Voiko baarissa itsestään ääliön tehneen henkilön kuvan julkaista somessa?

Tämänkertainen blogitekstimme käsittelee kuvaamista ravintolassa. Eräs ravintola oli päättänyt hankkia markkinointimateriaalia kuvaamalla siellä tapahtuvaa illanviettoa ja oli laittanut esille kylttejä, joissa kerrottiin ravintolan olevan julkinen tila ja että siellä kuvataan markkinointitarkoituksessa. Kuvia oli kyltin mukaan tarkoitus julkaista muun muassa sosiaalisessa mediassa. Lukijoitamme askarrutti kyltin juridinen merkitys ja se, voiko ravintolan asiakas kieltää kuviensa julkaisemisen. Pyrin tässä kirjoituksessa vastaamaan noihin kahteen kysymykseen, mutta käyn samalla läpi valokuvaukseen liittyvää juridiikkaa myös yleisellä tasolla.





Missä saa kuvata?


Suomessa valokuvaaminen on melko vapaata, ja kuvaaminen julkisilla paikoilla on sallittua. Tämä koskee myös yksittäisten julkisilla paikoilla liikkuvien ihmisten kuvaamista. Myös viranomaisia on sallittua kuvata, eikä kuvausta voida kieltää ilman erityisiä perusteita. Niin karulta kuin se saattaakin kuulostaa, myös onnettomuuspaikoilla on sallittua kuvata. Oikeus kuvata vapaasti perustuu perustuslaissakin säädettyyn sananvapauteen.


  • Perustuslaki 2:12: ”Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.”


Valokuvaaminen on sallittua seuraavissa paikoissa: juna- ja linja-autoasemat, lentoasemien yleisölle avoimet alueet, kadut ja puistot, kauppakeskusten yleiset alueet, kirjastot ja muut vastaavat yleisölle avoimet julkisen palvelun laitokset, sairaaloiden aulat ja virastojen yleisölle avoimet alueet. Myös yleisölle avoinna olevissa yksityisissä liiketiloissa on sallittua kuvata. Liiketilan omistajalla on kuitenkin mahdollisuus valikoida asiakkaansa, ja hän voi estää kuvaajan pääsyn tilaan. Liiketilan omistaja voi myös pyytää kuvaajaa poistumaan. Hänellä ei ole kuitenkaan oikeutta esimerkiksi poistaa tai vaatia nähtäväksi tilassa otettuja kuvia. Sama koskee myös ravintoloita, jotka ovat, kuten kyltissäkin aivan oikein todettiin, julkisia tiloja. Voimakeinoin kuvaajan saa poistaa ainoastaan poliisi tai vartija.


Laissa yksityisistä turvallisuuspalveluista (LYTP) 2:15:ssä säädetään vartijan oikeudesta vartioimisalueelle pääsyn estämiseen ja alueelta poistamiseen seuraavasti:


  • ”Vartijalla on oikeus estää henkilön pääsy vartioimisalueelle tai poistaa hänet sieltä, jos: 1) henkilön voidaan hänen lausumiensa uhkausten tai muun käyttäytymisensä perusteella todennäköisin perustein epäillä syyllistyvän vartioimisalueella olevaan omaisuuteen tai toimeksiantajan tai tämän palveluksessa olevan henkilön henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvaan rikokseen; tai 2) on ilmeistä, ettei henkilöllä toimeksiantajan asettamien ehtojen perusteella ole oikeutta oleskella vartioimisalueella. Vartijalla ei ole oikeutta estää henkilön pääsyä vartioimisalueelle tai poistaa häntä sieltä, jos vartioimisaluetta on pidettävä järjestyslain (612/2003) 2 §:n 1 a alakohdassa tarkoitettuna paikkana.”


Toimeksiantaja on siis voinut asettaa ehdon, jonka mukaan vartioimisalueella kuvaavalla henkilöllä ei ole oikeutta oleskella siellä. Kysymys on siis oleskelusta, ei itse kuvaamisesta. Lainkohdan toisessa momentissa rajataan estämis- ja poistamisoikeus koskemaan muita kuin järjestyslaissa määriteltyjä paikkoja, joilla tarkoitetaan ”tietä, katua, jalkakäytävää, toria, puistoa, uimarantaa, urheilukenttää, vesialuetta, hautausmaata tai muuta vastaavaa aluetta, joka on yleisön käytettävissä”. Toisaalta, jos kuvaaja ei noudata vartijan kehotusta poistua paikalta, tämä voidaan tulkita järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamiseksi, jolloin kuvaaja voidaan poistaa vastustamisen perusteella. Jos kuvaaja aiheuttaa toiminnallaan järjestyshäiriötä, on hänen poistamisensa sallittua myös yleisölle avoimista paikoista.


Rikoslaissa säädetään paikoista, joissa kuvaaminen ei ole sallittua ilman kuvauksen kohteen lupaa:


  • Rikoslain (RL) 24:6: "Salakatselu Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa 1) kotirauhan suojaamassa paikassa taikka käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa oleskelevaa henkilöä taikka 2) yleisöltä suljetussa 3 §:ssä tarkoitetussa rakennuksessa, huoneistossa tai aidatulla piha-alueella oleskelevaa henkilöä tämän yksityisyyttä loukaten, on tuomittava salakatselusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava."


On mahdollista, että näitä paikkoja kuvaavan voidaan katsoa syyllistyvän rikokseen, vaikka kuvassa ei näkyisikään juuri sillä hetkellä ketään henkilöä. Tästä syystä esimerkiksi asuinrakennusten ikkunoista sisälle kuvaaminen ei ole suotavaa. Myöskään omassa kodissa olevien vieraiden kuvaaminen ei ole sallittua heidän tietämättään ja myös tällöin voi syyllistyä rikoslain tarkoittamaan salakatseluun. Murtovarkaan sen sijaan saa kuvata, sillä kotirauha ei koske kotiin luvatta tunkeutunutta.


Kuvaamista voidaan rajoittaa myös sisäänpääsyn ehtona tiettyihin tiloihin. Tämä on mahdollista esimerkiksi maksullisissa yleisötapahtumissa, laivoilla, museoissa, näyttelyissä, urheilutapahtumissa, uimahalleissa ja liikuntahalleissa. Rajoitusta voidaan toteuttaa esimerkiksi estämällä kuvausvälineiden tuominen edellä mainittuihin tiloihin.


Kuvan julkaiseminen


Vaikka itse kuvaaminen onkin hyvin vapaata, kuvien julkaiseminen, eli saattaminen yleisön saataville, on rajoitetumpaa. Lähtökohtaisesti kuvan julkaisua ei voi kieltää, jos se on otettu julkisella paikalla. Kuvan tekijänoikeudet kuuluvat kuvan ottaneelle. Kuvan julkaisemalla voi kuitenkin syyllistyä rikokseen, jos se on omiaan aiheuttamaan vahinkoa ja kärsimystä kuvan kohteelle. Kyseeseen voi tulla yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen, jos esimerkiksi julkaisee kuvan itsensä nolaavasta henkilöstä tai kunnianloukkaus, jos kuva esitetään loukkaavassa kontekstissa, mutta itse tilanne ei ole todellinen.


  • RL 24:8: ”Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen Joka oikeudettomasti 1) joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai 2) muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos tiedon esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi.”


Tässä säännöksessä säädetään rangaistavaksi sinällään totuudenmukaisten yksityiselämää koskevien tietojen levittäminen, jos se voi aiheuttaa vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa. Kunnianloukkauksessa tieto taas ei pidä paikkaansa, mikä kuvan kohdalla voisi tarkoittaa esimerkiksi kuvan harhaanjohtavaa käyttöä tai kuvan muokkaamista siten, että siinä esitettäisiin valheellinen tai halventava tieto.


  • RL 24:9: "Kunnianloukkaus Joka 1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka 2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista, on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon. Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen. Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Kunnianloukkauksena ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.” Kunnianloukkauksesta on säädetty myös törkeä tekomuoto.


Esimerkiksi mahdollisesta näpistelijästä kuvan sosiaalisessa mediassa julkaiseva kauppias voi syyllistyä yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen, tai jos kuvassa esiintyvä henkilö onkin syytön tai kuvaan liitetään halventavaa tekstiä, kunnianloukkaukseen.


Ravintolamaailmassa tämä voisi tulla käsille tilanteessa, jossa hyvin päihtyneestä henkilöstä julkaistaisiin kuva. Tässä tapauksessa teko olisi omiaan aiheuttamaan kärsimystä, ja kuvan julkaisijan voitaisiin katsoa syyllistyneen yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen. Illanviettokuvia julkaistaessa kannattaa siis miettiä, miltä kuvan julkaiseminen siinä esiintyvissä henkilöissä tuntuisi.


Sillä, onko julkaisevana tahona asiakas tai yrityksen markkinointiosasto, ei ole rikosoikeudellisesti merkitystä. Ravintolan palkkaama kuvaajakaan ei saa julkaistu kuvia noloissa tilanteissa esiintyvistä henkilöistä.


Kuvan julkaiseminen markkinointitarkoituksessa


Valokuvassa selkeästi tunnistettavan henkilön kuvaa ei saa käyttää ilman hänen suostumustaan mainos- tai markkinointitarkoituksessa. Kukaan ei siis voi joutua haluamattaan tai tietämättään mainoskasvoksi. Se, että ravintola on asettanut kuvaamisesta kertovia kylttejä ei välttämättä täytä sitä ehtoa, että kyltin lukenut ja tilassa oleskeleva on hyväksynyt sen, että häntä esittäviä kuvia voidaan käyttää markkinoinnissa. Markkinointimateriaalia haalivan olisi tarkoituksenmukaisempaa pyytää nimenomainen lupa kuvissa esiintyviltä. Tässä kohtaa on syytä arvioida, täyttäisikö esimerkiksi pelkkä Facebookin kuvagalleria jonkin tapahtuman yhteydessä vielä mainos- ja markkinointitarkoitusta. Tiukka tulkinta toki voisi olla, että kaikki yrityksen julkaisutoiminta on mainontaa ja markkinointia. Esimerkiksi ravintolan verkkosivuille nostetut kuvat täyttäisivät ehdottomasti tämän tarkoituksen. Tällaisessa kuvassa esiintyvällä olisi vähintään mahdollista vaatia kuvan poistamista.


Kuvia esimerkiksi kuvapankeista hankkivan kannattaa olla varovainen. Esimerkkinä elävästä elämästä voi mainita tapauksen, jossa ruotsalainen Lindahl-meijeri hankki turkkilaista jogurttipakkausta koristamaan kuvan komeaviiksisestä herrasmiehestä. Kuvassa esiintyvä herra ei nimittäin ollut tietoinen siitä, että hänen kasvonsa koristavat lähes jokaisessa vähittäiskaupassa myytävää meijerituotetta. Eniten harmia ilmeisesti herätti, ettei herra edes ollut turkkilainen vaan kreikkalainen. Kun asia selvisi, vei kreikkalaisherra asian oikeuteen ja hänelle tuomittiinkin toista miljoonaa korvauksia. Lindahl taas aikoi laittaa vahingon kiertämään ja vaatia korvauksia kuvan myyneeltä toimistolta.


Tiivistän vielä vastaukset alussa esitettyihin kysymyksiin: asiakas voi kieltää kuvansa julkaisun markkinointitarkoituksessa. Kyltin esittäminen ei myöskään tarkoita samaa kuin luvan antaminen kuvien käyttöön. Sillä sen sijaan voi olla merkitystä, jääkö asiakas oleskelemaan ravintolaan nähtyään kyltin. Voitaisiinko tätä tulkita luvan antamiseksi? Ravintolan kannalta turvallisempaa olisi joka tapauksessa pyytää henkilöiltä luvat kuvanottohetkellä niin, ettei asiassa jäisi tulkinnanvaraisuutta. Kylttien täytyy myös olla kaikkien asiakkaiden havaittavissa, jotta asiakkaiden voitaisiin katsoa olevan tietoisia kuvaamisesta. Tätä voi verrata yksityiseen pysäköinninvalvontaan, jossa autoilijan katsotaan hyväksyvän ehdot pysäköimällä. Tämän tulkinnan ulottaminen kuvaamiseen on kuitenkin altis vastaväitteille, sillä kuvien julkaisemisella varsinkin ravintolan kontekstissa voitaisiin aiheuttaa jopa rikoslain määritelmän täyttävää vahinkoa asiakkaille.


© 2018 KPF GROUP OY

  • Facebook Social Icon
  • LinkedIn Social Icon
  • Twitter Social Icon
  • Instagram