Tänä iltana monessa suomalaisessa kodissa vierailee ainakin lapsiväen näkökulmasta kenties vuoden odotetuin vieras, Joulupukki. Punaista nuttua päälle kiskovalla on suuri vastuu varsinkin lapsiperheiden joulun onnistumisessa. Vastineeksi pukkina toimiva voi odottaa lyövänsä rahoiksi: ahkerimmat pukit saattavat asioida 10-20 kodissa ja pukkien palkkiohaitarikin venyy 50 eurosta aina 250 euroon.
Varmasti lähes jokainen on kuullut humalassa paikalle pelmahtaneesta joulupukista. Epäonnisimmat ovat saattaneet kokea tämän itsekin. Sammaltava ja haiseva pukki koettelee sekä lasten uskoa että vanhempien sietokykyä. Miten sitten toimia, jos lahjoja jakamaan saapuukin vahvasti marinoitu punanuttu?
Pakanallinen nuuttipukki
Ennen oikeudellista analyysia esitettyyn kysymykseen voimme kuitenkin aluksi sukeltaa suomalaiseen historiaan. Vanhassa pakanallisessa Suomessa nuuttipukki, joka siis edelsi colajuomamainoksista tuttua punanuttua, pukeutuikin kirjaimellisesti pukiksi ja asetteli sarvet päähän muuttuakseen šamanistisen perinteen mukaan pukin kaltaiseksi. Tämä pukin hahmo oli peräisin vanhoista hedelmällisyysriiteistä. Asuun kuuluivat myös tuohinaamari ja nurin käännetty turkki. Vanhojen aikojen pukki vaelteli talosta taloon juoden tarjottuja alkoholijuomia. Perimätiedon mukaan hän saattoi pelotella lapsia ja olla humalassa. Joskus pukki myös jakoi lahjoja kilteille ja vitsoja tuhmille lapsille.
Humalaisen pukin tarina juontaa siis jo pakanallisille ajoille. Jonkun mielestä perinteiden kunnioittaminen voi toki olla edelleenkin paikallaan, mutta nykyaikaan lapsien viihdyttäminen ja päihtymystila voidaan perustellusti katsoa sopimattomaksi. Itsestäänselvyytenä selvää pukkia ei kuitenkaan ilmeisesti voi pitää, sillä edelleenkin monet pukin palveluksista ilmoittelevat erikseen painottavat olevansa savuttomia, raittiita ja autoilevia pukkeja.
Onko pukki työntekijä, sopimuskumppani vai yrittäjä
Lähdetäänpä seuraavaksi miettimään, miten kännisen pukin skenaarioita tulisi lähestyä oikeudellisessa mielessä. Verohallinnon ohjeiden mukaan kun kotitalous tilaa joulupukin, heidän välilleen ei synny työsuhdetta, ellei siitä nimenomaisesti ole erikseen sovittu. Joulupukin saama ansio on verottajan silmissä työkorvausta, josta kotitalouden ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä eikä antaa vuosi-ilmoitusta, kun kotitalouden kyseiselle henkilölle maksamat suoritukset eivät ylitä 1 500 euroa vuoden 2018 aikana.
Tällä tiedolla on merkitystä, kun pohdimme joulupukin suhdetta hänet tilanneeseen kotitalouteen. Jos pukin ja kotitalouden välillä olisi työsuhde, olisi kotitalouden edustajalla (jatkossa vanhemmilla) pukkiin kohdistuva direktio-oikeus, eli oikeus johtaa työtä ja antaa työnjohdollisia ohjeita ja määräyksiä työntekijöille. Vanhemmat voisivat siis määrätä pukin saapumaan paikalle selvin päin ja mikäli tämä ei toteutuisi, irtisanoa tai purkaa heidän välillään ollut sopimus.
Tilanne on samankaltainen, jos osapuolet ovat yksityishenkilöitä, ja joulupukiksi lupautuu esimerkiksi naapurin Pena, mutta työsopimuksesta ei nimenomaisesti sovita. Tällöin asiaa tulkitaan sopimusoikeuden periaatteiden näkökulmasta. Tilanteessa on tärkeää, että osapuolten välillä on sovittu erinäisistä ehdoista. Esimerkiksi Suomalainen Joulupukkiyhdistys neuvoo ottamaan selvää ja sopimaan ennakkoon muun muassa pukin ulkonäöstä, varusteista, vierailun kestosta ja muusta ohjelmasta. Jo sopimuksentekovaiheessa on siis syytä painottaa, että pukilta edellytetään täyttä kansalaisluottamusta. Jos sovitusta huolimatta pukki ei onnistu välttämään humalatilaa, on syyllistytty sopimusrikkomukseen.
Yrittävä pukki
Työkorvausta saava pukki vaikuttaa olevan vaihtoehdoista kuitenkin yleisin. Työkorvaus on ennakkoperintälaista tuleva käsite, ja sillä tarkoitetaan työstä, tehtävästä tai palveluksesta maksettu korvaus, joka ei ole palkkaa (EPL 25 §). Tämä linkittyy kuitenkin siihen, että pukkina toimivaa voidaan tietyillä edellytyksillä tulkita palveluja tarjoavaksi elinkeinonharjoittajaksi, yrittäjäksi. Jos pukkina toimii elinkeinonharjoittaja, tulee vanhempien suojaksi kuluttajansuojalaki.
Kuluttajansuojalain 8 luvun 12 §:n mukaan palvelun on sisällöltään, suoritustavaltaan ja tulokseltaan vastattava sitä, mitä on sovittu. Jos työtä ei ole tehty ammattitaitoisesti ja huolellisesti tai työ ei vastaa tietoja, joita siitä on etukäteen annettu, on annetussa palvelussa virhe, johon voidaan vaatia hyvitystä. Palvelun virheen hyvitystavat ovat kauppahinnan maksaminen vain osittain, virheen korjaus ja työn uusiminen, hinnan alennus ja sopimuksen purkaminen. Joulupukin kohdalla sopivimmat hyvitystavat ovat joko kauppahinnan osittainen maksaminen tai hinnan alennus. Esimerkiksi työn uusiminen myöhemmin pään selvittyä ei pukkitoiminnan luonteesta johtuen olisi järkevää.
Lopuksi
Jos siis paikalle saapuu humalainen pukki, on vanhempien syytä tehdä tilannearvio: kumpi on pahempi, riski mahdolliselle lapsuuden traumalle sammaltavasta ja oudosta pukista johtuen vai se, että paikalle huojunut valkoparta käännytetään maksua suorittamatta ja lahjat esimerkiksi nostetaan portaille todeten, että pukilla näytti olleen kova kiire. Jos pukki taas on päihtyneenä lapsikatraan edessä, on vanhemmilla oikeus hyvitykseen, esimerkiksi hinnanalennukseen. Mikäli humalatilan tulee huomanneeksi vasta siinä vaiheessa, kun pukki on jo elementissään lahjoja jakamassa, voi tilanteen vakavuudesta riippuen vaatia hinnan palauttamista kokonaan. Räkä poskella sammaltava pukin irvikuva tuskin täyttää edes minimivaatimuksia.
Lopuksi vielä pieni muistutus myös vanhempien vastuusta: tätä kirjoitusta varten tehty taustatutkimus osoitti, että on hyvin tyypillistä, että varsinkin perheenisät tarjoavat kierroksella olevalle pukille jos jonkinlaista naukkua. Järkikin sanoo, että pukin olisi tästä syytä kieltäytyä, mutta joskus pelkkä kohteliaisuus voi viedä voiton. Jos sama toistuu joka paikassa, voi jälki olla rumaa. Pukki on jo vanha, eikä hänen maksansa hajota alkoholia ainakaan nopeammin kuin tavallisen ihmisen. Ei siis altisteta pukkia ylimääräisille houkutuksille. Hyvää joulua!
Katso aiemmat joulupostauksemme:
Joululahjan verotus - Joulupostauksia osa IV
https://www.kpflaki.com/blog/joululahjan-verotus-joulupostauksia-osa-iv
Tuhmien ja kilttien lista GDPR-näkökulmasta. - joulupostauksia osa III https://www.kpflaki.com/blog/joulupukin-tuhmien-ja-kilttien-lista-gdpr-n%C3%A4k%C3%B6kulmasta-joulupostauksia-osa-iii
Saako naapurin jouluvalot kieltää? - joulupostauksia osa II
Saako pikkujouluihin tilatun stripparin palkkion vähentää verotuksessa? - joulupostauksia osa I
Terveisin KPF:n Joulutonttu