Mitä Venäjä-pakotteiden rikkomisesta voi seurata?

Venäjään alettiin kohdistaa useita kansainvälisiä pakotteita sen aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Pakotteilla pyritään estämään valtioita ja yksityisiä toimijoita tekemästä kaupallista tai muutakaan yhteistyötä sotaan syyllisinä pidettyjen henkilöiden ja näihin liittyvien yhtiöiden kanssa. Suomi on mukana EU:n yhteisessä pakotepolitiikassa. Viikon blogikirjoituksessa avaan, mikä on Venäjä-pakotteiden lainsäädäntötausta ja mitä niiden rikkomisesta voi seurata.


Pakotteet


Suomen pakotepolitiikka perustuu pitkälti YK:n ja EU:n yhteiseen pakotepolitiikkaan. Tästä on säädetty jo vuonna 1967 oma lakinsa, jota myöhemmin muutettiin EU-jäsenyyden tuomien velvoitteiden myötä. Lain nimi on nykyään “laki eräiden Suomelle Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan unionin jäsenenä kuuluvien velvoitusten täyttämisestä”. Lain 1 §:ssä määrätään YK:n turvallisuusneuvoston päätösten täytäntöönpanosta ja lain 2 a ja 2 b §:issä säädetään EU:n pakotepolitiikan täytäntöönpanosta. Lain 2 a § kuuluu:


Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 215 artiklan nojalla talous- ja rahoitussuhteiden keskeyttämisestä kolmannen maan kanssa tai rajoittavien toimenpiteiden kohdistamisesta luonnollisiin tai oikeushenkilöihin, ryhmiin tai muihin kuin valtiollisiin yhteisöihin annettujen asetusten täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.”


Lain 3 §:ssä kielletään kaikkien sellaisten sitoumusten täytäntöönpano, jotka ovat pakotesäännösten vastaisia.


Lain 4 §:ssä todetaan, että pakotesäännösten rikkomisesta rangaistaan rikoslain mukaan.


Täytäntöönpanoasioissa viitattu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEUT) 215 artikla kuuluu seuraavasti:


Jos Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston 2 luvun mukaisesti tehdyssä päätöksessä on päätetty kokonaan tai osittain keskeyttää talous- ja rahoitussuhteet yhden tai useamman kolmannen maan kanssa taikka vähentää niitä, neuvosto hyväksyy tarvittavat toimenpiteet määräenemmistöllä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja komission yhteisestä ehdotuksesta. Neuvosto ilmoittaa asiasta Euroopan parlamentille.


Jos Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston 2 luvun mukaisesti tehdyssä päätöksessä niin säädetään, neuvosto voi toteuttaa 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen luonnollisiin tai oikeushenkilöihin, ryhmiin tai muihin kuin valtiollisiin yhteisöihin kohdistuvia rajoittavia toimenpiteitä.”


Tämä V osaston 2-luku viittaa EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa vaadittavaan päätöksentekomenettelyyn ja erityisesti yksimielisyysvaatimukseen. Artikla siis tarkoittaa, että yksimielisesti päätetään sanktioiden kohteesta, ja neuvosto päättää toimenpiteistä, joilla sanktiot pannaan täytäntöön. Tämä päätös annetaan EU-asetuksena.


Nykyiset sanktiot perustuvat Neuvoston asetukseen rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta (833/2014). Tämä asetus annettiin Venäjän vallattua Krimin. Vuonna 2022 Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan asetusta muutettiin merkittävästi asetuksella 2022/576. Nykyiset pakotteet kattavat yli tuhat henkilöä ja melkein sata yhtiötä tai yhteisöä, joiden varat on jäädytetty ja jotka ovat matkustuskiellossa EU-alueelle. EU-alueelta ei myöskään saa rahoittaa useita venäläisiä pankkeja tai viedä Venäjälle tiettyjä investointihyödykkeitä, minkä lisäksi EU:n ilmatila ja satamat ovat suljettuja Venäjälle rekisteröidyiltä lentokoneilta ja laivoilta.


Pakotteet ovat voimassa myös Suomessa.


Rikoslaki


Rikoslain 46:1 §:ssä on rikos nimeltä säännöstelyrikos. Pykälä on pitkä ja sen koko sisältö kuuluu:


“Joka rikkoo tai yrittää rikkoa


1) eräiden Suomelle Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan unionin jäsenenä kuuluvien velvoitusten täyttämisestä annetussa laissa,


2) valuuttalaissa,


3) hintasulusta annetussa laissa,


4) valmiuslaissa,


5) kansainvälisestä energiaohjelmasta tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja sopimusten soveltamisesta annetussa laissa,


6) ulkomaankaupan hallinnosta sekä tarkkailu- ja suojatoimenpiteistä eräissä tapauksissa annetussa laissa,


7) Euroopan unionin antamissa tuontia ja vientiä koskevissa asetuksissa,


8) kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetussa laissa tai


9) Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan kuuluvissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 215 artiklan nojalla talous- ja rahoitussuhteiden keskeyttämisestä kolmannen maan kanssa tai rajoittavien toimenpiteiden kohdistamisesta luonnollisiin tai oikeushenkilöihin, ryhmiin tai muihin kuin valtiollisiin yhteisöihin annetuissa asetuksissa

säädettyä tai mainittujen säädösten nojalla annettua säännöstelymääräystä, on tuomittava säännöstelyrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Säännöstelyrikoksesta tuomitaan myös se, joka rikkoo varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi annetun lain 6 §:ssä säädettyä kieltoa siirtää tai muuntaa varoja taikka 7 §:ssä säädettyä kieltoa luovuttaa varoja.“


Käytännössä Venäjä-pakotteet liittyvät eniten 1 ja 9 -kohtiin, jotka liittyvät EU:n pakotepolitiikan toimeenpanoon. Tämä rikoslain pykälä siis tarkoittaa, että ihmisten tulee rikoslakia noudattaakseen olla selvillä myös EU:n pakoteasetusten sisällöstä. Tämä viittausongelma aiheuttaa haastetta laillisuusperiaatteen näkökulmasta. Tämä tarkoittaa, että rikoslaissa kielletyn käyttäytymisen sisältöä on vaikea selvittää.

Säännöstelyrikos voi muuttua törkeäksi kolmella perusteella. Törkeän säännöstelyrikoksen tunnusmerkistö kuuluu kokonaisuudessaan:


“Jos säännöstelyrikoksessa


1) tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä,


2) rikos on omiaan jollakin alueella tai koko maassa aiheuttamaan huomattavaa vaaraa väestön toimeentulolle, yhteiskunnan taloudelliselle toiminnalle tai maan taloudelliselle puolustusvalmiudelle tai


3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti


ja säännöstelyrikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä säännöstelyrikoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.“


Huomattava taloudellinen hyöty tarkoittaa kymmeniä tuhansia euroja. Huomattava vaara taas on nykyisellään hyvin harvoin soveltuva peruste, jota sovellettaisiin lähinnä Suomea uhkaavissa kriisitilanteissa.


Yhteenveto


Venäjä-pakotteet velvoittavat kaikkia Suomessa olevia henkilöitä. Pakotteiden täytäntöönpanoa vahvistetaan rikoslaissa olevilla rangaistussäännöksillä. Pakotelistalla olevien henkilöiden ja yritysten kanssa tehtävät liiketoimet saattavat johtaa rangaistuksiin. Tulli ja ulosottoviranomainen voivat myös ”jäädyttää” liiketoimien kohteena olevan omaisuuden ja ottaa ne haltuun. Tämä voi tulla yllätyksenä sellaisille henkilöille, jotka eivät ole perillä EU:n pakoteasetusten sisällöstä tai jotka eivät seuraa ulkoministeriön ilmoituksia.


Lue lisää rikosoikeudellisia kirjoituksiamme:

https://www.kpflaki.com/blog/categories/rikosoikeus


Eelis Paukku

OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, tohtorikoulutettava), DI (Tuotantotalous)

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

HT-tilintarkastaja

Lakimies, toimitusjohtaja

Lakitoimisto KPF


044 9755 196

eelis.paukku@kpflaki.com



28 katselukertaa0 kommenttia