Miksi rakennusalalla maksetaan käännettyä arvonlisäveroa?

Yleensä arvonlisävero tarkoittaa kuluttajalle lähinnä kuitissa näkyvää summaa, joka lisätään hintaan. Yrittäjälle arvonlisävero taas tarkoittaa verohallinnolle tilitettävää määrää, joka saadaan vähentämällä myyntien määrästä ostojen määrä. Tähän on kuitenkin useita poikkeuksia, yhtenä erilaiset alennetut verokannat, kuten ruuan alennettu arvonlisävero. Lisäksi rakennusalalla on tiettyjä erikoisuuksia, nimittäin käännetty arvonlisävero, jossa ostaja maksaa arvonlisäveron myyjän sijasta. Tässä blogikirjoituksessa avaan käännetyn arvonlisäveron toimintaa ja taustoja.


Käänteinen arvonlisävero


Käänteinen arvonlisävero on siinä mielessä harvinaisuus kotimaisessa arvonlisäverojärjestelmässä, että se ei perustu EU-direktiiveihin. EU:n arvonlisäverodirektiivi ei velvoita käyttämään käänteistä arvonlisäveroa rakentamispalveluissa. Käänteistä arvonlisäveroa edellytetään käytettävän esimerkiksi tavaroiden EU-yhteisöhankinnoissa. Käänteinen arvonlisävero lisättiin arvonlisäverolakiin vuonna 2011.


Nykyisellään rakennusalan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta koskeva säännös on arvonlisäverolain 8 c §:ssä. Pykälän sisältö kuuluu kokonaisuudessaan:


Verovelvollinen 31 §:n 3 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen rakentamispalvelujen myynnistä sekä työvoiman vuokrauksesta kyseisiä palveluja varten on ostaja, jos:

1) ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka muutoin kuin satunnaisesti myy kyseisiä palveluja tai suorittaa 31 §:n 1 momentin 1 kohdassa tai 33 §:ssä tarkoitettuja kiinteistön luovutuksia; tai


2) ostaja on sellainen elinkeinonharjoittaja, joka myy kyseisen palvelun 1 kohdassa mainitulle elinkeinonharjoittajalle.


Mitä 1 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta, jos myynti olisi 3 §:ää sovellettaessa veroton.


Mitä 1 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta kiinteistöllä harjoitettavaa erityistä toimintaa palveleviin koneisiin, laitteisiin tai kalusteisiin kohdistuviin palveluihin.”


Pykälässä mainitut 31 §:n 3 momentin 1-kohdan mukaiset rakentamispalvelut määritellään kyseisessä pykälässä seuraavasti:


Rakentamispalveluja ovat:

1) kiinteistöön kohdistuva rakennus- ja korjaustyö sekä työn yhteydessä asennetun tavaran luovuttaminen; [...]”


Käänteistä arvonlisäveroa sovelletaan silloin kun sekä ostaja että myyjä ovat rakennustoiminnan harjoittajia. Käytännössä tämä tarkoittaa aliurakointitilannetta, jossa pääurakoitsija ostaa rakentamispalvelua aliurakoitsijalta. Tämä kattaa myös pidempiä ketjuja, joissa aliurakoitsija ostaa osan palvelusta omalta aliurakoitsijaltaan.


Käännetty arvonlisävero kattaa sekä palvelun myynnin että tavaramyynnin silloin, kun tavara myydään niin, että myyjä asentaa sen paikalleen. Käännettyä arvonlisäveroa sovelletaan vain elinkeinonharjoittajien välillä, eli ei esimerkiksi kuluttajamyynnissä.

Käytännössä käännetty arvonlisävero tarkoittaa sitä, että ostaja sekä maksaa että vähentää arvonlisäveron. Tämä tarkoittaa, että arvonlisäveroa ei tosiasiassa makseta. Valtiolle tämä ei kuitenkaan aiheuta tappioita, koska tilanne on sama kuin silloin, jos myyjä maksaisi arvonlisäveron ja ostaja vähentäisi sen.


Miksi käännetty vero?


Käännetty vero otettiin käyttöön vuonna 2011. Syynä tähän oli rakennusalalla yleistyneet arvonlisäveropetokset. Vuonna 2008 tehdyissä tarkastuksissa jopa 35 % tarkastetuissa rakennusalan yrityksissä esiintyi jonkinlaista harmaata taloutta. Näistä merkittävä osa oli arvonlisäveropetoksia, joissa myyjä laskutti ostajalta arvonlisäveron, mutta ei koskaan tilittänyt sitä valtiolle. Ostaja sen sijaan vähensi arvonlisäveron omassa verotuksessaan. Tämä aiheutti valtiolle merkittäviä tappioita.


Arvonlisäveropetokset aiheuttavat valtioille valtavia tappioita. Pelkästään rakennusalalla erilaiset väärinkäytökset aiheuttivat vuosittain 400–500 miljoonan euron vahingot vuodessa julkiselle taloudelle. Tämä vastasi jopa 5 % koko rakennusalan tuotannosta. Rakennusalalla harmaa talous oli tällöin niin laajaa, että rehellistä toimintaa oli vaikea harjoittaa.


Tämän vuoksi Suomessa otettiin käyttöön käännetty arvonlisävero. Mallia otettiin useista muista EU-maista: Alankomaista, Belgiasta, Saksasta, Itävallasta, Ruotsista, Unkarista ja Irlannista, joissa kaikissa oli otettu käyttöön käännetty arvonlisävero rakennusalalla veropetosten ehkäisemiseksi. Käännetyssä arvonlisäverossa ostaja maksaa ja vähentää arvonlisäveron, jolloin ostajan on pakko ilmoittaa molemmat verotuksessaan. Tällöin myyjäkään ei voi tehdä veropetosta jättämällä arvonlisäveroa ilmoittamatta. Ostaja ei saa hyötyä siinä, että hän jättäisi verot ilmoittamatta, koska tällöin hän menettäisi myös vähennysoikeuden.


Yhteenveto


Käännetyn arvonlisäveron tarkoituksena on ehkäistä veropetoksia, ja näiltä osin tässä on onnistuttukin. Vaikka rakennusalalla esiintyy yhä pimeää työvoimaa ja muita erilaisia veropetoksia, arvonlisäveropetoksia ei kuitenkaan nykyään esiinny kovin paljoa käännetystä arvonlisäverosta johtuen. Ostaja ei saa hyötyä siitä, että jättää arvonlisäveron ilmoittamatta, koska tällöin hän ei saa vähentää arvonlisäveroa verotuksessaan. Myyjä taas ei voi tehdä valintaa jättää arvonlisävero ilmoittamatta, koska ostaja hoitaa sen.



Lue lisää vero- ja kirjanpito-oikeudellisia kirjoituksiamme:

https://www.kpflaki.com/blog/categories/vero-oikeus


Eelis Paukku

OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, tohtorikoulutettava), DI (Tuotantotalous)

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

HT-tilintarkastaja

Lakimies, toimitusjohtaja

Lakitoimisto KPF



044 9755 196

eelis.paukku@kpflaki.com




16 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki