Työaikalaki uudistuu tammikuussa 2020
Uusi työaikalaki tulee voimaan 1.1.2020. Lain päivittämisen taustalla ovat työelämän tarpeiden muutokset erityisesti asiantuntijatyössä. Lakia on pyritty uudistamaan ottamalla huomioon se, teknologian kehitys on vähentänyt ajan ja paikan merkitystä työn tekemisessä. Uudistuksen myötä työntekijöitä pyritään edelleen suojelemaan siltä, että työolosuhteet kävisivät liian raskaaksi. Uusi työaikalaki joustavoittaa työn tekemistä usealla eri tavalla ja yhtenä tavoitteena onkin mahdollistaa työn ja yksityiselämän parempi yhteensovittaminen.
Tässä kirjoituksessa keskitytään joustotyöaikaan. Muita uuden lain mukanaan tuomia muutoksia ovat mm. etätyön laskeminen osaksi työaikaa ja että kaikki liukuvaa työaikaa käyttävät yritykset voivat alkaa käyttää työaikapankkia. Työaikapankki tarkoittaa työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelmää, jolla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää ja yhdistää toisiinsa.
Mitä joustotyö tarkoittaa?
Joustotyössä vähintään puolet työajasta on työaikaa, jonka ajasta ja paikasta työntekijä saa itse päättää. Joustotyö voi sopia hallituksen esityksen (HE 158/2018) mukaan erityisesti vaativaan asiantuntija- ja tietotyöhön. Tämä johtuu siitä, että usein näissä tehtävissä työaikaa mitataan, mutta niissä on kuitenkin tärkeintä työn tulos. Joustotyö ei siten sovi sellaiseen työhön, joka on tiukasti sidottuna aikaan ja paikkaan, koska vaatimus työntekijän työaikaa ja -paikkaa koskevasta päätösvallasta ei täyty.
Joustotyösopimuksella työntekijä voi jaksottaa työnsä päivän mittaan haluamallansa tavalla, pitäen esimerkiksi muutaman tunnin tauon keskellä päivää, illalla työntekoa jatkaen. Joustotyön ei ole tarkoitus lisätä työntekijän työaikaa, vaan mahdollistaa työn ajoittaminen työntekijän halujen mukaan esimerkiksi illoille tai eri viikonpäiville.
Työnantajan kannalta joustotyöajan hyödyntäminen vähentää työntekotilan tarjoamisen tarvetta sekä työaikojen määrittelemiseen ja määräämiseen kuuluvaa työtä. Joustotyöajan hyödyntäminen vaatii työnantajalta kuitenkin luottamusta sitä hyödyntäviin työntekijöihin.
Joustotyöaikaan siirtyminen
Työntekijä ja työnantaja sopivat joustotyöajasta kirjallisella sopimuksella. Sopimus on työsopimuksesta erillinen sopimus ja irtisanottavissa ilman, että työsopimus irtisanotaan. Työntekijän tulee seurata omaa työaikaansa tarkasti, koska työnantajan velvollisuutta työaikakirjanpitoon on kevennetty. Joustotyössä työaikakirjanpito perustuukin työntekijän työnantajalle toimittamaan luetteloon viikoittaisista työtunneista, joten järjestelyssä on tärkeää työntekijän ja työnantajan välinen luottamus. Luettelosta tulee ilmetä viikoittainen työaika ja viikkolepo. Jos työntekijä ei seuraa työaikaansa kunnolla, seuraa tästä palkattomia työtunteja.
Työaikaluettelo tulee toimittaa palkanmaksukausittain eli tyypillisesti kuukausittain, ja siitä tulee käydä ilmi työhön käytetty aika ja työntekijän viikkolepoaika. Viikkolepo tarkoittaa sitä, että työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran seitsemän päivän aikana vähintään 35 tunnin pituisen keskeytymättömän lepoajan. Se voidaan kuitenkin järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Viikkolevosta voidaan tilapäisesti poiketa, jos työnantaja sitä tarvitsee.
Työtuntien kirjaamisen lisäksi työntekijän kannattaa pitää silmällä sitä, että työnantaja ei lisää työmäärää ilman vaadittavien lisien maksamista, kuten ylityö- tai sunnuntailisiä. Jos työnantaja ei velvoita työntekijää työskentelemään sunnuntaisin, työntekijälle ei tarvitse maksaa sunnuntailisää tällöin tehdystä työstä. Jos siihen velvoitetaan, lisä on maksettava. Oikeus ylityökorvaukseen taas syntyy silloin, jos työnantaja määrää työntekijän tekemän pidemmän kuin kahdeksan tunnin mittaisen työpäivän. Tällöin kyseessä on vuorokautinen ylityö ja kahdeksan tunnin ylittävästä työajasta on maksettava ylityölisää. Viikoittaisesta ylityöstä on kyse silloin, kun työnantaja velvoittaa työntekijää työskentelemään sovittuna vapaapäivänä.
Joustotyöaikaa seurataan tasoittumisjaksoittain, joiden pituus on neljä kuukautta. Keskimääräisen työajan tulee tasoittua korkeintaan 40 tuntiin viikossa tarkastelujakson ajalla. Jos 40 tunnin viikkotyöaika ylittyy joinain viikkoina, tulee joidenkin viikkojen vastaavasti olla lyhyempiä. Joustotyöaikasopimus on toistaiseksi voimassa oleva, ja se voidaan irtisanoa meneillään olevaa tasoittumisjaksoa seuraavan jakson lopuksi. Jos työaika ylittyy koko tasoitusjaksolta, joudutaan maksamaan lisä- ja ylityökorvauksia.
Myös joustotyö edellyttää työnantajalta työntekijän työajan seuraamista erityisesti silloin, jos yli- tai viikonlopputöitä aiotaan teettää.
Mistä on sovittava? Entä mistä voidaan sopia?
Joustotyöajassa sopimukseen on kirjattava ainakin päivät, joille työntekijä saa sijoittaa työaikaa sekä mille päiville viikkolepoaikaa saa sijoittaa. Lain lähtökohtana on, että työtä tehtäisiin vain arkipäivisin ja viitenä päivänä viikossa. Työtä voidaan kuitenkin sopia tehtävän myös viikonloppuisin, ja myös lyhyemmästä tai pidemmästä työviikosta voidaan sopia. Myös joustotyösopimuksen päättymisen jälkeisellä ajalla sovellettavasta työajasta tulee sopia. Jos tällaista sopimusta ei ole tehty, sovelletaan työaikalain tai työehtosopimuksen mukaista yleistyöaikaa.
Mahdollisesta kiinteästä työajasta (joka ei kuitenkaan saa sijoittua klo 23-06 välille) voidaan sopia, jos sille on esimerkiksi toistuvan viikkopalaverin vuoksi tarvetta. Viikkolevosta sopimisen osalta esimerkiksi sunnuntai voidaan jättää työajan ulkopuolelle.
Myös jatkossa edellytetään työnantajan nimenomaista määräystä lisä- ja ylityön tekemisestä. Joustotyöaikaa ei saa koskaan käyttää säännölliseen yötyöhön niin, että vaatimus työn tekemiseen yöllä tulisi työnantajalta. Työntekijä saa halutessaan tehdä töitä itse myös öisin.
Yhteenveto
Joustotyöaika mahdollistaa erityisesti asiantuntijatehtävissä toimiville henkilöille joustavamman tavan ajoittaa työntekoa, kun vähintään puolet sovitusta työajasta saa ajoittaa haluamaansa aikaan ja paikkaan. Työnantaja voi määritellä myös kiinteitä työaikoja, jos se on tarpeen. Työntekijän vastuu työaikansa seuraamisesta lisääntyy, ja siinä kannattaakin olla tarkkana, että 40 tunnin keskimääräinen työaika ei ylity ja että kaikki työtunnit tulevat kirjatuksi. Kuitenkin myös työnantajan on seurattava työntekijän työtunteja ylityö- ja muiden lisien maksamisen vuoksi.
Lue lisää työoikeudellisia kirjoituksiamme
Essi Puhakainen
Oikeudellinen avustaja, riidanratkaisu
Lakitoimisto KPF
