top of page

Internetin vaikutus kunnianloukkausrikoksiin

Viikon blogikirjoituksessa esittelen äskettäin Defensor Legis -lehden numerossa 2/2023 julkaistun akateemisen artikkelini tuloksia. Artikkelin otsikko on ”Maalaiskylästä kansakunnan tietoisuuteen – tapaustutkimus kunnianloukkauksesta sosiaalisen median ja internetin aikakaudella” ja nimensä mukaisesti artikkelissa tutkimme kirjoittajakollegani OTT Eelis Paukun kanssa, miten internetin ja sosiaalisen median vaikutukset näyttäytyvät Suomessa vuosina 2015-2020 annetuissa kunnianloukkaustuomioissa ja eroavatko internetissä ja somessa tehdyt kunnianloukkausrikokset muista kunnianloukkausrikoksista. Muista tähän tutkimuskokonaisuuteen liittyvistä tuloksista on julkaistu kaksi muutakin artikkelia ja blogikirjoitusta.


Linkki artikkeliin ja muuhun tuotantooni löytyy täältä.


Linkki kanssakirjoittaja Eelis Paukun tuotantoon löytyy täältä.


Tässä blogikirjoituksessa kuvailen artikkelin keskeisen sisällön ja tulokset. Tutkimuksessa oli yksi tutkimuskysymys: Miten internetissä ja sosiaalisessa mediassa tehdyt kunnianloukkaukset eroavat muissa tekopaikoissa tehdyistä kunnianloukkauksista?


Mitä kunnia on?


Tutkimuksessa tehtiin tuomioanalyysin lisäksi laaja kirjallisuuskatsaus kunnian käsitteeseen eli siihen, mitä kunnia oikeastaan tarkoittaa. Kirjallisuuskatsauksessa käydään läpi, mitä aikaisemmassa tutkimuksessa on tutkittu ja millaisiin johtopäätöksiin niissä on päädytty. Vaikka kunnian käsitteelle ei ole olemassa yksiselitteistä tai yleisesti hyväksyttyä määritelmää, on kuitenkin enemmän tai vähemmän yleistä, että kunnian käsitteen ajatellaan eroavan riippuen siitä, onko tarkastelun kohteena miehen vai naisen kunnia.


Tämä ajattelutapa on edelleen voimissaan useissa kulttuuripiireissä. Joissakin kulttuuripiireissä miehen kunnia nähdään enemmän esimerkiksi naisten tai suvun puolustamisen kontekstissa, kun taas naisten kunnia liittyy enemmän yhteiskunnan sosiaalisten normien noudattamiseen. Kunnia on perinteisesti ymmärretty asiana, jonka mies voi saavuttaa, mutta nainen menettää.


Tässä tutkimuksessa kunniaa käsiteltiin kunniaa koskevien rikostunnusmerkistöjen kautta. Suomen lainsäädännössä kunnianloukkaus on tekorikos, eli rangaistavaan tekoon syyllistytään siinä kohtaa, kun teko on omiaan aiheuttamaan tietyn seurauksen. Koska kunnian kokemus on subjektiivinen käsite, rikostunnusmerkistössä on päädytty tällaiseen ratkaisuun, joka mahdollistaa tuomitsemisen teon yleisen loukkaavuuden arvioimisen perusteella. Kunnianloukkaustuomio voidaan siis antaa teosta, joka on omiaan tuottamaan ”mielipahaa”.


Tutkimuksen suorittaminen


Tutkimuksessa tilattiin ja tutkittiin kaikki Suomessa vuosina 2015-2020 annetut tuomiot kunnianloukkauksesta ja yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sekä näiden törkeistä tekomuodoista. Tutkimus käsitti kaikki oikeusasteet, eli tuomiot tilattiin käräjäoikeuksista, hovioikeuksista ja korkeimmasta oikeudesta. Kaikkia tuomioita ei saatu ja osa oli jommankumman osapuolen, yleensä uhrin, yksityisyyden suojelemiseksi salattu, joten lopullinen otoskoko oli 929 tuomiota.


Nämä tuomiot luettiin läpi ja taulukkoon merkittiin kiinnostavimpia muuttujia, jotka jaoteltiin kolmeen kategoriaan: taustamuuttujat (kuten tuomioistuin, rikosnimike, lopputulos), tapauskohtaiset muuttujat (kuten tekopaikka, loukkauksen motiivi ja tekijän ja uhrin sukupuolet) sekä tuomioon liittyviin muuttujiin (kuten päiväsakkojen lukumäärään, vankeustuomion pituuteen ja arvioitiinko tuomiossa mielipahaa tai kärsimystä tai halveksuntaa tai vahinkoa).


Internetin vaikutus kunnianloukkaustuomioihin


Oikeudenkäynnissä käsitellyistä kunnianloukkausrikoksista suurin osa tehdään sosiaalisessa mediassa (28 %). Seuraavina luokiteltuina tekopaikkoina olivat avoin henkilöpiiri, kuten kauppa ja katu (22 %), ja suljettu henkilöpiiri, kuten tuttavapiiri (21 %). Muun internetin kuin sosiaalisen median osuus oli 10 %. Yhteensä internetkontekstissa kunnianloukkausrikosten määrä oli siten yhteensä 38 %, mikä on huomattava määrä. Naiset suosivat miehiä enemmän sosiaalista mediaa rikoksentekopaikkana lukemien ollessa 32 % naisilla ja 25 % miehillä.


Motiivien osalta sosiaalisessa mediassa korostui henkilön kokemus oikeudenloukkauksen kohteeksi joutumisesta. Usein kyse oli siitä, että henkilö koki joutuneensa rikoksen tai muun epämiellyttävän käytöksen kohteeksi, ja hän kävi tilannetta läpi somessa sen sijaan, että olisi aloittanut aiheesta rikos- tai riitaprosessin. Usein kirjoittelija tuomittiin kunnianloukkauksesta näissä tilanteissa. Internetissä myös entinen parisuhde oli usein motiivina, ja monesti kyse oli tilanteesta, jossa tuomioistuinprosessi oli käynnissä tai loppunut, ja kirjoittelu liittyi tähän tuntojen purkamiseen.


Rangaistusten osalta merkille pantavaa oli, että sosiaalisessa mediassa ja internetissä tehdyistä rikoksista annettiin selvästi ankarampia sakkorangaistuksia kuin muista teoista. Verkossa tehdyissä teoissa sivullisten potentiaalisesti laaja henkilöpiiri sekä tekojen pidempi kesto nostivat rangaistuksen määrää loukkausten ollessa esillä usein päivistä jopa kuukausiin. Vankeusrangaistusten osalta aineisto ei ole edustava rangaistuksen määrän osalta vankeusrangaistuksen vähäisen käytön vuoksi, eli yksittäisellä tuomiolla on suurehko vaikutus tilaston yhteenvetoon. Huomioitavaa on kuitenkin, että yli puolet vankeusrangaistuksista annettiin internetissä ja somesta tehdyistä teoista, jotka edustivat kuitenkin vain 38 prosenttia kaikista teoista.


Yhteenveto


Yhteenvetona totesimme, että sananvapausrikollisuus on siirtynyt verkkoon ja se on saanut uusia mittakaavoja viestien tavoittaessa suuremman yleisön. Loukkaavien viestien leviäminen laajemmalle on otettu huomioon tekojen moittittavuusarvioinnissa, ainakin sakkorangaistusten ankaroituessa tällaisissa tapauksissa. Lisäksi havaitsimme, että sosiaalisessa mediassa ja internetissä muuten kunnianloukkausrikokset ovat useammin verrattain harkittuja verrattuna reaalimaailmassa tapahtuviin tekoihin.


Lue lisää rikosoikeudellisia kirjoituksiamme:


OTM, FM (tietojenkäsittelytiede) tohtorikoulutettava

Lakimies, riidanratkaisu

Lakitoimisto KPF


050 5338 295



57 katselukertaa0 kommenttia

Comments


bottom of page