Korkein oikeus antoi elokuussa ennakkoratkaisun rikosasiassa, jossa arvioitiin, täyttikö vastaajan toiminta laittoman uhkauksen vai törkeän ryöstön tunnusmerkistön. Tapauksessa A oli uhannut B:tä kynäpistoolilla kaupanteon yhteydessä ja sen jälkeen. Tässä blogikirjoituksessa käyn läpi ennakkotapauksen sekä sen taustalla vaikuttavat lainkohdat.
Laiton uhkaus
Rikoslain 25 luvun 7 §:ssä on laittoman uhkauksen sääntely. Sen mukaan:
Joka nostaa aseen toista vastaan tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, laittomasta uhkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Laittomassa uhkauksessa tunnusmerkistö täyttyy, jos toista henkilöä uhataan tai häntä vastaan nostetaan ase. Uhkauksen ei tarvitse olla vaarallinen, vaan riittää, että uhkauksen kohteella on perusteltu syy pelätä. Tunnusmerkistö voi täyttyä myös esimerkiksi leikkiaseella osoittamisella. Jos kohde luulee leikkiasetta oikeaksi on hänellä perusteltu syy pelätä.
OIemme kirjoittaneet laittomasta uhkauksesta aiemmin blogissamme. Löydät kirjoituksen tästä.
Törkeä ryöstö
Rikoslain 31 luvun 1 §:ssä säädetään ryöstöstä. Sen mukaan:
”Joka
1) käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai uhkaamalla välittömästi käyttää sellaista väkivaltaa toisen hallusta anastaa tai ottaa luvattomasti käyttöön toisen irtainta omaisuutta taikka
2) sellaista väkivaltaa tai uhkausta käyttämällä pakottaa toisen luopumaan taloudellisesta edusta, johon rikoksentekijällä tai sillä, jonka puolesta hän toimii, ei ole laillista oikeutta,
on tuomittava ryöstöstä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
Ryöstöstä tai sen yrityksestä tuomitaan myös se, joka 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta anastamisesta tai käyttöön ottamisesta verekseltään tavattuna käyttämällä siinä tarkoitettua väkivaltaa tai uhkausta täyttää tai yrittää täyttää rikoksen taikka pitää tai yrittää pitää siten ottamansa omaisuuden.
Ellei tässä pykälässä tarkoitettu teko, huomioon ottaen väkivallan tai uhkauksen vähäisyys tai muut tekoon liittyvät seikat, ole kokonaisuutena arvostellen vakava, ei rikoksentekijää tuomita ryöstöstä, vaan niistä muista rikoksista, jotka teko käsittää.”
Ryöstön tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää, että toiseen henkilöön on käytetty väkivaltaa tai väkivallan käytöllä on uhattu. Lisäksi ryöstön tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää, että toiselta henkilöltä anastetaan tai otetaan luvatta käyttöön omaisuutta. Hallituksen esityksen (HE 66/1988) mukaan kahden edellä mainitun tulee liittyä toisiinsa, eli väkivallan tai sen uhan tulee liittyä anastusrikoksen tekemiseen.
Törkeä ryöstö tulee rikoslain 31 luvun 2 §:n mukaan kyseeseen silloin, jos ryöstössä
- aiheutetaan tahallisesti toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila
- rikos tehdään erityisen raa’alla tai julmalla tavalla
- käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä tai
- rikos kohdistetaan henkilöön, joka ammattiinsa tai toimeensa kuuluvan työn tai tehtävän vuoksi ei voi itseään tai omaisuuttaan puolustaa.
Lisäksi ryöstön tulee olla myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Myös törkeän ryöstön yritys on rangaistava. Törkeästä ryöstöstä rikoksentekijä on tuomittava vähintään kahden vuoden ja enintään kymmenen vuoden vankeusrangaistukseen.
Olemme kirjoittaneet myös törkeästä ryöstöstä aiemmin. Kirjoituksen löydät tästä.
Tapaus KKO 2023:57
Syyttäjä vaati A:lle tuomiota törkeästä ryöstöstä. Syyttäjän esittämän teonkuvauksen mukaan A oli myynyt B:lle lasipurkin, jossa oli ollut 2,3 g tupakan ja marihuanan sekoitusta ja ottanut B:ltä vastaan 200 euroa. A oli rahojen saamisen jälkeen osoittanut B:tä kynäpistoolilla ja ampunut yhden laukauksen maahan. A oli tämän jälkeen poistunut paikalta, ja B oli lähtenyt seuraamaan tätä. A ampui toisen laukauksen, joka sekään ei osunut B:hen. Jonkin ajan kuluttua B ja A olivat kohdanneet toisensa, ja A oli uhannut ampua B:tä, ellei tämä poistu paikalta. Syyttäjän mukaan tekoa oli pidettävä törkeänä ryöstönä, koska teossa oli käytetty ampuma-asetta, tilanteessa oli ammuttu kaksi kertaa ja tekoa oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä.
A kiisti syytteen törkeästä ryöstöstä, mutta myönsi syyllistyneensä laittomaan uhkaukseen. Kyse oli huumausaineen kaupasta eikä hän ollut anastanut B:ltä mitään.
Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus katsoi 19.2.2021 antamassaan tuomiossa, ettei A ollut anastanut B:ltä rahaa, koska B oli vapaaehtoisesti antanut A:lle 200 euroa huumekaupan yhteydessä. Käräjäoikeuden mukaan A oli väkivaltaa ja sen uhkaa käyttämällä pitänyt hallussaan saamansa 200 euroa, mutta koska hän ei ollut anastanut niitä, ei kyseessä ollut ryöstö. A tuomittiin laittomasta uhkauksesta ja muista hänen syykseen luetuista rikoksista 2 vuoden ja 8 kuukauden pituiseen vankeusrangaistukseen.
Asianomistaja B valitti käräjäoikeuden tuomiosta Vaasan hovioikeuteen ja vaati, että A tuomitaan laittoman uhkauksen asemasta törkeästä ryöstöstä. B täsmensi valituksessaan tunnusmerkistöä siten, että A oli tietoisesti myynyt B:lle epäkelpoa ainetta ja siten anastanut B:ltä 200 euroa.
Hovioikeus katsoi 24.1.2022 antamassaan tuomiossa, että A oli syyllistynyt asiassa törkeään ryöstöön ja tuomitsi tämän 3 vuoden vankeusrangaistukseen. Hovioikeus perusteli tuomiotaan sillä, että A:lla oli jo alusta asti tarkoituksena anastaa B:n rahat antamalla tälle vähemmän huumausainetta, kuin oli sovittu. Hovioikeuden mukaan A anasti B:n rahat ottaessaan ne haltuunsa. Tämän jälkeen A on uhannut aseella ja täyttänyt ryöstön tunnusmerkistön. Hovioikeus piti tekoa kokonaisuutena arvostellen törkeänä, koska teossa oli käytetty ampuma-asetta ja aseella oli ammuttu kaksi laukausta, joista toinen oli osunut B:n lähelle.
A:lle myönnettiin asiaan valituslupa ja hän valitti hovioikeuden tuomiosta korkeimpaan oikeuteen. B vaati antamassaan vastauksessa, että valitus tulisi hylätä.
Korkeimman oikeuden kanta
Korkein oikeus hylkäsi syyteen törkeästä ryöstöstä ja A:n syyksi jäi käräjäoikeuden syyksi lukema laiton uhkaus. Korkein oikeus katsoi ratkaisussaan, että B oli antanut A:lle vapaaehtoisesti 200 euroa. Kun A on uhannut B:tä, rahat eivät ole enää olleet B:n omaisuutta. Merkitystä ei ollut sillä, ettei A:lla ollut aikomustakaan antaa B:lle oikeaa määrää huumausaineita.
Korkein oikeus totesi tuomiossaan, että anastamisen voidaan ymmärtää tarkoittavan menettelyä, jossa omistajanhallintaa koskeva oikeudeton muutos saadaan aikaan tekijän yksipuolisin toimin. Koska B on antanut rahat A:lle vapaaehtoisesti, ei ryöstön tunnusmerkistön edellyttämä anastus tapahtunut. Korkein oikeus katsoi A:n syyllistyneen tapauksessa laittomaan uhkaukseen, mutta ei törkeään ryöstöön.
Yhteenveto
Korkein oikeus antoi ennakkoratkaisun laittoman uhkauksen ja törkeän ryöstön rajanvetoa koskevassa tapauksessa. Korkeimman oikeuden antaman ratkaisun mukaan kyse ei ole ryöstöstä, jos omistajanhallintaa koskeva toimi ei ole ollut oikeudeton. Tapauksessa B oli vapaaehtoisesti antanut A:lle 200 euroa, joten kynäpistoolilla uhkaaminen täytti ainoastaan laittoman uhkauksen tunnusmerkistön.
Lue lisää oikeustapauskommenttejamme
Julia Sieppi
OTM (väitöskirjatutkija), luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Lakimies, rikosoikeus
Lakitoimisto KPF
Puh: 050 5300 152
