Kirjoitan taas aiheesta, johon liittyen lukijoilta on tullut kysymyksiä: milloin ja millä edellytyksin järjestyksenvalvoja saa kuvata itseään ja muita ihmisiä työaikanaan? Tällä voidaan tarkoittaa esimerkiksi bodycam-tyyppisiä ratkaisuja, joilla pyritään takaamaan oma oikeusturva voimankäyttötilanteissa. Järjestyksenvalvojan kuvaamisoikeutta rajoittavia seikkoja on kahdenlaisia: rikoslaista johtuvia kuvaamisen rajoituksia ja sopimuksesta tai työsuhteesta johtuvia rajoituksia. Käsittelen näitä molempia tässä kirjoituksessa. En kuitenkaan käsittele tässä syvällisemmin kaikkia JV:n, PRJV:n tai vartijan toimialueita, joilla yksityisyyden suoja voi olla tiukempi, esimerkiksi terveyden- tai sosiaalihuollon laitoksia.
Työnantajan tai tilaajan oikeus estää kuvaaminen
Työnantajan mahdollinen oikeus kieltää kuvaaminen perustuu työnjohto- eli direktio-oikeuteen. Aiemmassa kirjoituksessani käsittelin direktio-oikeutta tarkemmin. (https://www.kpflaki.com/blog/voiko-järjestyksenvalvoja-joutua-ongelmiin-valtuuksiensa-käytöstä) Työantajalla on lähtökohtaisesti oikeus antaa työntekijälle määräyksiä työn suorittamisesta. Työtekijän tulee noudattaa työn suorittamiseen liittyvää määräystä, joka on hyvän tavan mukainen eikä riko lakia. Työnantaja voi täten määrätä esimerkiksi työntekijän työvaatetuksesta.
Koska työnantaja voi määrätä työntekijän käyttämistä asusteista, on työnantajalla oikeus kieltää näkyvät haalarikamerat tai muut vastaavat kuvausviritelmät, jotka näkyvät asiakkaille. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta määrätä työntekijän asustuksesta silloin, kun se ei vaikuta työturvallisuuteen tai asiakassuhteisiin, koska tällainen määräys ei olisi työtä koskeva. Tällöin asiakkaille näkymätön kamera olisi mahdollisesti hyväksyttävä ratkaisu.
Toisaalta työntekijän on työsopimuslain mukaan myös vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Tämä sisältää erilaiset toiminnat, jotka voisivat vahingoittaa merkittävästi työnantajaa. Jos järjestyksenvalvoja työskentelee esimerkiksi työkohteessa, jossa kävijät eivät halua muiden tietävän, että he käyvät siellä ja työnantaja pyrkii varmistamaan salassapidon, aiheutuisi kuvaamisen paljastumisesta vahinkoa työnantajalle. Tällöin kuvaamista ei voida pitää hyväksyttävänä.
Tavallisissa järjestyksenvalvontakohteissa, kuten yleisötapahtumissa, yökerhoissa ja anniskeluravintoloissa kuvaamista ei kuitenkaan lähtökohtaisesti voida kieltää, jos kuvaaminen ei riko lakia eikä aiheuta ongelmia asiakassuhteissa. Asiakassuhteisiin kuvaaminen voi aiheuttaa ongelmia vain, jos kuvaaminen paljastuu asiakkaille, joten kameran pitäminen piilossa tekisi kuvaamisen kieltämisen mahdottomaksi.
Jos työnantaja ei kiellä kuvaamista, on se lähtökohtaisesti sallittua. Rikoslaki asettaa kuitenkin tiettyjä rajoituksia sille, mitä voidaan kuvata ja mitä kuvatulla materiaalilla voidaan tehdä. Rikoslain 24:6 § säätää, milloin kuvaaminen on rangaistavaa salakatselua. LYTP ei taas asiasta säädä mitään. Rikoslain salakatselukiellon ensimmäinen kohta kieltää kuvaamisen kotirauhan suojaamassa paikassa. Tämä ei ole yleensä ongelma järjestyksenvalvontatoiminnassa, koska laki yksityisistä turvallisuuspalveluista ei mahdollista järjestyksenvalvojan asettamista kotirauhan suojaamaan paikkaan, koska erilaisissa tilaisuuksissa mihin järjestyksenvalvoja voidaan asettaa, tilaa ei tulkita kotirauhan suojaamaksi paikaksi tilaisuuden keston ajan. Harvoja poikkeuksia edellä todettuun on telttaan tai asuntovaunuun tunkeutuminen leirintäalueella välittömän käynnissä olevan rikoksen estämiseksi, tällöin kuvaaminen voisi olla rangaistavaa salakatseluna, koska kyseessä on kotirauhan suojaama paikka. Muut salakatselun ensimmäisen pykälän kuvaamat paikat ovat käymälä, pukuhuone tai muut vastaavat paikat, jossa harjoitetaan intiimejä ja yksityisyyteen kuuluvia toimia. Tällaisia muita tiloja voivat olla mm. saunat, suihkut ja sovituskopit. Järjestyksenvalvojalle tämä tarkoittaa käytännön työssä sitä, että mm. ravintolan tai yökerhon wc:ssä kuvaaminen on kiellettyä.
Salakatselupykälän toinen kohta koskee julkisrauhan suojaamia paikkoja. Julkisrauhan suojaamia paikkoja ovat mm. huoneistot, rakennukset ja aidatut piha-alueet, jotka eivät ole kotirauhan suojan piirissä. Julkisrauha suojaa käytännössä sellaisia paikkoja, jotka ovat yleisöltä suljettuja. Julkisrauhan suojaamassa paikassa kuvaaminen on kiellettyä.
Kuten olen aiemmin kirjoittanut, yökerhot ja erilaiset anniskeluravintolat ovat tyypillisesti yleisölle avoimia paikkoja (https://www.kpflaki.com/blog/miksi-asiakas-ei-voi-tulla-ravintolaan-likaisissa-vaatteissa-vaikka-tätä-ei-erikseen-kielletä). Tämän vuoksi järjestyksenvalvoja saa kuvata itseään ja muita ihmisiä yökerhoissa, yleisötapahtumissa ja anniskeluravintoloissa. Järjestyksenvalvoja voidaan kuitenkin asettaa sellaiseen paikkaan, jota julkisrauha suojaa. Tällaisia ovat ainakin yksityistilaisuudet. Yksityistilaisuudessa järjestyksenvalvoja siis ei saa lähtökohtaisesti kuvata asiakkaita, koska kyseessä on lähtökohtaisesti tilanne, jota suojaa julkisrauha.
Tallenteiden käyttö
Rikoslaki rajoittaa myös tallenteiden käyttöä. Tätä rajoittaa myös LYTP. Levittämällä kuvattua materiaalia muiden ihmisten saataville kuvaaja voi syyllistyä joko yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen tai kunnianloukkaukseen. Molempien rikosten tunnusmerkistön täyttymisessä edellytetään, että tietoa levitetään useammalle ihmiselle. Kunnianloukkauksessa henkilöpiiri on kuitenkin hieman suppeampi.
Yksityiselämää loukkaavaa tietoa levitettäessä levitetään tietoa, joka on sinänsä totta, mutta koskee henkilön yksityiselämää ja aiheuttaa henkilöön kohdistuvaa halveksuntaa. Yksityiselämän piiri riippuu henkilöstä ja henkilön julkisuudesta sekä tilanteesta. Lähtökohtana kuitenkin on hyvä pitää se, että järjestyksenvalvontatehtävässä kuvattua materiaalia ei saa levittää halventavalla tavalla, tai muuten syyllistytään yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen.
Kunnianloukkaus taas koskee valheellisen tiedon tai asiayhteydestä irrotetun tiedon levittämistä. Tässä kirjoituksessa käsiteltävässä tilanteessa kyse olisi todennäköisesti jälkimmäisestä. Tämän vuoksi asiayhteydestä irrotetun tiedon levittäminen on vielä rangaistavampaa rikoslain mukaan, koska se tuomitaan herkemmin rikoksena kuin oikean tiedon levittäminen.
Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista säätää myös salassapitovelvollisuudesta, ja sen säännökset asiassa ovat huomattavasti rikoslain säännöksiä tiukempia. LYTP:n salassapitosäännös kieltää ilmaisemasta mitään tietoa, joka on hankittu järjestyksenvalvontatehtävissä tai käyttämästä niitä hyväkseen tai toisen haitaksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että mitään kuvattua materiaalia ei saisi levittää eteenpäin. LYTP:n säännösten vastainen materiaalin levitys tuomittaisiin rikoslain mukaisena salassapitorikoksena tai -rikkomuksena.
Mikään edellä mainittu laki ei kuitenkaan kiellä tallenteiden käyttöä omaksi oikeusturvakseen. Tallenteita saa käyttää esitutkinnassa näyttönä itsensä puolesta tai toista osapuolta vastaan ja niitä saa käyttää oikeudessa todisteena.
Tiivistettynä:
- Järjestyksenvalvoja saa yleensä kuvata töissään itseään ja muita ihmisiä
- Kamera tulee kuitenkin sulkea WC-tiloissa
- Tallenteita ei saa levittää
- Työnantaja voi kieltää havaittavissa olevan kuvaamisen
- Muissa kohteissa, kuin yökerhoissa ja ravintoiloissa kuvaamisen kanssa voi tulla muita ongelmia
Muita ravintola-alaa käsitteleviä kirjoituksia: Työntekijän oikeus poistaa asiakas: https://www.kpflaki.com/blog/ravintolan-tarjoilijan-oikeus-poistaa-asiakas-ravintolasta Ravintolan oikeudesta valita asiakkaansa: https://www.kpflaki.com/blog/ravintolalla-on-oikeus-valita-asiakkaansa-yksi-väärinymmärretyimpiä-lauseita ja https://www.kpflaki.com/blog/miksi-asiakas-ei-voi-tulla-ravintolaan-likaisissa-vaatteissa-vaikka-tätä-ei-erikseen-kielletä Mitä liputtomalle asiakkaalle oikeastaan saa tehdä: https://www.kpflaki.com/blog/voiko-ilman-lippua-olevan-poistaa-yleisötapahtumasta Mitä ongelmia tippien jakamiseen liittyy: https://www.kpflaki.com/blog/tipit-oikeuden-näkökulmasta
Muita turva-alaa mahdollisesti kiinnostavia kirjoituksia: Hätävarjelu, voimankäyttö ja kamppailulajit: https://www.kpflaki.com/blog/hätävarjelu-voimankäyttö-ja-kamppailulajit Järjestyksenvalvojan valtuuksien käyttö mahdollisena ongelmana työsuhteelle: https://www.kpflaki.com/blog/voiko-järjestyksenvalvoja-joutua-ongelmiin-valtuuksiensa-käytöstä Käsitteiden väkivalta- ja voimakäyttö eroista: https://www.kpflaki.com/blog/väkivalta-voimakäyttö
Eelis Paukku
Lakimies, toimitusjohtaja
KPF Group Oy
