Taas jouluaiheinen kirjoitus, tällä kertaa käsittelen sitä, voiko joululahjan antaminen tai saaminen aiheuttaa veroseuraamuksia. Käsittelen tässä kirjoituksessa sekä yksityishenkilöiden välisiä lahjoja että yritysten työntekijöilleen antamia lahjoja. Ensi viikolla Matias kirjoittaa siitä, voiko humalaiselta joulupukilta vaatia rahat takaisin.
Lahjaverotus pääsääntönä yksityisten henkilöiden välisissä lahjoissa
Suomessa pääsääntönä on, että lahjan saaja on velvollinen maksamaan veroa saamastaan lahjasta. Tästä säädetään heti perintö- ja lahjaverolain alussa, ensimmäisessä pykälässä. Lahjan saaja on siis velvollinen suorittamaan lahjasta veroa (lähtökohtaisesti). Lahjaveron pääsääntöinen syy on, että se estää perintöveron kiertämistä, se tosin soveltuu myös muihin lahjoihin.
Samainen laki kuitenkin säätää tietyt lahjat verottomiksi. Joululahjoihin voi pääsääntöisesti soveltua kaksi näistä poikkeuksista: koti-irtaimisto ja vähäarvoinen lahja. Perintö- ja lahjaverolain 19 §:n 1-kohdan mukaan alle 4000 e arvoiset koti-irtaimistolahjat ovat verottomia saajalleen. Koti-irtaimistolla tarkoitetaan oikeuskielessä tavanomaisia huonekaluja, kodin tekstiileitä, kodinkoneita, pienelektroniikkaa jne. Tähän määritelmään eivät mene tavanomaista arvokkaammat taideteokset. Yhtenä edellytyksenä on vielä, että lahja tulee lahjansaajan tai hänen perheensä käyttöön.
Tällaisia alle 4000e lahjoja voi antaa useita ilman aika- ja määrärajoituksia, kunhan yksittäisten lahjojen arvo on alle 4000e eikä kyseessä ole veron kierto. Tällaisia lahjoja voi saada useilta henkilöiltä ilman veroseuraamuksia, raja lasketaan yhtä lahjoittajaa kohden. Tämä tarkoittaa usealta lahjoittajalta saaduissa lahjoissa raja on 4000e lahjaa kohden. Jos lahjansaajia on useita, jaetaan lahjan arvo heidän keskenään eli kaksi lahjansaajaa voivat verottomasti saada 8000e lahjan jne.
Lahjaveroa ei tarvitse maksaa myöskään muista vähäarvoisista lahjoista. Tässä tapauksessa vähäarvoisella lahjalla tarkoitetaan alle 4000e lahjoja kolmen vuoden aikana. Koti-irtaimistolahjoista poiketen nyt lasketaan samalta lahjoittajalta saatujen lahjojen yhteisarvo kolmen vuoden ajalta, ja tämän alittaessa 4000e, ei veroa tarvitse maksaa. Eri lahjoittajilta saadut lahjat lasketaan tässäkin erikseen.
Lahjarajat ovat siis joululahjojen mittakaavan nähden hyvin korkeita, eivätkä nämä aiheuta harmia useimmille tuntemilleni ihmisille. Toki poikkeustapauksissa, esimerkiksi ostettaessa auto 18v täyttäneelle lapselle, kannattaa lahjan antamistapaa harkita, jotta vältytään veroseuraamuksilta.
Tuloverolaki ja elinkeinoverolaki vaikuttavat yrityksen antaman lahjan verotukseen
Työntekijälle annettu joululahja sisältää kaksi tulovero-oikeudellista ongelmaa: saako yritys vähentää lahjan arvon ja onko lahja veronalaista tuloa saajalleen. Näistä säädetään elinkeinoverolaissa ja tuloverolaissa.
Työntekijöille annetut lahjat ovat lähtökohtaisesti verovähennyskelpoisia. Elinkeinoverolain 7 § yleissäännön mukaisesti tulon hankkimisesta aiheutuneet menot ovat vähennyskelpoisia. Henkilökunnalle annettujen lahjojen on lähtökohtaisesti katsottu parantavan työilmapiiriä ja sitä kautta auttavan tulon hankkimisessa. Tämä vuoksi henkilökunnalle annetut lahjat ovat vähennyskelpoisia verotuksessa. Lahja ei ole vähennyskelpoinen silloin, kun se ei ole suhteessa sillä tavoiteltavaan hyötyyn. Eli suhteettoman suuret lahjat katsotaan verotuksessa vähennyskelvottomiksi menoiksi tai jopa peitellyksi osingoksi, josta säädetään verotusmenettelylain 29 §:ssä. Peiteltyä osinkoa voi tosin saada lähtökohtaisesti vain yrityksen omistaja tai tämän lähiomainen. Peitelty osinko on viimeiseen asti vältettävä tilanne, koska se tulee verotuksellisesti saajalleen hyvin kalliiksi.
Milloin joululahja sitten katsotaan palkaksi? Asiasta säätää tuloverolain 29 §:n yleissäännös, jonka mukaan ansiotuloa ovat rahana tai rahanarvoisena etuna saadut tulot. Tämän lisäksi asiasta säätää paljon tarkempi tuloverolain 69 §, jonka mukaan tavanomainen henkilökuntaetu on veroton saajalleen. Tällaisina mainitaan vähäarvoiset, muuna kuin rahana saadut merkkipäivä- tai muut lahjat. Näihin muihin lahjoihin lasketaan mm. joululahjat. Rahaksi katsotaan tässä tapauksessa myös helposti rahaksi muunnettavat lahjat, kuten lahjakortit ja pörssiosakkeet.
Vähäarvoisen lahjan rajaa on arvioitu useita kertoja oikeuskäytännössä. Nyrkkisääntönä on pidetty työntekijän 1-2 viikon palkkaa. Sopivan lahjan arvo riippuu siis työntekijän palkasta. Etu ei myöskään saa olla rahan sijasta annettava korvaus työntekijän tekemästä työstä. Jos nämä edellytykset eivät täyty, verotetaan nämä tulot kuten palkka.
Lahjavero yrityksen antamassa lahjassa
Myös yritys voi antaa työntekijälle lahjaveron alaisen lahjan. Edellisessä kappaleessa käsiteltiin, milloin annettu lahja katsottaisiin palkaksi. Tilanne, jossa yrityksen työntekijälle antama merkittävä, lahjaverolain euromäärät ylittävä, lahja verotettaisiin palkan sijaan lahjana. Tällaisia tilanteita voisivat lähinnä olla tilanteet, jossa lahjan suuruus ei ole missään suhteessa työntekijän tekemään työhön eli kyse ei voi olla palkan korvikkeesta, mutta kyseessä ei kuitenkaan ole peitelty osinko. Jälkimmäinen edellyttää, että lahjansaaja ei ole yrityksen omistaja, hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai joku näiden lähipiiristä.
Lopuksi
Yleisin kompastuskivi joululahjoissa on yrityksen työntekijöilleen antamat joululahjat, jotka annetaan rahanarvoisena etuutena, tyypillisesti lahjakortteina. Näitä verotetaan kuten palkkaa. Lahjaverolain alaisia lahjoja annetaan todella harvoin joululahjana, koska euromääräiset rajat verotettavalle lahjalle ovat niin suuria tyypilliseen joululahjaan nähden.
Katso aiemmat joulupostauksemme:
Tuhmien ja kilttien lista GDPR-näkökulmasta. - joulupostauksia osa III https://www.kpflaki.com/blog/joulupukin-tuhmien-ja-kilttien-lista-gdpr-n%C3%A4k%C3%B6kulmasta-joulupostauksia-osa-iii
Saako naapurin jouluvalot kieltää? - joulupostauksia osa II
Saako pikkujouluihin tilatun stripparin palkkion vähentää verotuksessa? - joulupostauksia osa I
Eelis Paukku
Lakimies, toimitusjohtaja
KPF Group Oy
