Rikoslakiin lisättiin terrorismirikoksia käsittelevä luku vasta vuonna 2002. Lisäys johtui siitä, että Euroopan unionissa tehtiin puitepäätös terrorismin torjunnasta ja Suomen oli tämän vuoksi muutettava omia lakejaan. Unionin puitepäätöstä muutettiin vuonna 2008 ja se korvattiin kokonaan direktiivillä vuonna 2017. Tämän vuoksi Suomessa on säädetty ja muutettu terrorismirikoksia koskevia lakeja. Suomessa on toistaiseksi tehty vain yksi terroristisessa tarkoituksessa tehty rikos, josta annettu tuomio ei sekään ole lainvoimainen, joten kotimaista tarvetta säätää lakeja ei ole juurikaan ollut.
_________________________________________________________________________
1 § Terroristisessa tarkoituksessa tehdyt rikokset
Euroopan unionissa tehtiin vuonna 2002 puitepäätös terrorismin torjunnasta. Tämä edellytti erityisiä terrorismirikosten kriminalisointeja, minkä vuoksi Suomessa jouduttiin lisäämään rikoslakiin uusia rikoksia. Uuden luvun pykälä 1 lisättiin rikoslakiin, koska puitepäätös edellytti terroristisen motiivin korottavan enimmäisrangaistusta. Tämän vuoksi esimerkiksi tapon enimmäisrangaistus on normaalisti 12 vuotta, mutta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä taposta voidaan tuomita elinkautinen. Vuonna 2018 rikosluetteloon lisättiin radiologista asetta koskeva alakohta.
Uuden rikoslain 34 a -luvun 1 § ei sisällä uusia rangaistavia tekoja, vaan kaikki teot olivat jo aiemmin rangaistavia. Pykälä sisältääkin vain luettelon rikoksista, joista tulee terrorismirikoksia niin sanotun lisäedellytyksen täyttyessä. Tämä lisäedellytys on, että teko on tehty terroristisessa tarkoituksessa ja on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa jollekin maalle tai kansainväliselle järjestölle. Pykälä ei siis sisällä uusia rikoslajeja, vaan vakavampia tekomuotoja muista rikoksista. Tällainen on esimerkiksi terroristisessa tarkoituksessa tehty tappo. Pääsääntöisesti terroristinen tarkoitus korottaa enimmäisrangaistusta kahdella vuodella, mutta koska 12 vuoden enimmäisrangaistusta ei voida ylittää yksittäisessä rikoksessa, tuomitaan tämän ylittämisen sijaan elinkautinen.
Rikoksen tekeminen terroristisessa tarkoituksessa on lisäedellytyksen ensimmäinen osa. Terroristinen tarkoitus määritellään rikoslain 34 a:6 §:ssä seuraavasti:
Rikoksentekijällä on terroristinen tarkoitus, jos hänen tarkoituksenaan on:
1) aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa;
2) pakottaa oikeudettomasti jonkin valtion hallitus tai muu viranomainen taikka kansainvälinen järjestö tekemään, sietämään tai tekemättä jättämään jotakin;
3) oikeudettomasti kumota jonkin valtion valtiosääntö tai muuttaa sitä tai horjuttaa vakavasti valtion oikeusjärjestystä taikka aiheuttaa erityisen suurta vahinkoa valtiontaloudelle tai valtion yhteiskunnallisille perusrakenteille; tai
4) aiheuttaa erityisen suurta vahinkoa kansainvälisen järjestön taloudelle tai sellaisen järjestön muille perusrakenteille.
Näistä vakavan pelon tulee kohdistua joko koko väestöön tai riittävän rajattuun vähemmistöön, esimerkiksi etniseen vähemmistöön. Vakavuus tarkoittaa sitä, että väestöllä tai sen osalla on syytä pelätä henkensä, omaisuutensa tai terveytensä puolesta.
Toinen kohta, jossa puhutaan pakottamisesta, tarkoittaa vain oikeudetonta pakottamista. Tämän vuoksi esimerkiksi lakot tai kansainvälisen oikeuden mukaiset pakotteet jäävät sen ulkopuolelle.
Kolmas kohta, jossa puhutaan valtiosäännön tai yhteiskunnan horjuttamisesta on kirjoitettu samaan muotoon kuin valtiopetoksen tunnusmerkistö. Tämä ei kuitenkaan kata epädemokraattisia valtioita vastaan tehtyjä toimia.
Neljännessä kohdassa puhutaan kansainvälisistä järjestöistä kuten YK tai EU. Taloudelliset perusrakenteet rinnastuvat valtion vastaaviin.
Toinen osa edellytystä on, että teko on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa maalle tai kansainväliselle järjestölle. Tässä edellytyksessä käytetään termiä ”on omiaan” tarkoittamaan sitä, että teon ei tarvitse aiheuttaa vahinkoa, vaan ainoastaan vaaraa vahingon aiheutumisesta. Tämän vuoksi terrorismirikos ei välttämättä ole sellainen murha, joka sinänsä tehdään terroristisessa tarkoituksessa, mutta jossa tekijät eivät saa mediahuomiota tai aiheuta muutenkaan ”tavallisesta” murhasta poikkeavaa vahinkoa.
Tämän jälkeen pykälä sisältää luettelon niistä 32:sta rikoksesta, joista voidaan rangaista terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä. Pykälä sisältää joihinkin rikoksiin rajauksia, esimerkiksi tietyt teot, joista yleensä rangaistaan myös huolimattomuudesta tehtynä, ovat terrorismirikosten tapauksessa rangaistavia ainoastaan tahallisena tehtynä. Joissain rikoksissa rikoksen kohde taas on rajattu, esimerkiksi moottorikulkuneuvon käyttövarkaus on rajattu tavarankuljetus- tai joukkoliikenneajoneuvoihin, koska henkilöautoihin kohdistuvaa käyttövarkautta ei nähty riittävän vakavana.
Suomessa on tuomittu yksi ihminen terroristisessa tarkoituksesta tehdystä murhasta elinkautiseen vankeuteen vuonna 2018. Teot tehtiin vuonna 2017.
Terroristisessa tarkoituksessa tehtyjen rikosten tunnusmerkistö on seuraava:
Joka terroristisessa tarkoituksessa siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa jollekin maalle tai kansainväliselle järjestölle, tekee
1) laittoman uhkauksen, perättömän vaarailmoituksen, 24 luvun 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun törkeän julkisrauhan rikkomisen tai 44 luvun 10 §:ssä tarkoitetun ydinenergian käyttörikoksen, on tuomittava vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi,
2) tahallisen vaaran aiheuttamisen, tahallisen räjähderikoksen, vaarallisia esineitä koskevien säännösten rikkomisen tai 17 luvun 1 §:ssä tarkoitetun julkisen kehottamisen rikokseen, on tuomittava vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi,
3) törkeän varkauden tai törkeän moottorikulkuneuvon käyttövarkauden, jonka kohteena on joukkoliikenteeseen tai tavarankuljetukseen soveltuva moottorikulkuneuvo, tuhotyön, liikennetuhotyön, terveyden vaarantamisen, törkeän vahingonteon, törkeän ampuma-aserikoksen tai puolustustarvikkeiden maastavientirikoksen, on tuomittava vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi,
4) 35 luvun 3 b §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun törkeän datavahingonteon, 38 luvun 6 §:n 1 momentin 3, 5 tai 6 kohdassa tarkoitetun törkeän tietoliikenteen häirinnän tai 38 luvun 7 b §:n 1 momentin 1, 3 tai 5 kohdassa tarkoitetun törkeän tietojärjestelmän häirinnän, on tuomittava vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään seitsemäksi vuodeksi.
5) kemiallisen aseen kiellon rikkomisen, biologisen aseen kiellon rikkomisen tai tahallisen törkeän ympäristön turmelemisen, joka on tehty 48 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, on tuomittava vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksaksi vuodeksi,
6) törkeän pahoinpitelyn, törkeän ihmiskaupan, panttivangin ottamisen, törkeän tuhotyön, törkeän terveyden vaarantamisen, ydinräjähderikoksen tai kaappauksen, on tuomittava vankeuteen vähintään kahdeksi ja enintään kahdeksitoista vuodeksi,
7) surman, on tuomittava vankeuteen vähintään neljäksi ja enintään kahdeksitoista vuodeksi, tai
8) tapon, on tuomittava vankeuteen vähintään kahdeksaksi vuodeksi tai elinkaudeksi.
Joka terroristisessa tarkoituksessa tekee murhan, on tuomittava vankeuteen elinkaudeksi.
Yritys on rangaistava.
_________________________________________________________________________
1 a § Terroristisessa tarkoituksessa tehty radiologista asetta koskeva rikos
Vuonna 2017 terroristisessa tarkoituksessa tehty radiologista asetta koskeva rikos päätettiin lisätä rikoslain 34 a -lukuun omana pykälänään. Syynä tähän oli, että rikoslaissa ei ollut perusmuotoista radiologista asetta koskevaa rikosta, mutta terrorismin torjunnasta annettu EU-direktiivi edellytti tällaisen teon kriminalisointia. Osittain pykälän säätämisen taustalla oli myös kansainvälinen yleissopimus ydinterrorismin torjunnasta. Tämän vuoksi rikos lisättiin 34 a -lukuun 1 a §:nä.
Tähän tekoon voi syyllistyä viidellä tavalla: 1) valmistamalla, 2) hankkimalla, 3) kuljettamalla, 4) toimittamalla, 5) kehittämällä, 6) pitämällä hallussaan tai 7) tekemällä tutkimustyötä ydinterrorismin torjumisesta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (SopS 6/2009) 1 artiklan 4 kappaleen b kohdassa tarkoitettuun laitteeseen liittyen. Tällä tarkoitetaan
”radioaktiivisen aineen hajotuslaitetta tai säteilylaitetta, joka voi radiologisten ominaisuuksiensa vuoksi aiheuttaa kuoleman, vakavan ruumiinvamman tai huomattavaa vahinkoa omaisuudelle tai ympäristölle.”
Kyseessä voi olla varsinainen ydinräjähde, tai ”vain” radioaktiivista säteilyä aiheuttava laite.
Teon on lisäksi oltava tehty terroristisessa tarkoituksessa. Terroristinen tarkoitus määritellään 34 a:6 §:ssä ja olen avannut sen 1 §:n yhteydessä. Teon on myös oltava omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa jollekin maalle tai kansainväliselle järjestölle. Myös tämä tunnusmerkki on yhtenäinen kaikissa terrorismirikoksissa ja se on avattu 1 §:n yhteydessä.
Teosta ei ole tuomittu ketään. Tätä voidaan pitää erinomaisena asiantilana ottaen huomioon, että kyseinen rikos on yksi rikoslain vaarallisimpia tekoja.
Terroristisessa tarkoituksessa tehdyn radiologista asetta koskevan rikoksen tunnusmerkistö on seuraava:
Joka terroristisessa tarkoituksessa siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa jollekin maalle tai kansainväliselle järjestölle, valmistaa, hankkii, kuljettaa, toimittaa tai kehittää ydinterrorismin torjumisesta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (SopS 6/2009) 1 artiklan 4 kappaleen b kohdassa tarkoitetun laitteen, pitää sellaista laitetta hallussaan tai harjoittaa tutkimustoimintaa sellaisen laitteen valmistamista varten, on tuomittava terroristisessa tarkoituksessa tehdystä radiologista asetta koskevasta rikoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksaksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
_________________________________________________________________________
2 § Terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelu
Valmistelukriminalisoinnit on Suomessa rajattu vain kaikkein vakavimpiin rikoksiin. Terrorismirikokset ovat tällaisia kaikkein vakavimpia rikoksia, joten säädettäessä rikoslain 34 a lukua vuonna 2002, päätettiin myös terrorismirikosten valmistelu säätää rangaistavaksi. Myös unionin puitepäätöksen katsottiin edellyttävän tätä, koska terroristiryhmien toiminta oli kriminalisoitava. Alun perin 1.1 §:n 1 -kohdan teot jätettiin kriminalisoinnin ulkopuolelle, koska ne olivat suhteellisen vähäisiä. Vuonna 2018 näiden tekojen valmistelu päätettiin kuitenkin lisätä rangaistavien tekojen piiriin. Tätä edellytettiin osittain myös EU-asetuksessa terrorismin torjunnasta, koska radioaktiivisten aineiden käytön valmistelu terroristiseen tarkoitukseen oli kriminalisoitava.
Jotta valmistelu olisi rangaistavaa, tulee tekijän valmistella RL 34 a:1 §:n tai 1 a §:n mukaista tekoa eli terroristisessa tarkoituksessa tehtyä rikosta tai terroristisessa tarkoituksessa tehtyä radiologista asetta koskevaa rikosta. Pykälän mukaan rikos voidaan tehdä kolmella tavalla:
1) Suunnittelu tai sopiminen. Tämä edellyttää sitä, että suunnitelma tai sopimus on riittävän konkreettinen. Kuten RL 11:7 §:n mukaisessa joukkotuhonnan valmistelussa, pelkkä päissään tehty ”suunnitelma” ei riitä tämän täyttymiseen. Suunnitelman tulee olla riittävän varteenotettava, eli täysin toteuttamiskelvoton suunnitelma ei riittäisi.
2) Valmistaminen, hallussapito, hankkiminen, käyttö, kuljetus ja luovutus. Jos näiden kohteena on räjähde, kemiallinen, toksinen tai biologinen ase, ampuma-ase taikka muu vaarallinen esine tai aine, jota aiotaan käyttää terroritekoon, syyllistytään valmisteluun. Tämän teonkuvauksen osan tarkoitus on laajentaa kriminalisoinnit sellaisiin tekoihin, joissa sinänsä laillisesti hankittua objektia, kuten ampuma-asetta, aiotaan käyttää terrorismirikokseen.
3) Tiettyjen aseiden suunnittelu. Ydinräjähteen, biologisen, kemiallisen tai toksisen aseen valmistamiseen tarvittavien laitteiden, aineiden tai valmistusohjeiden hankkiminen on rangaistavaa, jos se tapahtuu terroristisessa tarkoituksessa.
Valmistelusta ei tuomita erikseen, jos teko ehditään tehdä ja rangaistus tuomitaan terroristisessa tarkoituksessa tehdystä rikoksesta. Teosta ei ole tuomittu ketään.
Terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelun tunnusmerkistö on seuraava:
Joka tehdäkseen 1 §:n 1 tai 2 momentissa tai 1 a §:ssä tarkoitetun rikoksen
1) sopii toisen kanssa tai laatii suunnitelman sellaisen rikoksen tekemisestä,
2) valmistaa, pitää hallussaan, hankkii, kuljettaa, käyttää tai luovuttaa räjähteen, kemiallisen tai biologisen aseen taikka toksiiniaseen, ampuma-aseen taikka vaarallisen esineen tai aineen tai
3) hankkii ydinräjähteen valmistukseen tai kemiallisen tai biologisen aseen taikka toksiiniaseen valmistukseen tarvittavia laitteita tai aineita taikka siihen tarvittavan valmistuskaavan tai -piirustuksen,
on tuomittava terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelusta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.
_________________________________________________________________________
3 § Terroristiryhmän johtaminen
Terroristiryhmän johtaminen kriminalisoitiin myös puitepäätöksen ja myöhemmin direktiivin sitä edellyttäessä. Pykälä otettiin 34 a -lukuun jo sitä säädettäessä vuonna 2002. Kun vuonna 2018 täydennettiin 34 a:1 §:n rikosluetteloa, myös 3 §:ää päivitettiin vastaamaan tätä luetteloa. Muutoin pykälä on samassa alkuperäisessä muodossaan. Tämä muoto voitiin pitää, koska terroristiryhmän johtamisen osalta direktiivi ei edellyttänyt laajempaa kriminalisointia kuin vuonna 2002 voimassa ollut puitepäätös.
Terroristiryhmän johtaminen on rangaistavaa vain silloin, jos ryhmän toiminnassa tehdään RL 34 a -luvun 1-2 §:ssä tarkoitettu terrorismirikos. Rikoksen on siis oltava jo tehty. Tässä on huomattava, että myös valmistelu ja yritys ovat rangaistavia, joten jo valmisteluun tai yritykseen syyllistyminen tekee ryhmän johtamisesta rangaistavaa. Huomioitavaa on myös, että johtaja tuomitaan aina rikoksesta, johon ryhmä on syyllistynyt, vaikka hän ei itse olisi tehnyt sitä. Jos siis ryhmän jäsen syyllistyy murhaan ryhmän toiminnassa, myös johtaja tuomitaan murhasta.
Terroristiryhmä määritellään 34 a:6 §:ssä seuraavasti:
”Terroristiryhmällä tarkoitetaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa tietyn ajan koossa pysyvää rakenteeltaan jäsentynyttä yhteenliittymää, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen 1 tai 1 a §:ssä tarkoitettuja rikoksia.”
Tämä määritelmä pohjautuu osin YK:n yleissopimukseen. Pysyvyysvaatimuksella ei ole tarkkaa rajaa, mutta hallituksen esityksen mukaan vuoden koossa ollut ryhmä on varmasti pysyvä, mutta viikoissa mainittu kesto ei välttämättä vielä ole pysyvää. Jäsentyneitä ovat kaikki ryhmät, jotka eivät ole muodostuneet sattumalta, esimerkiksi tiettyjen henkilöiden tavatessa toisensa ja päättäessä tehdä terrorismirikos päähänpistona. Jäsentyneisyys ei edellytä käskyvaltasuhteita tai pysyviä hierarkioita. Yhteistuumaisuus edellyttää, että jäsenet tietävät toistensa tekemistä rikoksista.
Johtaja taas tarkoittaa ryhmän tosiasiallista johtajaa, vaikka hänellä ei olisikaan muodollista asemaa ryhmän hierarkiassa. Ryhmällä voi olla myös useita johtajia, mutta tekijäpiiriä haluttiin pitää siten suppeana, että ryhmällä voisi olla enintään muutama johtaja eli koko johtoporrasta ei voida tuomita tästä rikoksesta.
Rikoksesta on kaksi rangaistusasteikkoa. Jos ryhmä syyllistyy 1 §:n 1 momentin 1-kohdassa tarkoitettuun rikokseen eli terroristisessa tarkoituksessa tehtyyn laittomaan uhkaukseen, perättömään vaarailmoitukseen, 24 luvun 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun törkeään julkisrauhan rikkomisen tai 44 luvun 10 §:ssä tarkoitetun ydinenergian käyttörikokseen, on johtamisen rangaistusasteikko 4 kk-4 vuotta vankeutta. Jos ryhmä syyllistyy muihin 1-2 §:n rikoksiin, on rangaistusasteikko 2-12 vuotta, riippuen päärikoksen vakavuudesta.
Pykälän erikoisuus on se, että ryhmän johtaja tuomitaan johtamisen lisäksi myös siitä teosta, johon ryhmä on syyllistynyt. Tämä johtuu siitä, että puitepäätöksessä edellytettiin, että johtaja on voitava tuomita vähintään 15 vuoden määräaikaiseen vankeusrangaistukseen. RL 2 c:2 §:n mukaan pisin määräaikainen rangaistus yhdestä rikoksesta voi olla 12 vuotta. RL 7:2 §:n mukaan 12v enimmäisrangaistuksen voi kuitenkin ylittää kolmella vuodella, jos tekijä tuomitaan yhteiseen rangaistukseen teosta, jonka rangaistus on vähintään neljä vuotta. Suomi ilmoitti puitepäätöstä laadittaessa, että toteuttaa 15v enimmäisrangaistuksen tämän pykälän nojalla säätämällä johtamisen rangaistavaksi niin, että johtaja tuomitaan myös ryhmän tekemästä rikoksesta. Johtajaa rangaistaan tämän pykälän nojalla poikkeuksellisen ankarasti, koska häntä rangaistaan myös teosta, johon hän ei ole ollut osallinen tai tekijänä.
Pykälän esitöiden nojalla johtaja vastaa kaikista ryhmän piirissä tehdyistä terrorismirikoksista. Johtajaa ei tuomita ainoastaan siinä tapauksessa, että hän ei ole tiennyt teosta tai jos hän on pyrkinyt estämään teon.
Terroristiryhmän johtamisen tunnusmerkistö on seuraava:
Joka johtaa terroristiryhmää, jonka toiminnassa on tehty 1 §:n 1 momentin 2–8 kohdassa tai 2 momentissa tai 1 a §:ssä tarkoitettu rikos tai sellaisen rikoksen rangaistava yritys taikka 2 §:ssä tarkoitettu rikos, on tuomittava terroristiryhmän johtamisesta vankeuteen vähintään kahdeksi ja enintään kahdeksitoista vuodeksi. (9.11.2018/874)
Joka johtaa terroristiryhmää, jonka toiminnassa on tehty vain 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu rikos, on tuomittava terroristiryhmän johtamisesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.
Joka tuomitaan terroristiryhmän johtamisesta, on tuomittava myös tekemästään tai hänen johdollaan terroristiryhmän toiminnassa tehdystä 1 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta tai sellaisen rikoksen rangaistavasta yrityksestä taikka 2 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta.
_________________________________________________________________________
4 § Terroristiryhmän toiminnan edistäminen
Terroristiryhmän toiminnan edistäminen on yksi luvun eniten muutetuista rikoksista, säännöstä on sen säätämisen jälkeen uudistettu neljä kertaa. Rikoslakiin säännös otettiin 2002 muiden terrorismirikosten yhteydessä. Tällöin perin säännöksen nimeksi ehdotettiin nimeä terroristiryhmän toimintaan osallistuminen. Lakivaliokunta katsoi kuitenkin, että pykälä oli liian epätäsmällinen ja sitä pitäisi tarkentaa siltä osin, että ryhmän toimintaan osallistuminen olisi rangaistavaa vain, jos rikoksia olisi vähintään valmisteltu. Lakivaliokunta katsoi myös, että osallistuminen olisi tämän täsmennyksen jälkeen liian epäselvä nimi ja se pitäisi vaihtaa, jolloin nimi vaihdettiin edistämiseksi. Heti tämän jälkeen vuonna 2003 rikoslakiin otettiin rahanpesusäännöksiä ja sen vuoksi tunnusmerkistöön lisättiin maininta rahanpesurikoksista.
Vuonna 2007 tehtiin Euroopan neuvoston piirissä yleissopimus terrorismin toiminnan ehkäisemisestä, jossa edellytettiin nimenomaan osallistumisen kriminalisointia. Tämän vuoksi pykälää muutettiin niin, että rangaistavuutta laajennettiin tilanteisiin, joissa terrorismirikoksia edistetään, vaikka niitä ei tehtäisi. Tällöin pykälästä poistettiin koulutus ja värväys ja ne siirrettiin omaan pykäläänsä. Pykälän 2-momenttia ei tällöin päivitetty viittaamaan oikeaan kohtaan pykälän luettelossa, vaan siinä viitattiin kohtaan, jota ei enää ollut olemassa. Tämä korjattiin vasta 2011. Vuonna 2018 pykälää päivitettiin terrorismidirektiivin vuoksi niin, että pykälässä viitattiin myös radiologista asetta koskevaan terrorismirikokseen. Tämän lisäksi termi ”valtio” vaihdettiin termiin ”maa”.
Terroristiryhmä määritellään rikoslain 34a:6 §:ssä, jonka sisällön avasin tarkemmin edellisestä pykälää käsiteltäessä. Rangaistavaa on edistää tietyllä tavalla toimintaa, jossa edistetään terrorismirikoksia eli 34 a -luvun 1-2 §:ssä tarkoitettuja tekoja ja niiden valmistelua. Kiellettyä edistämistä on viidenlaista:
1) Terroristiryhmän varustaminen vaarallisilla esineillä tai varustamisen yrittäminen. Tämä edellyttää useamman kuin yhden ihmisen varustamista eli varustamisen tulee olla laajamittaista. Varustaminen kattaa kaikki vaaralliset esineet ja aineet, mutta esimerkkeinä mainitaan aseet ja räjähteet.
2) Muiden puitteiden järjestäminen terroristiryhmälle. Tämä kattaa esimerkiksi toimitilat, kulkuvälineet ja muut ryhmän kannalta tärkeät välineet. Välineiden on oltava tärkeitä terroristiryhmälle. Myös yrittäminen on rangaistavaa. Luovuttamisen on oltava tahallista eli jos esimerkiksi vuokranantaja ei tiedä tiloja käytettävän terroristiryhmän toimintaan, ei häntä rangaista.
3) Tietojen kerääminen terroristiryhmälle. Rangaistavaa on tietojen hankkiminen tai hankkimisen yrittäminen sekä tiedon toimittaminen terroristiryhmälle. Tietojen on oltava sellaisia, jotka ovat omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa maalle tai kansainväliselle järjestölle. Tieto on luovutettava nimenomaan terroristiryhmän auttamiseksi, ei vain valtion vahingoittamiseksi tai ”huvikseen”. Tällaisia tietoja voivat olla esimerkiksi maanpuolustukseen tai energiantuotantoon liittyvät salaiset tiedot.
4) Ryhmän taloudellisten asioiden hoitaminen sekä oikeudellisten ja taloudellisten neuvojen antaminen. Taloudellisten asioiden hoitamisen on oltava tärkeää. Tämä kohta lisättiin lakivaliokunnan mietinnössä eikä sitä avata sen tarkemmin rikoslaissa. Oikeudellisten ja taloudellisten neuvojen antaminen ei pykälän 3 momentin nojalla kata oikeudenkäynnissä avustamista, koska jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, mikä kattaa myös oikeuden käyttää avustajaa.
5) Tekee rikoslain 32:6-7 §:ssä tarkoitetun rikoksen. Nämä rikokset ovat rahanpesu ja törkeä rahanpesu. Nämä lisättiin myös lakivaliokunnan käsittelyssä eikä niitä ole tarkemmin perusteltu. Perusideana kuitenkin on, että rahanpesulla voidaan rahoittaa terrorismia ja se on erityisen tuomittavaa, jolloin siitä on rangaistava rahanpesua ankarammin. Terroristiryhmän rahoittaminen on myös rangaistavaa erikseen tämän luvun 5 §:n nojalla.
Pykälä on toissijainen eli jos rikoksesta säädetään muu ankarampi rangaistus, ei tätä pykälää sovelleta. Teosta ei ole tuomittu ketään.
Terroristiryhmän toiminnan edistämisen tunnusmerkistö on seuraava:
Joka edistääkseen terroristiryhmän 1, 1 a tai 2 §:ssä tarkoitettua rikollista toimintaa taikka tietoisena siitä, että hänen toimintansa edistää sitä,
1) varustaa tai yrittää varustaa terroristiryhmää räjähteillä, aseilla, ampumatarvikkeilla tai niiden valmistamiseen tarkoitetuilla aineilla tai tarvikkeilla taikka muilla vaarallisilla esineillä tai aineilla,
2) hankkii tai yrittää hankkia taikka luovuttaa terroristiryhmälle toimitiloja tai muita sen tarvitsemia tiloja taikka kulkuvälineitä tai muita ryhmän toiminnan kannalta erittäin tärkeitä välineitä,
3) hankkii tai yrittää hankkia tiedon, jonka tuleminen terroristiryhmän tietoon on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa maalle tai kansainväliselle järjestölle, taikka välittää, luovuttaa tai ilmaisee terroristiryhmälle sellaisen tiedon,
4) hoitaa terroristiryhmän tärkeitä taloudellisia asioita tai antaa ryhmän toiminnan kannalta erittäin tärkeitä taloudellisia tai oikeudellisia neuvoja tai
5) tekee 32 luvun 6 tai 7 §:ssä tarkoitetun rikoksen,
on tuomittava, jollei teko ole 1, 1 a tai 2 §:n mukaan rangaistava taikka siitä säädetä muualla laissa yhtä ankaraa tai ankarampaa rangaistusta, terroristiryhmän toiminnan edistämisestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksaksi vuodeksi.
Mitä 1 momentin 4 kohdassa säädetään oikeudellisesta neuvonnasta, ei koske rikoksen esitutkintaan tai tuomioistuinkäsittelyyn taikka rangaistuksen täytäntöönpanoon liittyvää oikeudellisen avustajan tai asiamiehen tehtävien hoitamista.
_________________________________________________________________________
4 a § Koulutuksen antaminen terrorismirikoksen tekemistä varten
Koulutuksen antaminen terrorismirikoksen tekemistä varten lisättiin rikoslakiin vuonna 2002 muidenkin alkuperäisten terrorismirikosten yhteydessä. Koulutuksen antaminen oli aikaisemmin 4 §:n yhteydessä. Tähän pykälään 4 a se otettiin, koska muissakin osallistumiskriminalisoinneissa, kuten laittomassa sotilaallisessa toiminnassa ja valtiopetoksen valmistelussa, koulutuksen antaminen oli kriminalisoitua. EU:n puitepäätös ei edellyttänyt koulutuksen antamisen kriminalisointia, joten Suomi oli tässä edellä aikaansa.
Vuonna 2007 Euroopan neuvoston piirissä tehty yleissopimus sen sijaan edellytti koulutuksen kriminalisointia. Tällöin todettiin, että terroristiryhmän toiminnan edistäminen ei olisi riittävä sopimuksen vaatimusten täyttämiseen, koska kouluttaminen tulisi rangaistavaksi vasta, kun terrorismirikosta valmisteltaisiin. Tämän vuoksi päätettiin erottaa koulutuksen antaminen omaksi pykäläkseen, 4 a §:ksi. Tätä perusteltiin erityisesti erillisen säännöksen selkeydellä. Vuonna 2018 säännöstä päivitettiin vastaamaan EU:n terrorismintorjuntadirektiivin vaatimuksia eli lisättiin siihen viittaus 1 a §:ään.
Pykälä on kirjattu melko sekavasti, kyseessä on todennäköisesti pisin rikoslain yksittäinen virke. Pykälän ensimmäinen edellytys on, että koulutus edesauttaa rikoslain 34 a -luvun 1, 1 a tai 2 §:ssä tarkoitettuja rikoksia. Näitä ovat terrorismirikokset ja niiden valmistelu. Valmistelun edistäminen on mukana sen vuoksi, että koulutuksen antaminen sellaiselle henkilölle, joka osallistuisi ainoastaan valmisteluun, mutta ei itse rikokseen, olisi rangaistavaa. Pykälän toinen edellytys on, että henkilö edistää, toimeenpanee, yrittää toimeenpanna tai antaa koulutusta. Tämä tarkoittaa siis käytännössä kaikkea koulutukseen osallistumista ja siihen myötävaikuttamista. Tämän jälkeen pykälä mainitsee useita esimerkkejä kuten aseiden ja räjähteiden käytön, mutta tämä esimerkkiluettelo ei ole tyhjentävä eli kaikenlaisen koulutuksen antaminen on rangaistavaa, kunhan se vain edistää terrorismirikoksia.
Poliittinen ja aatteellinen koulutus on tosin hallituksen esityksen mukaan rajattu rangaistavuuden ulkopuolelle, koska nämä eivät suoranaisesti edistä rikoksia. Tämän vuoksi esimerkiksi ääriuskonnollisen aatteen tai muun ääriliikkeen opin julistaminen ei sellaisenaan ole rangaistavaa. Näistä voidaan tosin jonkin rajan ylittyessä rangaista RL 17:1 §:n mukaisena julkisena kehottamisena rikokseen.
Teko on rangaistava vain tahallisena, eli henkilön on tiedettävä, että koulutus edistää terrorismirikoksia. Muutoin teko kattaisi esimerkiksi varusmiespalveluksessa tapahtuvan kouluttamisen henkilölle, joka aikoo tehdä terrorismirikoksen eivätkä viranomaiset tiedä tästä. Teosta ei ole rangaistu ketään sen säätämisen jälkeen.
Koulutuksen antaminen terrorismirikoksen tekemistä varten tunnusmerkistö on seuraava:
Joka edistääkseen 1, 1 a tai 2 §:ssä tarkoitettua rikollista toimintaa taikka tietoisena siitä, että hänen toimintansa edistää sitä, toimeenpanee, yrittää toimeenpanna tai antaa koulutusta räjähteiden, ampuma-aseiden tai muiden aseiden taikka myrkyllisten tai haitallisten aineiden valmistuksessa tai käytössä taikka muulla vastaavalla tavalla toimeenpanee, yrittää toimeenpanna tai antaa koulutusta, on tuomittava, jollei teko ole 1, 1 a tai 2 §:n mukaan rangaistava taikka siitä säädetä muualla laissa yhtä ankaraa tai ankarampaa rangaistusta, koulutuksen antamisesta terrorismirikoksen tekemistä varten vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksaksi vuodeksi.
_________________________________________________________________________
4 b § Kouluttautuminen terrorismirikoksen tekemistä varten
Kouluttautuminen terrorismirikoksen tekemistä varten on ainoa tämän rikoslain luvun kriminalisointi, joka ei liittynyt kansainväliseen velvoitteeseen. Rikosta säädettäessä vuonna 2014 mikään kansainvälinen velvoite ei velvoittanut Suomea kriminalisoimaan kouluttautumista terrorismirikoksen tekemistä varten. Euroopassa 2010-luvun alussa tehtyjen terrori-iskujen vuoksi Suomessa nähtiin ongelmana, että Suomesta matkustettaisiin ulkomaille kouluttautumaan terrorismirikosta varten. Ongelmaksi nähtiin erityisesti Syyrian tilanne ja alueella tuolloin vaikuttaneet terroristijärjestöt, jotka kouluttivat myös länsimaiden kansalaisia terrori-iskujen tekemistä varten. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Suomessa kriminalisoitiin kouluttautuminen jotain varten, esimerkiksi valtiopetosta varten tapahtuva kouluttautuminen ei ole rangaistavaa.
Vuonna 2018 pykälää täydennettiin terrorismintorjuntadirektiivin vaatimusten mukaiseksi ja lisättiin itsekouluttautuminen rangaistavien tekojen joukkoon. Tällöin myös kouluttautuminen terrorismirikoksen valmistelua varten muutettiin rangaistavaksi.
Myös tämä tunnusmerkistö kilpailee rikoslain pisimmän lauseen tittelistä jääden vain muutaman sanan jälkeen 4 a §:stä, joka koskee koulutuksen antamista terrorismirikosta varten. Pykälä on myös erittäin sekava. Rangaistavaa on kouluttautua terrorismirikoksen tekemistä varten, paitsi 1 §:n 1 momentissa tarkoitettujen rikosten eli laittoman uhkauksen, perättömän vaarailmoituksen, tarkoitetun törkeän julkisrauhan rikkomisen tai tarkoitetun ydinenergian käyttörikoksen tekemistä varten. Rangaistavaa on kouluttautuminen myös 1 a §:n mukaiseen radiologista asetta koskevaan terrorismirikokseen tai 2 §:ssä tarkoitettuun terrorismirikoksen valmisteluun.
Kouluttautuminen on rangaistavaa vain, jos se tehdään räjähteiden, ampuma-aseiden tai muiden aseiden tai myrkyllisten tai haitallisten aineiden valmistukseen tai käyttöön. Rangaistavaa on myös kouluttautua muihin näihin rinnastettaviin menetelmiin tai tekniikoihin. Tällaista koulutusta voi olla esimerkiksi tekninen osaaminen, jota tarvittaisiin radioaktiivisen laitteen operointiin rikoksessa.
Rangaistavaa on kouluttautuminen terrorismirikoksen tekemistä varten. Tämä tarkoittaa, että pykälä kattaa lähtökohtaisesti kaikenlaisen yllä mainitun kouluttautumisen, jos tekijä aikoo käyttää sitä terrorismirikoksen tekemiseen. Tätä rajausta pidettiin aiemmin ongelmallisen epäselvänä, koska säännöksen sanamuoto voisi kattaa esimerkiksi sen, että henkilö, joka aikoo tehdä terrorismirikoksen, käy varusmiespalveluksen oppiakseen käyttämään aseita ja räjähteitä.
Teosta ei ole tuomittu ketään sen säätämisen jälkeen.
Terrorismirikoksen tekemistä varten kouluttautumisen tunnusmerkistö on seuraava:
Joka tehdäkseen 1 §:n 1 momentin 2–8 kohdassa tai 2 momentissa taikka 1 a tai 2 §:ssä tarkoitetun rikoksen kouluttautuu räjähteiden, ampuma-aseiden tai muiden aseiden taikka myrkyllisten tai haitallisten aineiden valmistuksessa tai käytössä taikka muiden näihin merkitykseltään rinnastuvien erityisten menetelmien tai tekniikoiden käytössä, on tuomittava, jollei teko ole 1, 1 a tai 2 §:n mukaan rangaistava, kouluttautumisesta terrorismirikoksen tekemistä varten sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.
_________________________________________________________________________
4 c § Värväys terrorismirikoksen tekemiseen
Alun perin värväys kriminalisoitiin jo vuonna 2002 osana terroristiryhmän toiminnan edistämistä. Värväys terrorismirikoksen tekemiseen lisättiin omana pykälänään rikoslakiin 2007. Tämän taustalla oli Euroopan neuvoston vuoden 2005 Varsovan yleissopimus terrorismin ennaltaehkäisystä, jonka hyväksyessään Suomi sitoutui kriminalisoimaan värväyksen. Hallitus katsoi, että tämä kriminalisointi oli jo RL 34 a:4 §:n yhteydessä eli terroristiryhmän toiminnan edistämisen yhteydessä. Lakivaliokunta kuitenkin totesi, että yleissopimuksen mukaan värväyksen tulisi kattaa myös yksittäisten henkilöiden tekemät teot, vaikka he eivät olisi osa ryhmää. Tämän vuoksi lakivaliokunta vaati, että kriminalisointi erotettaisiin omaksi pykäläkseen. Eduskuntakäsittelyssä tämä hyväksyttiinkin ja säännös sijoitettiin uuteen 4 b §:ään. Vuonna 2014 kouluttautumisesta tehtiin rangaistavaa ja sen pykälänumeroksi otettiin 4 b §, koska 4 a § sisälsi säännökset koulutuksesta ja nämä pykälät sopivat luontevasti peräkkäin. Tällöin värväyksen kohtaloksi tuli päätyä uuteen 4 c §:ään. Vuonna 2018 pykälää muutettiin kattamaan myös uuden 34a:1a §:n mukaiset radiologista asetta koskevat teot.
Värväyksen tunnusmerkistö on melko yksinkertainen. Kielletty toiminta on värvääminen eli henkilön houkuttelu mukaan toimintaan joko kahdenkeskeisesti tai laajamittaisesti, esimerkiksi lataamalla videoita internetiin. Värväyksen on edistettävä terrorismirikoksia tai henkilöitä on värvättävä olemassa olevaan terroristiryhmään. Värväystä on myös henkilöiden yllyttäminen tekemään terrorismirikos. Rangaistavaa on myös terroristiryhmän perustaminen tai organisointi.
Myös värväyksen yritys on rangaistavaa. Värväyksestä ei ole Suomessa tuomittu ketään. Teosta on tosin epäilty henkilöitä: neljän ihmisen epäiltiin lähettäneen vuosina 2008-2010 rahaa Al-Shabaab -järjestölle Somaliaan sekä yhden heistä värvänneen veljensä tämän järjestön palvelukseen lähtemään järjestön koulutusleirille Somaliaan. Käräjäoikeus tuomitsi henkilöt rikoksesta, mutta Helsingin hovioikeus hylkäsi syytteet, koska ei saatu riittävää varmuutta siitä, että henkilö olisi tosiasiassa vaikuttanut veljensä lähtöpäätökseen. Hovioikeuden tiedotteessa ei kerrota tarkemmin, onko ”yrittää värvätä” -tunnusmerkistöä tarkasteltu tilanteessa.
Terrorismirikoksen tekemiseen tehtävän värväyksen tunnusmerkistö on seuraava:
Joka edistääkseen 1, 1 a tai 2 §:ssä tarkoitettua rikollista toimintaa taikka tietoisena siitä, että hänen toimintansa edistää sitä, perustaa tai organisoi terroristiryhmän taikka värvää tai yrittää värvätä väkeä terroristiryhmään tai muuten tekemään mainituissa pykälissä tarkoitetun terrorismirikoksen, on tuomittava, jollei teko ole 1, 1 a tai 2 §:n mukaan rangaistava taikka siitä säädetä muualla laissa yhtä ankaraa tai ankarampaa rangaistusta, värväyksestä terrorismirikoksen tekemiseen vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksaksi vuodeksi.
_________________________________________________________________________
5 § Terrorismin rahoittaminen
Myös terrorismin rahoittaminen on pykälä, jota on muutettu usein. Se on myös tämän luvun ainoa pykälä, joka oli rikoslaissa jo ennen luvun 34 a säätämistä. Pykälä otettiin rikoslakiin jo vuonna 2002, koska Suomi liittyi kansainväliseen terrorismin rahoittamista koskevaan yleissopimukseen, joka vaati terrorismin rahoittamisen kriminalisointia. Tällöin pykälä oli rikoslain luvussa 34, joka sisälsi säännöksiä yleisvaarallisista rikoksista. Pykälän numero oli tuolloin 9 b. Jo samana vuonna Suomi joutui säätämään kokonaan uuden rikoslain säännöksen, koska Euroopan unionin piirissä tehtiin puitepäätös terrorismin ehkäisemisestä, mikä edellytti usean muun teon kriminalisointia. Samalla pykälää täydennettiin hieman.
Vuonna 2005 pykälässä muutettiin termi ”ihmisryöstö” termiksi ”ihmiskauppa”, koska vastaavan rikoksen nimeä oli muutettu vuonna 2004. Vuonna 2014 tähän rikoslain lukuun tehtiin merkittäviä muutoksia. Tällöin kriminalisoitiin terroristiryhmän yleisrahoittaminen. Aiemmin kriminalisoitua oli rahojen kerääminen vain terrorismirikosta varten. Tällöin kriminalisoitiin myös rahoittamisen rahoittaminen. Vuonna 2018 kriminalisoitiin matkustaminen terrorismirikoksen tekemistä varten sekä tällaisen matkustamisen edistäminen, samalla kriminalisoitiin myös näiden rahoittaminen täydentämällä tätä pykälää.
Terrorismin rahoittamista koskevan 34 a:5 §:n tunnusmerkistö on siitä haastava, että pykälässä viitataan useaan otteeseen eri kansainvälisiin yleissopimuksiin eivätkä määritelmät ole kansallisessa rikoslaissa. Rangaistavaa on suoraan tai välillisesti antaa tai kerätä varoja. Rangaistavuus edellyttää tahallisuutta eli tekijän on pyrittävä rahoittamaan terrorismia tai oltava tietoinen siitä, että varoilla rahoitetaan terrorismia.
Tekotapoja on kuusi. Ensimmäinen tekotapa on ainoa selkeä näistä, sen sisältönä on panttivangin ottamisen tai kaappauksen rahoittaminen.
Toinen tekotapa on rahoittaa terroristista pommi-iskua, joka määritellään omassa yleissopimuksessaan. Kotimaisen rikoslain osalta viitataan tuhotyöhön, törkeään tuhotyöhön ja yleisvaarallisen rikoksen valmisteluun. Kolmas tekotapa on rahoittaa lentokonekaappausta ja lentokoneella tehtävää iskua. Tässä tekotavassa viitataan myös omaan yleissopimukseensa. Neljäs tekotapa on rahoittaa ydinräjähteillä tai radioaktiivisilla aineilla tehtävää rikosta. Viides tekotapa on rahoittaa diplomaattiin kohdistuva henkirikos tai vapauteen kohdistuva rikos tai näillä uhkaaminen. Kuudes tekotapa on rahoittaa rikoslain 34 a -luvussa mainittuja terrorismirikoksia.
Tätä pykälää on kritisoitu blankokriminalisointitekniikan käytöstä. Blankokriminalisointi tarkoittaa kriminalisointia, jossa kiellettyä tekoa ei kuvata rikoslaissa vaan viitataan johonkin ulkopuoliseen lähteeseen. Näitä on pidetty ongelmallisena siltä osin, että ihmiset eivät välttämättä tiedä, millainen käyttäytyminen on kiellettyä.
Myös näiden tekojen yrittäminen on rangaistavaa. Teosta ei tosin tuomita rangaistukseen, jos teosta rangaistaan muuna terrorismirikoksena. Esimerkiksi panttivangin ottaminen rahojen keräämiseksi on rangaistava 34 a:1 §:n mukaisena terroristisessa tarkoituksessa tehtynä panttivangin ottamisena ja siitä rangaistaan ankarammin.
Teosta ei ole tuomittu ketään, vaikkakin terrorismia on rahoitettu Suomesta. Suomesta on rahoitettu Somaliassa toimivaa Al-Shabaab -terroristijärjestöä vuosina 2008-2010. Tekohetkellä terroristijärjestön yleisrahoittaminen ei kuitenkaan ollut kriminalisoitua, joten teosta ei voitu tuomita rangaistusta. Terrorismia on rahoitettu Suomesta muutoinkin, mutta teoista on ollut vaikea saada kiinni ketään tai osoittaa, että rahoittaja on tiennyt rahojen menevän terroristijärjestölle. Tämän vuoksi ketään ei ole tuomittu tästä teosta.
Terrorismin rahoittamisen tunnusmerkistö on seuraava:
Joka suoraan tai välillisesti antaa tai kerää varoja rahoittaakseen tai tietoisena siitä, että niillä rahoitetaan
1) panttivangin ottamista tai kaappausta,
2) sellaista tuhotyötä, törkeää tuhotyötä tai yleisvaarallisen rikoksen valmistelua, jota on pidettävä terrorististen pommi-iskujen torjumista koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa (SopS 60/2002) tarkoitettuna rikoksena,
3) sellaista tuhotyötä, liikennetuhotyötä, törkeää tuhotyötä tai yleisvaarallisen rikoksen valmistelua, jota on pidettävä siviili-ilmailun turvallisuuteen kohdistuvien laittomien tekojen ehkäisemistä koskevassa yleissopimuksessa (SopS 56/1973), kansainväliseen siviili-ilmailuun käytettävillä lentoasemilla tapahtuvien laittomien väkivallantekojen ehkäisemistä koskevassa lisäpöytäkirjassa (SopS 43/1998), merenkulun turvallisuuteen kohdistuvien laittomien tekojen ehkäisemistä koskevassa yleissopimuksessa (SopS 11/1999) tai mannerjalustalla sijaitsevien kiinteiden lauttojen turvallisuuteen kohdistuvien laittomien tekojen ehkäisemistä koskevassa pöytäkirjassa (SopS 44/2000) tarkoitettuna rikoksena,
4) sellaista ydinräjähderikosta, terveyden vaarantamista, törkeää terveyden vaarantamista, ydinenergian käyttörikosta tai muuta ydinaineeseen kohdistuvaa tai ydinainetta välineenä käyttäen tehtyä rangaistavaksi säädettyä tekoa, jota on pidettävä ydinaineiden turvajärjestelyjä koskevista toimista tehdyssä yleissopimuksessa (SopS 72/1989) tarkoitettuna rikoksena, tai
5) murhaa, tappoa, surmaa, törkeää pahoinpitelyä, vapaudenriistoa, törkeää vapaudenriistoa, törkeää ihmiskauppaa, panttivangin ottamista tai törkeää julkisrauhan rikkomista tai niillä uhkaamista, kun teko kohdistuu henkilöön, jota tarkoitetaan kansainvälistä suojelua nauttivia henkilöitä vastaan, mukaan lukien diplomaattiset edustajat, kohdistuvien rikosten ehkäisemistä ja rankaisemista koskevassa yleissopimuksessa (SopS 63/1978),
on tuomittava terrorismin rahoittamisesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksaksi vuodeksi.
Terrorismin rahoittamisesta tuomitaan myös se, joka suoraan tai välillisesti antaa tai kerää varoja rahoittaakseen tai tietoisena siitä, että niillä rahoitetaan 1, 1 a, 2–4, 4 a–4 c, 5 b tai 5 c §:ssä tarkoitettua rikosta.
Yritys on rangaistava.
Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, ei sovelleta, jos teko on rangaistava 1 momentin 1–5 kohdassa tarkoitettuna rikoksena tai sellaisen yrityksenä tai osallisuutena sellaiseen rikokseen taikka 1, 2 tai 4 b §:n mukaan tai teosta säädetään muualla laissa ankarampi rangaistus.
_________________________________________________________________________
5 a § Terroristiryhmän rahoittaminen
Terroristiryhmän rahoittaminen lisättiin rikoslakiin uutena pykälänä vuonna 2014. Kansainvälinen kehitys ja monet näyttävät terrori-iskut Euroopassa johtivat siihen, että kansainväliset järjestöt suosittelivat terroristijärjestön rahoittamisen kriminalisointia sen sijaan, että kriminalisoitaisiin pelkästään terroritekojen rahoittaminen. Erityisesti FATF (Financial Action Task Force) eli kansainvälinen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastainen järjestö suositteli Suomea useaan otteeseen kriminalisoimaan myös ryhmien rahoittamisen. Kriminalisointiin ei kuitenkaan ollut kansainvälistä velvoitetta vaan se johtui Suomen omasta tarpeesta ja näkemyksestä estää terrorismin rahoittamista. Taustalla saattoi olla myös edellisessä pykälässä esitelty tapaus, jossa terroristijärjestöä yleisrahoitettiin.
Teon tunnusmerkistö on sinänsä yksinkertainen. Rangaistavaa on antaa tai kerätä varoja terroristijärjestölle suoraan tai välillisesti . Teko on rangaistava ainoastaan tahallisena eli henkilön on tiedettävä järjestön olevan terroristijärjestö. Rahojen käyttötarkoituksella ei ole väliä, eli vaikka järjestö tekisi myös humanitääristä työtä, ei sitä saa rahoittaa. Tämän vuoksi aikaisemmin käytetyt perustelut, joilla esimerkiksi Al-Shabaab -järjestöä rahoitettiin, eivät ole enää päteviä rikoslain edessä. Myös teon yritys on rangaistavaa. Yrityksestä on kyse esimerkiksi silloin, jos rahat jäädytetään ja ne eivät siksi päädy terroristijärjestölle.
Terroristiryhmän rahoittamisen tunnusmerkistö on seuraava:
Joka suoraan tai välillisesti antaa tai kerää varoja 6 §:n 2 momentissa tarkoitetulle terroristiryhmälle tietoisena ryhmän luonteesta terroristiryhmänä, on tuomittava terroristiryhmän rahoittamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, ei sovelleta, jos teko on rangaistava 5 §:n tai 46 luvun 1–3 §:n mukaan tai teosta säädetään muualla laissa yhtä ankara tai ankarampi rangaistus.
_________________________________________________________________________
5 b § Matkustaminen terrorismirikoksen tekemistä varten
Matkustaminen terrorismirikoksen tekemistä varten kriminalisoitiin YK:n turvallisuusneuvoston velvoittamana. Syyskuun 24. päivä vuonna 2014 annettu päätöslauselma annettiin, koska useista maista matkusti taistelijoita liittyäkseen ISIS-terrorijärjestön riveihin Syyriassa. Päätöslauselmassa määrättiin kaikkia YK:n jäsenvaltioita tekemään matkustamisesta terroristijärjestöön liittymistä varten rangaistavaa. Tämän vuoksi Suomessa ryhdyttiin muuttamaan rikoslakia vuonna 2014 tämän velvoitteen täyttämiseksi. Tällöin kriminalisointi kattoi kaikki Suomen kansalaiset riippumatta siitä, mistä he lähtivät. Tämän lisäksi kriminalisointi kattoi kaikki Suomesta lähteneet matkat, paitsi ne, joissa henkilö palasi asuinmaahansa. Vuonna 2018 pantiin täytäntöön EU-direktiivi terrorismin torjunnasta, jolloin nämä rajoitukset poistettiin, koska direktiivissä velvoitettiin jäsenvaltiot kriminalisoimaan kaikki matkustaminen.
Rangaistavaa on matkustaminen terrorismirikoksen tekemistä varten. Terrorismirikoksia ovat kaikki rikoslain 34 a -luvussa mainitut rikokset. Tekijän matkan tarkoituksena on oltava nimenomaisesti tällaisen rikoksen tekeminen. Matkustaminen voi kohdistua mihin tahansa ulkomaahan, tai ulkomailta Suomeen. Suomen kansalaisen voi rikoslain 1:6 §:n mukaan tuomita tästä rikoksesta, vaikka hän lähtisi matkaan ulkomailta ja matka päättyisi kolmanteen maahan eli matkustamista Suomen kautta ei tapahtuisi. Rikos täyttyy vasta kun tekijä pääsee matkustamisen kohteena olevaan valtioon. Myös teon yritys on rangaistava, joten jos matka keskeytyy tai keskeytetään, tuomitaan hänet yrityksestä. Teko on edennyt yrityksen asteelle kun matka aloitetaan. Esimerkiksi Ruotsissa tehtiin ratkaisu, että rikokseen syyllistytään jo kun matka aloitetaan. Toisaalta Ruotsissa teon yritys ei ole rangaistava.
Teosta ei ole tuomittu ketään. Osasyynä tähän on, että kyseessä on hyvin tuore kriminalisointi.
Terrorismirikoksen tekemistä varten matkustamisen tunnusmerkistö on seuraava:
Joka matkustaa toiseen valtioon tehdäkseen siellä 1, 1 a, 2–4, 4 a–4 c, 5 tai 5 a §:ssä tarkoitetun rikoksen, on tuomittava, jollei teko ole jonkin mainitun pykälän mukaan rangaistava, matkustamisesta terrorismirikoksen tekemistä varten sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. (9.11.2018/874)
Yritys on rangaistava.
_________________________________________________________________________
5 c § Terrorismirikoksen tekemistä varten tapahtuvan matkustamisen edistäminen
Kyseessä on yksi rikoslain pisimmistä rikosnimikkeistä ylittäen 70 merkkiä, minkä tekevät vain 8 rikosnimikettä. Rikoksen nimessä on 72 merkkiä, ja sen pituuden ylittää vain kolmen rikoksen nimi. Rikos säädettiin, koska vuoden 2017 EU:n terrorismidirektiivi edellytti myös matkustamisen järjestämisen ja kaikenlaisen terrorismin edistämisen kriminalisointia. Koska rikoslain 5:6 §:n mukainen avunanto täyttyy vasta, kun matkustaminen on edennyt rangaistavan yrityksen asteelle, ei tämä täyttänyt direktiivin vaatimuksia. Tämän vuoksi rikoslakiin lisättiin uusi 5 c §, jossa erikseen kriminalisoitiin matkustamisen edistäminen.
Rikostunnusmerkistö on linkitetty 5 b §:n mukaiseen matkustamiseen, mutta ei sen yritykseen. Tämä johtuu siitä, että yrityksen avustamisen kriminalisointia ei pidetty järkevänä, koska kriminalisointi kattaisi muutoinkin jo kaikenlaisen avustamisen. Edistämisen ei tarvitse liittyä tietyn henkilön matkustamisrikokseen. Tämä tarkoittaa, että edistämisestä voidaan rangaista, vaikka matkaa ei lopulta tehtäisi. Rangaistavaa edistämistä on esimerkiksi neuvominen, matkan suunnittelu, lippujen hankkiminen tai matkustamiseen kannustaminen.
Kriminalisoinnin erikoisuus on, että siinä mainitaan erikseen, että tekoon ei sovelleta avunantosääntelyä. Tämän tarkoituksena on ollut tehdä informatiivinen lisäys, että samaa henkilöä ei voi tuomita sekä erityiskriminalisoidusta edistämisestä sekä rikoslain yleisten oppien mukaisesta avunannosta, joka koskee kaikkia rikoksia. Teosta ei ole tuomittu ketään. Syynä tähän on pitkälti kriminalisoinnin tuoreus.
Terrorismirikoksen tekemistä varten tapahtuvan matkustamisen edistämisen tunnusmerkistö on seuraava:
Joka edistääkseen 5 b §:n 1 momentissa tarkoitetun rikoksen tekemistä neuvoin, toimin tai muilla tavoin auttaa toista, on tuomittava terrorismirikoksen tekemistä varten tapahtuvan matkustamisen edistämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuun tekoon ei sovelleta 5 luvun 6 §:n säännöksiä avunannosta.
_________________________________________________________________________
Lue kirjoituksemme muista rikoslain luvuista:
Eelis Paukku
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka), DI (Tuotantotalous)
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
