top of page

”Kunnon kuppi” oli riittävän tarkka ilmaisu hankinnan kohteen määrittelyssä – MAO:399/2023

Viikon oikeustapauskommentissa perehdytään subjektiivisten vertailuperusteiden asettamiseen julkisessa hankinnassa. Subjektiivisia vertailuperusteita ovat esimerkiksi ”kunnon kuppi” lusikkaa määriteltäessä, tai ”kahvan käyttömukavuus” terveydenhuoltoinstrumenttia määriteltäessä. Toisinaan julkisissa hankinnoissa on hankinnan kohdetta määriteltäessä hankalaa kuvailla riittävän tarkasti tai tarkoituksenmukaisella tavalla, millaista tuotetta hankintayksikkö haluaa. Tämä voi aiheuttaa hankaluuksia hankintaprosessissa.


Tässä kirjoituksessa käsittelen subjektiivisia vertailuperusteita markkinaoikeuden ratkaisun MAO:399/2023 valossa. Erimielisyyttä tapauksessa aiheutti se, oliko kertakäyttölusikalta edellytetyt ominaisuudet määritelty riittävän selvästi.


Subjektiivinen vertailuperuste julkisessa hankinnassa


Hankintalain 93 §:n 5 momentissa todetaan vertailuperusteista seuraavaa:


”Vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Epäselvissä tapauksissa hankintayksikön on tosiasiallisesti tarkistettava tarjoajien antamien tietojen ja näytön paikkansapitävyys.”


Tarkoituksena siten on, että hankintayksikön asettamien vertailuperusteiden tulee olla sellaisia, että tarjoajien tarjouksia pystytään tosiasiallisesti vertailemaan. Lähtökohtaisesti esimerkiksi tuolille asetettu vaatimus "tuoli on mukava” ei ole vertailukelpoinen, vaan mukavuutta tulisi määritellä esimerkiksi tuolin materiaalin, muotoilun ja pehmusteiden paksuuden kautta.


Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Epämääräiset vaatimukset aiheuttavat herkästi sen, että tarjoukset eivät ole vertailukelpoisia, mikä vähentää kilpailutukselta saatavia hyötyjä tai jopa johtaa kilpailutuksen keskeyttämiseen. Epämääräiset vaatimukset johtavat myös herkästi markkinaoikeuskäsittelyihin.


Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintalaissa määrätään, että hankintayksikön täytyy sulkea tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta. Tässäkin epäselvät vaatimukset aiheuttavat ongelmia, koska jos tarjottu tuote ei hankintayksikön mielestä täytä esitettyjä vaatimuksia ja se sulkee tarjoajan tarjouskilpailusta, tämän erimielisyyden käsitteleminen vie molempien osapuolten resursseja.


Ratkaisu MAO:399/2023


Turun kaupunki (hankintayksikkö) oli kilpailuttanut keväällä 2023 erilaisia keittiötarvikkeita. Yksi kilpailutuksen osa-alue koski erilaisia kertakäyttöaterimia. Ruokalusikan kohdalla vaatimuksena oli, että lusikassa on ”kunnon kuppi”. Yksi tarjoaja oli suljettu tarjouskilpailusta siksi, että hankintayksikön arvion mukaan sen tarjoamassa lusikassa ei ollut kunnon kuppia.


Tarjoaja valitti tästä markkinaoikeuteen, koska se piti tarjouspyyntöä tältä osin epäselvänä ja ”kunnon kuppi”-kriteeriä liian subjektiivisena. Valittajan mukaan hankintayksikön olisi tullut esimerkiksi ilmoittaa lusikalta vaadittu syvyysmitta. Ruokalusikalle esitetyt vaatimukset olivat tarjouspyynnössä seuraavat: ”Ruokalusikka, kertakäyttö, ei täysin puinen, kierrätysmateriaalista valmistettu, lusikassa kunnon ’kuppi’, ei teräviä reunoja”. Lisäksi hankintayksikölle tuli toimittaa mallikappale. Valittaja oli lähettänyt lusikan hankintayksikölle arvioitavaksi.


Hankintayksikkö ilmoitti vastineessaan vertailleensa valittajan tavanomaiseen kertakäyttölusikkaan ja todenneensa valittajan lusikan kupin olleen pienempi kuin verrokissa. Hankintayksikkö lähetti markkinaoikeudelle kuvia näiden lusikoiden vertailusta. Lisäksi hankintayksikkö totesi valittajan lusikan kupin olleen liian tasainen, ja että ammattimaisten tarjoajien olisi tullut ymmärtää, että ilmaisulla ”kunnon kuppi” tarkoitetaan lusikkaa, jonka kuppiosa ei ole niin tasainen kuin valittajan lusikassa oli ollut.


Markkinaoikeus vertaili hankintayksikön lähettämiä valokuvia erilaisista lusikoista ja totesi, että ”valittajan tarjoamassa kertakäyttöisessä lusikassa ei ollut kunnon kuppia”. Arvioinnissaan markkinaoikeus totesi lisäksi, että tarjoajat eivät olleet tarjouskilpailun aikana esittäneet hankintayksikölle kysymyksiä ”kunnon kupin” tarkemmasta luonnehdinnasta. Näin ollen markkinaoikeus katsoi, että hankintayksikkö oli menetellyt säännösten mukaisesti ja saanut sulkea valittajan tarjouksen kyseiseltä tarjouskilpailun osa-alueelta.


Markkinaoikeuden ratkaisu on lainvoimainen.


Lopuksi


Hankintaa kilpailutettaessa on todella tärkeää, että hankintayksikkö kuvailee tarpeensa riittävän tarkasti. Kuvailun mahdollinen tarkkuus riippuu luonnollisesti hankinnan kohteesta ja siitä, onko kyse tavarasta, palvelusta vai rakennusurakasta. Hankintayksikön tulisi välttää subjektiivisia vertailuperusteita, koska ne altistavat hankintayksikön ratkaisuja oikaisupyynnöille ja tuomioistuinprosessille tulkinnanvaraisuutensa vuoksi. Tässä kirjoituksessa käsitellyssä ratkaisussa MAO:399/2023 markkinaoikeus katsoi, että lusikalle annettu määritelmä ”riittävä kuppi” kuvasti riittävästi lusikalta vaadittua kupin syvyyttä ja kokoa, mutta oikeusprosessi olisi todennäköisesti vältetty, jos hankintayksikkö olisi vaatimusmäärittelyssä antanut lusikan kupin syvyydelle esimerkiksi senttimetreissä ilmoitetut vaatimukset.


Mikäli tarjoaja pitää hankintayksikön esittämiä vaatimuksia liian epäselvinä, sen kannattaa kysyä niihin tarkennusta kilpailutuksen kysymys-vastaus-vaiheessa. Kysymyksissä voi hyödyntää esimerkiksi mittayksiköitä selvyyden saamiseksi. Esimerkiksi tässä kirjoituksessa käsitellyssä ratkaisussa markkinaoikeus antoi merkitystä sille, että valittaja ei ollut esittänyt tarkentavia kysymyksiä erimielisyyttä aiheuttaneesta “kunnon kuppi”-ilmaisusta.


Lue lisää oikeustapauskommenttejamme:


OTM (väitöskirjatutkija), FM (tietojenkäsittely)

Lakimies, riidanratkaisu

Lakitoimisto KPF


050 5338 295


97 katselukertaa0 kommenttia

Comentarios


bottom of page