Saako äänestyslipukkeesta ottaa kuvan?

Näin vaalien alla on käyty keskustelua siitä, saako äänestyslipukkeesta ottaa kuvan äänestyskopissa. Tämä ilmiö on joka tapauksessa yleistymässä, koska ihmiset haluavat kertoa puolue- tai ehdokasvalinnoistaan sosiaalisessa mediassa. Useat vaalivirkailijat ovat myös ottaneet kantaa asiaan pohtiessaan sen sallittavuutta, ja todenneet tilanteen olevan epäselvä. Taustoitan tässä blogikirjoituksessa keskustelun taustalla olevaa sääntelyä ja annan keskusteluun omat johtopäätökseni.


Vaalilaki ja vaalisalaisuus


Suomessa vaalien järjestämisestä säätää oma lakinsa, vaalilaki. Vaalilain perusteella järjestetään kuntavaalit, eduskuntavaalit, presidentinvaalit ja eurovaalit, pois lukien kuntavaalit Ahvenanmaalla. Vaalilain yksi keskeisiä periaatteita periaatteita on vaalisalaisuuden säilyttäminen. Useissa äänestyksen järjestämistä käsittelevissä kohdissa mainitaan, että asia on järjestettävä ”siten, että vaalisalaisuus säilyy”. Tämä mainitaan myös 58 §:ssä, jossa todetaan, että merkintä äänestyslippuun ennakkoäänestyksessä on tehtävä siten, että vaalisalaisuus säilyy.


Yleisesti ajatellaan, että tämä koskee ainoastaan velvollisuuksia vaalien järjestämiseen eli sitä, että äänestäjä on ohjattava koppiin, jossa merkintä voidaan tehdä salaisuutta vaarantamatta. Tässä on kuitenkin myös toinen, äänestäjää rajoittava puoli. Tämä käy ilmi erityisesti 58 §:n kolmannesta momentista ja sitä koskevasta hallituksen esityksestä, jossa luetellaan rajoituksia sille, keitä äänestäjä saa käyttää avustajana. Tällaisia tahoja eivät saa olla äänestäjän lähipiiriin kuuluvat tahot, koska se voisi vaarantaa vaalisalaisuuden.


Tästä voidaan johtaa analogisesti, että myös äänestäjälle on asetettu rajoituksia ja mahdollisesti myös velvollisuuksia. Eli pykälän 2 momentti asettaisi myös äänestäjälle velvoitteen: hänen on tehtävä merkintä siten, että vaalisalaisuus säilyy. Tällä on perusteltu kuvaamisen kieltoa ja erityisesti kieltoa julkaista kuva sosiaalisessa mediassa.

Oman äänestyspäätöksensä kertominen ei tietenkään ole kiellettyä. Tämä on osa sananvapautta ja poliittisia vapauksia. Vaalilakiin on kuitenkin säädetty äänestäjälle velvoitteita nimenomaan äänestäjän itsensä eduksi. Nämä velvoitteet varmistavat, että äänestäjä voi tehdä äänestyspäätöksensä ilman painostusta.


Sanktiot


Vaalisalaisuuden rikkomisesta ei ole olemassa äänestäjää koskevia sanktioita. Rikoslain 14 luku säätää kaikista rangaistuksista, joista äänestäjä tai vaaleihin vaikuttava taho voidaan tuomita. Näitä on neljä erilaista: vaalirikos (uhkaamalla jotakuta yrittää vaikuttaa vaalien tulokseen), vaalilahjonta, vilpillinen äänestäminen ja vaalituloksen vääristäminen. Äänestäjän toimesta tapahtuva vaalisalaisuuden rikkominen siis ei täytä minkään rikoksen tunnusmerkistöjä eli äänestäjää ei voida rangaista siitä.


Ketä sitten voitaisiin rangaista? Vaalitoimitsijoiden tehtävänä on huolehtia vaalien järjestämisestä äänestyspaikoilla. Vaalitoimitsijoiden tehtävä on myös huolehtia siitä, että vaalisalaisuus säilyy, tämä on yksi heidän velvollisuuksistaan. Vaalitoimitsija voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen vaalilain asettamien velvoitteiden laiminlyönnistä. Nämä velvollisuudet liittyvät juurikin vaalien toimittamiseen ja vaalisalaisuudesta huolehtimiseen. Vaalitoimitsijoiden tulisi siis huolehtia, että merkintää tehtäessä vaalisalaisuutta ei rikota. Jos äänestäjä tekee merkinnän vaalisalaisuutta rikkoen, voi vaalitoimitsija joutua tästä vastuuseen. Tällöin hänet voitaisiin tuomita vaalilain 185 §:n mukaan virkarikoksesta.


Toisaalta ketään ei voida pakottaa äänestämään vaalisalaisuutta noudattaen. Jos äänestäjä välttämättä tahtoo jakaa tiedon äänestyspäätöksestään, ei vaalivirkailija voi tätä väkisinkään estää, koska hänellä ei siihen ole toimivaltuuksia. Tämä ei myöskään luultavasti ole peruste äänen hylkäämiselle, koska vaalilain 85 § ei mahdollista äänen mitätöimistä tuolla perusteella. Tämän vuoksi vaalitoimitsijoiden on katsottava täyttäneen velvollisuutensa ohjeistaessaan äänestäjää toimimaan vaalisalaisuutta noudattaen.


Johtopäätökset


Äänestyslipukkeesta ei saisi ottaa kuvaa äänestyskopissa tai ainakaan jakaa sitä sosiaaliseen mediaan tai jakaa sitä yleiseen tietoon. Tämä johtuu siitä, että myös äänestäjän toimintavapautta voidaan rajoittaa vaalisalaisuuden toimittamiseksi. Toisaalta äänestäjää ei voida tässä käsitellystä kielletystä toiminnasta rangaista. Vaalitoimitsija voitaisiin mahdollisesti rangaista, jos hän tietoisena mahdollisuudesta ei ole estänyt vaalisalaisuuden loukkaamista. Toisaalta vaalitoimitsijan mahdollisuudet vaikuttaa tähän ovat melko vähäiset, joten hänenkin rangaistusvastuunsa on vähintäänkin epäselvä.

Eelis Paukku

Lakimies, toimitusjohtaja

KPF Group Oy



0 katselukertaa

© 2018 KPF GROUP OY

  • Facebook Social Icon
  • LinkedIn Social Icon
  • Twitter Social Icon
  • Instagram