Rikoslain luku 14: Rikoksista poliittisia oikeuksia vastaan


1 § Vaalirikos


Vaikka Suomi oli Venäjän keisarikunnan vallan alla vuonna 1889, jolloin rikoslaki säädettiin, äänestettiin Suomessa silti joistain päättävistä elimistä. Tämän vuoksi rikoslakiin otettiin säännökset rikoksista, joilla voitiin häiritä ja vääristellä vaalituloksia. Nykyinen, vuonna 1995 uudistettu, rikoslain luku 14 on nimeltään ”rikoksista poliittisia oikeuksia vastaan” ja siihen sisällytettiin myös muita poliittisia oikeuksia turvaavia rangaistussäännöksiä, kuten kokoontumis- ja yhdistymisvapauden turvaavia säännöksiä. Aiemmin ongelmana oli myös se, että vaaleihin liittyviä rangaistussäännöksiä oli hajallaan eri vaalilaeissa ja rikoslaissa ja nämä haluttiin yhtenäistää saman lain alle.


Luvun ensimmäinen pykälä sisältää vaalirikoksen. Pykälän sisältö on pääosin sama kuin vuoden 1889 rikoslain 15:2 §: vaalirikoksesta rangaistaan sitä, joka käyttämällä väkivaltaa tai uhkailemalla yrittää vaikuttaa toisen äänestämiseen tai ehdokkaaksi asettumisen. Uhkailun ei tarvitse olla uhkaus väkivallalla vaan mikä tahansa muukin uhkaus riittää. Tämä pykälä kattaa kaikki yleiset vaalit sekä kansanäänestykset, mutta ei esimerkiksi yhdistysten tai yhtiöiden hallitusten vaaleja. Pykälä kattaa sen, että toista estetään äänestämästä ja sen, että toisen äänestyspäätökseen pyritään vaikuttamaan. Pykälä kattaa myös sen, että jotain estetään asettumasta ehdolle tai hänet pakotetaan ehdolle.


Myös yritys on rangaistava, koska vaalisalaisuuden vuoksi ei voida tietää, onko yrityksessä onnistuttu. Vaalirikoksesta ei ole tuomittu ketään vuoden 2009 jälkeen.

Vaalirikoksen tunnusmerkistö on seuraava:


Joka väkivallalla tai uhkauksella vaikuttaa tai yrittää vaikuttaa toisen äänestämiseen tai ehdokkaaksi asettumiseen yleisissä vaaleissa tai yleisessä äänestyksessä, on tuomittava vaalirikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.


_________________________________________________________________________


2 § Vaalilahjonta


Myös vaalilahjonta sisältyi vuoden 1889 rikoslakiin. Jo tällöin äänten ostaminen ja myyminen oli kiellettyä. Säännöksen jättämistä rikoslakiin harkittiin pitkään, koska äänestäjillä on vapaa oikeus päättää, ketä äänestävät, ja tämän vuoksi palkkion maksamisen ja vaatimisen kieltäminen rajoittavat äänestäjien päätösvaltaa. Säännös jätettiin kuitenkin rikoslakiin, koska muutoin epäasiallinen vaikuttaminen äänestyksiin mahdollistuisi.


Vaalilahjonnasta rangaistaan jo siinä kohtaa, kun toiselle luvataan maksaa palkkio tai kun äänestämisestä vaaditaan palkkiota. Palkkion maksamista ei siis vaadita. Rangaistus kattaa sekä tietyllä tavalla äänestämisen, äänestämättä jättämisen että ylipäätään äänestämisen palkkiota vastaan.


Pykälä ei kata yleisiä vaalilupauksia, kuten esimerkiksi Antti Rinteen vappusatasta. Nämä ovat lupauksia, joiden perusteella äänestäjät saavat jotain, jos henkilö valitaan toimeen. Vaalilahjonnasta sen sijaan on kyse silloin, jos palkkio luvataan riippumatta siitä, valitaanko henkilö, tai jos palkkio luvataan vain henkilöä äänestäneille tahoille eikä esimerkiksi tietylle ryhmälle. Vaalilahjonnasta on tuomittu yhteensä 4 ihmistä 2010-luvulla. Tapaukset ovat liittyneet kuntavaaleihin, joissa on esimerkiksi liimailtu ehdokkaan vaalitarroja Virosta tuotuihin viinapulloihin ja jaeltu niitä äänestäjille. Näiden pullojen jakelu katsottiin kielletyksi palkkioksi äänestämisestä.


Vaalilahjonnan tunnusmerkistö on seuraava:


Joka

1) lupaa, tarjoaa tai antaa toiselle palkkion tai muun edun taivuttaakseen toisen äänestämään yleisissä vaaleissa tai yleisessä äänestyksessä tietyllä tavalla tai jättämään äänestämättä taikka

2) vaatii palkkion tai muun edun äänestämisestä tai äänestämättä jättämisestä yleisissä vaaleissa tai yleisessä äänestyksessä,

on tuomittava vaalilahjonnasta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.


_________________________________________________________________________


3 § Vilpillinen äänestäminen


Myös vilpillinen äänestäminen sisältyi vuoden 1889 rikoslakiin. Vuonna 1970 tämä pykälä kuitenkin jaettiin kahteen momenttiin, joista ensimmäinen sisälsi äänestämisen ja toinen osa vaalituloksen muun vääristelyn. Vuonna 1995 tämä jaettiin kahteen pykälään, joista 4 § vaalituloksen vääristelemisen käsittelen huomenna.

Vilpilliseen äänestämiseen voi syyllistyä kolmella tavalla:


1) Äänestämällä ilman äänioikeutta, esimerkiksi alaikäisenä tai kunnallisvaaleissa toisessa kunnassa

2) Äänestämällä toisen nimissä eli ns. kaverin papereilla. Tämä on rangaistavaa, vaikka henkilö ei itse äänestäisi, jolloin kokonaisäänimäärä ei muuttuisi

3) Äänestämällä useammin kuin kerran


Teosta rangaistaan ankarammin, jos henkilö on onnistunut vaikuttamaan teollaan vaalien lopputulokseen. Tämä käy ilmi rikoslain esitöistä, mutta ei itse pykälästä. Myös teon yritys on rangaistavaa. Tämä tarkoittaa sitä, että rikokseen syyllistytään jo siinä kohtaa kun näytetään väärää henkilöllisyystodistusta vaalivirkailijalle tai kun vaalivirkailijan luokse mennään äänestämään toista kertaa. Vilpillisestä äänestämisestä on 2010-luvulla tuomittu yksi ihminen, yrityksestä ei ole tuomittu ketään.

Vilpillisen äänestämisen tunnusmerkistö on seuraava:

Joka yleisissä vaaleissa tai yleisessä äänestyksessä äänestää ilman äänioikeutta, toisen nimissä tai useamman kuin yhden kerran, on tuomittava vilpillisestä äänestämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava.


_________________________________________________________________________

4 § Vaalituloksen vääristäminen


Vaalituloksen vääristäminen on rikos, jossa ei äänestetä itse väärin, mutta pyritään muutoin vaikuttamaan vaalitulokseen vilpillisesti. Rikos kattaa väärin tehdyn ääntenlaskun, äänestyslappujen hävittämisen tai muuttamisen sekä muut vilpit liittyen vaalin toimittamiseen, kuten esimerkiksi ääntenlaskun estäminen. Vaalitulokseen vaikuttamisella ei tarkoiteta sitä, että väärä ehdokas valittaisiin, vaan jo äänestysmäärien muuttaminen riittää. Pykälä kattaa myös tilanteet, joissa itse äänestämiseen fyysisesti kykenemättömän henkilön vaaliavustaja merkitsee väärän numeron äänestyslappuun.

Tätä rikosta sovelletaan ainoastaan vaalin toimittamiseen, äänestäjiin vaikuttamisesta rangaistaan sen sijaan tämän rikoslain luvun 1-2 §:en nojalla. Koska teon onnistumisesta ei vaalirikoksissa voida aina saada varmuutta äänestyssalaisuudesta johtuen, myös tässä teossa yritys on rangaistava. Tästä teosta ei ole tuomittu ketään 2010-luvulla kuten ei myöskään teon yrityksestä.


Vaalituloksen vääristämisen tunnusmerkistö on seuraava:


Joka aiheuttaakseen sen, että yleisen vaalin tai yleisen äänestyksen tulos ei ole oikea tai että sitä ei saada selville,


1) laskee väärin ääniä,

2) hävittää, turmelee, piilottaa tai lisää äänestyslippuja tai muuttaa niihin tehtyjä merkintöjä taikka

3) muulla niihin rinnastettavalla tavalla puuttuu yleisen vaalin tai yleisen äänestyksen asianmukaiseen toimittamiseen,

on tuomittava vaalituloksen vääristämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.


Yritys on rangaistava.

_________________________________________________________________________


5 § Poliittisten toimintavapauksien loukkaaminen


Luvun ensimmäinen täysin uusi, vuonna 1995 rikoslakiin otettu, rikos on poliittisten toimintavapauksien loukkaaminen. Rikoslakiin otettiin uusia rikosnimikkeitä turvaamaan kokoontumisvapautta, yhdistymisvapautta ja sananvapautta. Syynä tähän olivat useat kansainväliset sopimukset, kuten kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus (KP-sopimus) ja Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus sekä perustuslaki. Nämä sopimukset tai perustuslaki eivät velvoita kriminalisoimaan poliittisten oikeuksien loukkaamista, mutta hallitus katsoi, että ilman kriminalisointia oikeuksia ei välttämättä ole turvattu riittävästi. Tällä haluttiin turvata ihmisten oikeus osallistua politiikkaan, julkiseen keskusteluun ja yhdistystoimintaan ilman painostusta ja pakottamista.


Poliittisen toimintavapauden loukkaamisesta tuomitaan rangaistukseen, jos joku uhkaamalla väkivallalla tai muutoin toisen hyvinvoinnin loukkaamisella:


1) Estää ilmaisemasta mielipidettään kokouksessa, tiedotusvälineessä tai muutoin julkisesti

2) Estää osallistumasta kokoukseen, kulkueeseen tai muuhun tilaisuuteen, esimerkiksi mielenosoitukseen

3) Estää liittymästä, toimimasta tai perustamasta yhdistystä, joka vaikuttaa yleisiin asioihin. Tämä ei siis koske esimerkiksi urheiluseuraa, jonka perustamisen estäminen voisi olla rangaistava RL 25:8 §:n mukaisena pakottamisena.

4) Kaikkien edellä mainittujen estämisten sijaan niihin pakottaminen, esimerkiksi mielipiteen julkiseen ilmaisuun pakottaminen väkivallalla uhkaamalla.


Jos uhkaus ei sisällä väkivaltaa tai muuta siihen verrattavaa uhkaa vaan lievemmän painostuksen, ei tätä pykälää sovelleta. Tällöin kyse voi olla rikoslain 25:8 §:ssä tarkoitetusta pakottamisesta. Muita väkivaltaan rinnastuvia uhkauksia hyvinvoinnille ovat esimerkiksi työpaikan menettäminen tai asunnon menettäminen. Pykälää ei sovelleta ammattiyhdistysasioihin, joista on oma säännöksensä RL 47:5 §:ssä. Teon yritys on myös rangaistava, eli uhkauksella ei tarvitse onnistua vaikuttamaan henkilön toimintaan. Yrityksen rangaistavuus onkin perusteltua, koska jälkeenpäin voi olla vaikea todeta, vaikuttiko uhkaus todella henkilön toimintaan vai ei. Teosta on 2010-luvulla tuomittu viisi ihmistä. Tuomioista osa liittyi Pride-kulkueeseen tehtyihin kaasuiskuihin. Myös yrityksestä on tuomittu yksi ihminen.


Poliittisten toimintavapauksien loukkaamisen tunnusmerkistö on seuraava:

Joka väkivallalla tai vakavan vaaran toisen hyvinvoinnille käsittävällä uhkauksella estää toista


1) ilmaisemasta mielipidettään yleisistä asioista niitä varten tarkoitetussa kokouksessa tai muussa tilaisuudessa taikka tiedotusvälineessä tai muuten julkisesti,

2) osallistumasta yleisiä asioita varten järjestettyyn kokoukseen, kulkueeseen tai muuhun tilaisuuteen tai

3) perustamasta yhdistyksen yleisiä asioita varten taikka liittymästä tai kuulumasta sellaiseen tai toimimasta siinä,

on tuomittava poliittisten toimintavapauksien loukkaamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.


Poliittisten toimintavapauksien loukkaamisesta tuomitaan myös se, joka 1 momentissa tarkoitetulla tavalla saa toisen vastoin tahtoaan ilmaisemaan mielipiteensä yleisistä asioista kokouksessa tai muussa tilaisuudessa taikka tiedotusvälineessä tai muuten julkisesti, osallistumaan yleisiä asioita varten järjestettyyn tilaisuuteen taikka liittymään tai kuulumaan sellaisia asioita varten perustettuun yhdistykseen tai toimimaan tällaisessa yhdistyksessä.


Yritys on rangaistava.


_________________________________________________________________________


6 § Kokouksen estäminen


Myös RL 14:6 § on uusi pykälä. Tätäkin perusteltiin kansainvälisten sopimusten ja perustuslain turvaaman kokoontumisvapauden perusteella. Pykälä koskee nimenomaisesti kokoontumista yleisiin asioihin vaikuttamisesta eli käytännössä poliittisia kokouksia, kulkueita ja tilaisuuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi jääkiekon MM-kullan voittokulkueen estämisestä ei rangaista tämän pykälän nojalla. Toki tällainen teko olisi rangaistavana muuna tekona, esimerkiksi pakottamisena.


Rangaistavuus edellyttää, että kokous estetään väkivaltaa käyttämällä tai uhkaamalla sillä oikeudettomasti. Oikeudettomuus on lisätty edellytyksiin sen vuoksi, että viranomaisilla on tietyin, laissa säädetyin, edellytyksin oikeus estää ja hajottaa kokoontumisia. Esimerkiksi valmiuslain voimassa ollessa keväällä 2020 poliisilla oli oikeus hajottaa yli 10 hengen kokoontuminen tarvittaessa voimakeinoin, vaikka kokoontuminen olisi ollut luonteeltaan poliittinen.


Myös yritys on rangaistava. Tämä tarkoittaa sitä, että uhkaus, jolla yritetään estää kokous tai kulkue, on rangaistava. Vaikka pykälässä puhutaan yleisistä kokoontumisista ja tilaisuuksista, ei kyseessä tarvitse olla kokoontumislain mukainen yleinen kokous tai yleisötilaisuus, vaan myös yksityinen tilaisuus, joka on järjestetty poliittisista syistä, on pykälän suojaama. Tästä teosta ei ole tuomittu ketään 2010-luvulla.


Kokouksen estämisen tunnusmerkistö on seuraava:


Joka käyttämällä väkivaltaa tai sillä uhkaamalla oikeudettomasti estää yleisiä asioita varten tarkoitetun kokouksen, kulkueen tai tilaisuuden järjestämisen, on tuomittava kokouksen estämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.


Yritys on rangaistava.


_________________________________________________________________________



Lue kirjoituksemme muista rikoslain luvuista:

https://www.kpflaki.com/blog/categories/rikoslaki



Eelis Paukku

OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka), TkK (Tuotantotalous)

Lakimies, toimitusjohtaja

KPF Group




0 katselukertaa

© 2018 KPF GROUP OY

  • Facebook Social Icon
  • LinkedIn Social Icon
  • Twitter Social Icon
  • Instagram