajan voi voittaa vähemmän siinä, että laskut jätetään perimättä.
Yhteenveto
Laskujen maksamatta jättäminen voi olla hyvinkin tehokas tapa parantaa liiketoiminnan kannattavuutta, jos yrittäjältä löytyy riskinottohalukkuutta ja riittävä määrä epärehellisyyttä. Tähän on melko haastava vastata, koska useat tämän torjumiseen käytettävät toimet haittaavat ainakin jossain määrin uusien asiakkaiden hankkimista ja lisäävät yrittäjän vaivaa. Mahdollisia toimia on kuitenkin muutamia, näistä helppokäyttöisin on laskuttaminen etukäteen. Muita keinoja ovat pantin ottaminen tai henkilökohtainen takaus, jotka soveltuvat lähinnä laajoihin ja pitkäkestoisiin liiketoimiin.
Lue lisää blogistamme:
Eelis Paukku
Lakimies, toimitusjohtaja
KPF Group Oy
