Viikon oikeustapauskommentti koskee uhkasakon tuomitsemista julkisen hankinnan tuomioistuinprosessissa ja perusteita sakon määrän kohtuullistamiseksi. Tapauksessa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavana oli, oliko markkinaoikeus saanut tuomita aiemmin kunnalle asettamansa 100 000 euron uhkasakon maksettavaksi ja toissijaisesti, tulisiko sakon määrää kohtuullistaa.
Uhkasakko julkisissa hankinnoissa
Markkinaoikeus voi asettaa hankintalaissa tarkoitetun kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon (hankintalain 161 § 1 mom.) Uhkasakkolain mukaan uhkasakon asettanut viranomainen voi tuomita uhkasakon maksettavaksi, jos päävelvoitetta ei ole noudatettu eikä noudattamatta jättämiseen ole pätevää syytä (uhkasakkolain 10 § 1 mom.).
Uhkasakko voidaan tuomita asetettua pienempänä, jos päävelvoitetta on olennaiselta osalta noudatettu tai velvoitetun maksukyky on merkittävästi alentunut taikka uhkasakon määrän alentamiseen on muu perusteltu syy (uhkasakkolain 11 §). Tämä tarkoittaa, että uhkasakon määrää voidaan kohtuullistaa, jos alun perin asetettu uhkasakko on olosuhteiden tai tapahtumien johdosta liian korkea.
Julkisissa hankinnoissa uhkasakon alentamiskynnyksen on katsottu olevan verraten korkea, koska sen tarkoituksena on tehostaa julkisten hankintojen kilpailuttamisvelvoitetta. Vaikka hankintayksikkö täyttäisi velvoitteensa osittain, esimerkiksi puoleksi, tämä ei suoraan tarkoita, että tuomittava uhkasakko puolitettaisiin. Laki mahdollistaa edelleenkin tällaisen uhkasakon tuomitsemisen kokonaisena.
Markkinaoikeuden ratkaisu 14.3.2022 nro H70/2022
Tapauksessa kunta oli kilpailuttanut katujen talvikunnossapidon EU-hankintailmoituksella, arvoltaan noin 1 800 000 euroa. Hankinnan kohteena oli kahdeksan eri kunnossapitoaluetta. Tarjoja A asiakumppaneineen valitti hankintapäätöksestä markkinaoikeuteen.
Valituksen tutkittuaan 1.7.2021 markkinaoikeus kumosi hankintapäätöksen kunnossapitoalueilta 1-5 ja kielsi kuntaa panemasta täytäntöön näiden alueiden osalta lainvastaista hankintapäätöstä ja velvoitti kunnan kilpailuttamaan hankinnan näiltä osin uudestaan. Tämä johtui siitä, että kunta oli asettanut hankinnan vertailuperusteita hankintasäännösten vastaisesti.
Tehosteeksi markkinaoikeus oli asettanut 100 000 euron uhkasakon, joka myöhemmin tuomittaisiin kunnan maksettavaksi, mikäli se jättäisi noudattamatta markkinaoikeuden ratkaisua.
Tämän jälkeen kunta oli jatkanut aiempaa sopimusta alueiden 1-5 osalta toimittajan kanssa 19.10.2021 solmitulla väliaikaisella sopimuksella siihen asti, että uusi kilpailutus oli ehditty järjestää. Hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus tällaiseen väliaikaiseen järjestelyyn, jos hankinnasta on tehty valitus markkinaoikeuteen, mikäli hankintaa ei voida sen luonteen vuoksi lykätä markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi (hankintalain 153 § 1 mom.).
Tässä tapauksessa markkinaoikeus kuitenkin katsoi, että kunta oli viivytellyt korjaaviin toimenpiteisiin eli uuteen kilpailutukseen ryhtymistä, jolloin kyse ei enää olisi ollut hankintalain 153 §:n mukaisesta hankinnan väliaikaisesta järjestämisestä.
Näin ollen markkinaoikeus katsoi, että kunta oli laiminlyönyt kilpailuttamisvelvollisuutensa, ja 14.3.2022 antamallaan ratkaisulla se tuomitsi 100 000 euron uhkasakon kunnan maksettavaksi sekä asetti uuden 100 000 euron uhkasakon.
Ensimmäisen 100 000 euron uhkasakon markkinaoikeus tuomitsi maksettavaksi, koska se katsoi, että kunta oli viivytellyt toimenpiteisiin ryhtymisessä markkinaoikeuden ensimmäisen päätöksen jälkeen. Hankintapäätöksen kumoamisen ja väliaikaisen sopimuksen solmimisen välillä oli kulunut 3,5 kuukautta.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu KHO 2023:35
Kunta valitti ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja vaati, että korkein hallinto-oikeus kumoaa markkinaoikeuden päätöksen tai vähintään kohtuullistaa tuomittua uhkasakkoa. Lisäksi se vaati valittajia korvaamaan oikeudenkäyntikulunsa. Perusteluna valituksessa oli, että hankinnan kohde oli jouduttu määrittämään uudelleen, samoin alueet oli täytynyt jakaa uudelleen. Tämä oli aiheuttanut merkittävästi lisätyötä, eikä kyse ollut viivyttelystä.
Valittaja asiakumppaneineen totesi, että kunta oli antanut kilpailutuksen yhteishankintayksikön tehtäväksi vasta sen jälkeen, kun valittaja oli hakenut uhkasakon tuomitsemista maksettavaksi markkinaoikeudelta.
Kunta ei ollut esittänyt korkeimmalle hallinto-oikeudelle luotettavaa selvitystä siitä, että se olisi väitteensä mukaisesti aloittanut uuden kilpailutuksen valmistelun viivyttelemättä markkinaoikeuden 1.7.2021 antaman ratkaisun jälkeen. Tiedossa oli, että väliaikainen sopimus oli tehty vasta samana päivänä, kun markkinaoikeus oli antanut kunnalle tiedoksi vastinepyynnön uhkasakon maksettavaksi tuomitsemista koskevassa asiassa. Lisäksi kunta oli antanut uuden kilpailutuksen yhteishankintayksikön tehtäväksi vasta 27.10.2019. Uusi tarjouspyyntö oli julkaistu vasta seuraavan vuoden helmikuussa.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että uhkasakkoa ei tullut alentaa, koska kunta oli viivytellyt uuden kilpailutuksen järjestämisessä eikä menettelyä voitu katsoa hankintalaissa sallituksi väliaikaiseksi järjestelyksi. Uhkasakon määrää ei katsottu liian korkeaksi, eikä korkein hallinto-oikeus antanut myöskään merkitystä sille, että kunnan virheellinen menettely koski vain osaa usean vuoden sopimuskaudesta. Näin ollen uhkasakon määrää ei katsottu aiheelliseksi kohtuullistaa. Lisäksi kunta velvoitettiin korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikulut.
Lopuksi
Markkinaoikeus voi asettaa hankintalaissa tarkoitetun kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon. Esimerkiksi kilpailuttamisvelvollisuuden täysi laiminlyönti voi johtaa uhkasakon maksettavaksi tuomitsemiseen. Myös liian pitkä aika markkinaoikeuden keskeyttämän ja uuden kilpailutuksen järjestämisen välissä voi johtaa uhkasakon tuomitsemiseen, jos hankintayksikkö järjestää väliaikaisen hankinnan toteutuksen sopimuskumppanin kanssa tällä välin mutta kokonaisuus katsotaan viivyttelyksi.
Uhkasakon kohtuullistamiskynnys on suhteellisen korkea. Kohtuullistamista ei myöskään lähtökohtaisesti tehdä samassa suhteessa hankintayksikön asianmukaisen menettelyn suhteessa.
Lue lisää julkisia hankintoja käsitteleviä kirjoituksiamme
OTM (väitöskirjatutkija), FM (tietojenkäsittely)
Lakimies, riidanratkaisu
Lakitoimisto KPF
050 5338 295
