Avoimen yhtiön yhtiöjärjestyksen vaikutus yhtiömiesten välisten erimielisyyksien ratkaisuun

Olin muutama viikko sitten puhumassa MikroEntren tapahtumassa pien- ja mikroyritysten yrittäjille. Aiheena olivat työsuhdeasioiden lisäksi eri yhtiömuotojen vaikutukset yrityksen toimintaan erityisesti verotuksen ja vastuukysymysten näkökulmasta. Yksi mielenkiintoinen keskustelu käytiin siitä, miten yhtiömuoto suojaa liiketoimintaa yrittäjien välisten riitojen vaikutuksilta. Tässä kirjoituksessa käsittelen tätä tilannetta eri näkökulmista sekä yhtiömuotoihin liittyvää sääntelyä.


Kirjoitus keskittyy avoimen yhtiön yhtiömiesten välien selvittelyyn, ensi viikon kirjoitus käsittelee osakeyhtiötä. En käsittele kommandiittiyhtiön äänettömän yhtiömiehen asemaa tässä, koska hänen roolinsa riitatilanteissa on melko merkityksetön. Käytän avoimista ja kommandiittiyhtiöistä yhteistä termiä ”avoin yhtiö” lyhyyden ja selkeyden vuoksi. Käsittelen erilaisia ristiriitatilanteita ja niiden torjumista pienten yritysten näkökulmasta, missä yrittäjät käytännössä usein työskentelevät yhtiössä ja toimivat yhtiön johtona.


Avoin yhtiö

Avoimesta yhtiöstä säädetään avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annetussa laissa. Lain 1:1 §:ssä mainitaan avoimen yhtiön perusperiaatteet:


1. Yhden tai useamman harjoittama liiketoiminta yhtiösopimuksen perusteella

2. Yhtiömiehet vastaavat yhtiön sitoumuksista täyteen määrään kuten omistaan


Nämä molemmat vaikuttavat myös riitojen ratkaisuun ja niiden seurauksiin. En käsittele tässä kirjoituksessa tilanteita, joissa toimintaa on katsottu harjoitettavan avoimessa yhtiössä, vaikka muotomääräykset täyttävää yhtiösopimusta ei olekaan ollut. Lain 1:4 §:ssä määritellään, mitä yhtiösopimukseen on sisällytettävä:


1) yhtiön toiminimi;

2) kotipaikkana oleva Suomen kunta;

3) toimiala; sekä

4) yhtiömiehet.


Yhtiösopimus on saman lain mukaan rekisteröitävä. Yhtiösopimukseen voi sisältyä myös muita määräyksiä. Lähtökohtaisesti yhtiösopimusta ei saa muuttaa kuin kaikkien osakkaiden suostumuksella, tästä voidaan tosin sopia toisin yhtiösopimuksessa. Tämä on ensimmäinen merkittävä seikka yhtiömiesten välisten riitojen ratkaisussa, jos yhtiösopimuksen muuttaminen on joissain tilanteissa välttämätöntä, mutta yhtiömiehet eivät pääse sopuun asiasta, ollaan tilanteessa jumissa, mikä voi vahingoittaa yhtiötä. Käyn seuraavaksi läpi asioita, joita koskevia määräyksiä voidaan ottaa yhtiösopimukseen ja joita koskevia määräyksiä voi olla tarve muuttaa myöhemmin.


Yhtiön edustaminen


Avoimista yhtiöistä ja kommandiittiyhtiöistä annetussa laissa on kokonainen yhtiömiesten välisiä suhteita käsittelevä luku, luku 2. Luvun ensimmäisessä pykälässä todetaan, että luvun säännöksiä sovelletaan vain, jos yhtiösopimuksessa ei sovita toisin. Luvun sisältö on siis tahdonvaltaista lainsäädäntöä. Luvun merkittävin säännös on 2:2 §:n mukainen säännös yhtiön asioiden hoitamisesta. Säännöksen mukaan jokainen yhtiömies saa hoitaa asioita ilman toisen yhtiömiehen suostumusta.


Tämä tarkoittaa, että kuka tahansa yhtiömies voi käyttää yhtiön omaisuutta haluamallaan tavalla ilman muiden suostumusta, toki vain tietyissä lain asettamissa rajoissa. Yhtiömiesten välisissä riitatilanteissa tämä edustusoikeus tarkoittaa sitä, että yhtiömies saattaa ryhtyä liiketoimiin muiden osakkaiden tahdon vastaisesti tai aiheuttaa yhtiölle jopa vahinkoa tietyillä liiketoimilla.


Ensimmäinen edustusoikeutta rajoittava säännös on saman 2:2 §:n toisessa momentissa: ”Yhtiön toimialaan tai tarkoitukseen kuulumattomaan toimenpiteeseen ei saa ryhtyä ilman kaikkien yhtiömiesten suostumusta.” Yhtiöön tarkoitukseen kuulumaton toimi tarkoittaa käytännössä yhtiön vahingoittamista tahallaan, tällaisia toimia ovat mm. omaisuuden lahjoittaminen pois ja sellaisten sopimusten tekeminen, joita yhtiö ei voi täyttää. Yhtiön toimialaan kuulumaton toimi on vaikeampi määritellä, se ei liity ainoastaan kaupparekisteriin merkittyyn toimialaan vaan myös yhtiön tosiasialliseen toimialaan.


Tämä säännös on tyypillisesti kattanut yhtiön kiinteistön myymisen ja yhtiön omaisuuden kiinnittämisen velan vakuudeksi. Nämä säännökset suojaavat yhtiötä jossain määrin, sillä jos yhtiömies on tehnyt toimen, jota hän ei yhtiösopimuksen mukaan saa tehdä, ei tämä toimi ole yhtiötä sitova. Yhtiömies joutuu myös korvaamaan yhtiölle vahingon, jonka aiheuttaa yhtiösopimuksen vastaisella toiminnallaan.


Yhtiömiehellä on saman lain 2:3 §:n nojalla myös oikeus kieltää toista yhtiömiestä ryhtymästä johonkin toimeen. Tätä kutsutaan kielto-oikeudeksi. Tämä kielto ei tosin suojaa yhtiötä samalla tavalla kuin edustusoikeuden rajoitus, koska oikeustoimi sitoo kiellosta huolimatta ulkopuolista tahoa. Yhtiömies joutuu kuitenkin korvaamaan vahingon, joka yhtiölle aiheutuu tällaisen kiellon rikkomisesta.


Yhtiösopimuksen vaikutukset


Tehokkain tapa estää yhtiölle vahingollista toimintaa on rajata edustusoikeutta jo yhtiösopimuksessa. Avoimista ja kommandiittiyhtiöistä annetun lain 3:2 §:n mukaan yhtiösopimuksella voidaan rajoittaa yhtiömiehen oikeutta edustaa yhtiötä. Tällainen määräys voi olla esimerkiksi sellainen määräys, jonka mukaan tietyn arvon ylittävät sopimukset vaativat useamman kuin yhden yhtiömiehen hyväksynnän, tai joka muutoin rajoittaa toimia, joita yksittäinen yhtiömies voi tehdä yksin. Näiden rajoitusten vastaisesti tehty sopimus ei sido yhtiötä eli yhtiöltä ei voida vaatia mitään tällaisen sopimuksen perusteella. Jo rajoituksia ei ole, vahingon aiheuttanut yhtiömies joutuu ainoastaan korvaamaan yhtiölle aiheuttamansa vahingon, mitä hän ei välttämättä kykene tekemään.


Avoimelle yhtiölle voidaan valita myös toimitusjohtaja. Yhtiösopimuksessa voidaan määrätä myös siitä, että vain toimitusjohtaja saa edustaa yhtiötä. Toimitusjohtajan valinnasta voidaan säätää tarkemmin yhtiösopimuksessa. Toimitusjohtajan valintamenettely ja edustusoikeuden rajaaminen voivat estää yhtiömiehiä aiheuttamasta vahinkoa toisilleen, jos toimitusjohtaja kykenee toimimaan puolueettomasti.


Vahingosta vastaaminen


Kuten jo aiemmin totesin, jokainen yhtiömies vastaa yhtiön velvoitteista kuten omastaan. Yleinen harhaluulo on, että yhtiömiehen vastuu on rajattu vain hänen osuuteensa yhtiön veloista ja muista vastuista. Yhtiömiesten vastuu on kuitenkin ”henkilökohtaista, rajatonta, solidaarista ja omavelkaista”. Rajattomuus tarkoittaa sitä, että jokainen yhtiömies vastaa velasta täyteen määrään asti kunnes se on maksettu kokonaan. Velkoja voi myös vaatia suoritusta saatavalleen keneltä tahansa yhtiömieheltä, ja halutessaan viedä ainoastaan yhden yhtiömiehen oikeuteen saatavasta.


Vastuun solidaarisuus tarkoittaa sitä, että yhtiömies voi vaatia yhtiöltä tai toisilta yhtiömiehiltä heidän osuutensa velasta. Jos vaatimus esitetään yhtiölle, joutuu yhtiö korvaamaan koko määrän. Toisia yhtiömiehiä kohtaan vaatimus voidaan esittää vain yhtiön purkautuessa, esimerkiksi konkurssin tai selvitystilan vuoksi. Tällöin voidaan vaatia vain yhtiömiehen osuutta velasta. Yhtiömiehen osuus velasta on tällöin se osuus, joka hänellä olisi yhtiön voittoon tai tappioon sitä jaettaessa.


Johtopäätökset ja yhteenveto


Avoimessa yhtiössä yhtiömies voi omalla toiminnallaan aiheuttaa merkittävää vahinkoa yhtiön lisäksi toisten yhtiömiesten henkilökohtaiselle taloudelle. Tämän vuoksi yhtiösopimusta laadittaessa olisi tärkeä ottaa huomioon erilaisia riitatilanteita ja tapoja, joissa niistä aiheutuva vahinko aiheutuisi mahdollisimman vähäiseksi. Yhtiösopimuksella voidaan rajoittaa yhtiömiesten oikeutta edustaa yhtiötä merkittävissä toimissa tai tietynlaisissa toimissa. Yhtiösopimuksessa voidaan myös määrätä toimitusjohtajan valinnasta tai yhtiösopimuksen muuttamisesta muutoin kuin yksimielisesti. Jos yhtiömies on tehnyt oikeustoimen yhtiösopimuksen vastaisesti, ei se sido yhtiötä eli yhtiöltä ei voida vaatia mitään sopimuksen perusteella. Jos yhtiömies ryhtyy toimeen kielto-oikeuden vastaisesti, toimi sitoo yhtiötä, mutta yhtiömies joutuu korvaamaan yhtiölle aiheuttamansa vahingon. Yhtiösopimuksen laadintaan kannattaa käyttää aikaa ja mahdollisesti myös ammattilaisen apua, koska ulkopuolinen taho tunnistaa usein paremmin toimintaan liittyviä riskejä.


Lue lisää liikejuridiikkakirjoituksiamme:

https://www.kpflaki.com/blog/categories/liikejuridiikka


Eelis Paukku

Lakimies, toimitusjohtaja

KPF Group





57 katselukertaa

© 2018 KPF GROUP OY

  • Facebook Social Icon
  • LinkedIn Social Icon
  • Twitter Social Icon
  • Instagram