Henkkareiden ottaminen pantiksi

Minua pyydettiin kirjoittamaan useita ravintoloita koskettavasta aiheesta: henkkareiden ottamisesta pantiksi. Olen kirjoittanut aiemmin henkkareiden poisottamisesta, mutta nyt lähestyn asiaa panttauksen näkökulmasta. (https://www.kpflaki.com/blog/mitä-järjestyksenvalvoja-voi-tehdä-väärille-papereille-tai-niiden-haltijalle) Tällainen ”panttaus” on yleinen käytäntö esimerkiksi silloin, kun ravintola antaa asiakkaille tikkoja tai muita esineitä, joilla he voivat aiheuttaa vahinkoa itselleen, toisille tai ravintolan omaisuudelle. Henkkarit tarkoittavat tässä tapauksessa tyypillisesti ajokorttia, passia, henkilökorttia tai muuta vastaavaa korttia. Käsittelen tässä tapauksessa yleisimmät kortit eli edellä mainitut. Tässä tapauksessa panttaus ei ole juridinen termi, mutta käytän sitä siinä merkityksessä, kuin sitä yleensä käytetään tässä yhteydessä.


Korttien jättäminen pantiksi on sopimusperusteista


Korttien jättäminen ravintolan haltuun on täysin vapaaehtoinen oikeustoimi. Tämä tarkoittaa, että kyseessä on osapuolten välinen sopimus, joka on lähtökohtaisesti täysin vapaamuotoinen. Koska kirjallista sopimusta ei tehdä, joudutaan sopimuksen sisältö arvioimaan suullisesti lausutun ja olosuhteiden perusteella. Suullisesti solmittu sopimus sisältää yleensä vain fraasin ”annatko henkkarit pantiksi” tai sen muunnoksen. Tällöin pantiksi jättämisen sisältöä ei määritellä tarkasti, ja osapuolet voivat käsittää sen hyvinkin eri tavoin. Kaikki ovat samaa mieltä, että jos asiat menevät niin kuin pitää, henkkarit saa takaisin pelivälineet palautettaessa. Ongelmatilanteet aiheuttavat kuitenkin erimielisyyttä. Joidenkin mielestä panttaaminen tarkoittaa sitä, että henkilöllisyys voidaan selvittää vahingon sattuessa, toisten mielestä taas sitä, että henkkarit annetaan takaisin, kun aiheutettu vahinko on korvattu.


Olosuhteistakaan ei yleensä käy tarkasti ilmi sitä, mitä ”panttaaminen” kattaa. Joissain tapauksissa tämä toki voi käydä ilmi. Tutuilta asiakkailta voidaan esimerkiksi jättää pyytämättä panttia, jolloin tämä viittaisi siihen, että henkkarit halutaan vain henkilöllisyyden varmistamiseksi. Jos taas pantiksi kelpaavat muutkin kuin henkilöllisyyden selvittämiseen soveltuvat asiakirjat, esimerkiksi kello tai autonavaimet, viittaisi panttauskäytäntö enemmän siihen, että esineitä pidetään hallussa mahdollisten vahinkojen korvaamisen varalta.


Myös aiempi käytäntö voi muodostua osaksi panttaussopimusta. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että asiakas on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää aiemmasta käytännöstä. Olisi pitänyt tietää -määritelmä kattaa sen, että henkilö ei ole järkevästi arvioituna voinut välttyä havaitsemasta käytäntöä. Tämä pätee käytännössä kanta-asiakkaiden kohdalla. Jos aiempana käytäntönä on ollut, että henkkarit on saanut takaisin vasta maksettuaan aiheuttamansa vahingot, tämä ehto sitoo vaikka sitä ei erikseen sanottaisi, edellyttäen että asiakas on tiennyt aiemmasta käytännöstä.


Rikosoikeudellinen sääntely


Joissain tapauksissa henkkareiden käyttö panttina voisi johtaa pantiksiottajan rikosvastuuseen. Käytännössä rangaistuksia voisi tulla erilaisista omaisuusrikoksista. Todennäköisimmät rikosnimikkeet ovat kavallus ja luvaton käyttö. Kavallus täyttyisi silloin kun henkkarit annettaisiin pantiksi, ja niitä ei tämän jälkeen palautettaisi ollenkaan. Tällaista ”rangaistusluontoista” palauttamatta jättämistä on käytetty ainakin silloin, kun asiakas on aiheuttanut vahinkoa henkilökunnalle. Rikosoikeudellisesta näkökulmasta kyseessä on kavallus, koska otetaan haltuun toisen omaisuutta, joka on itsellä hallussa.


Hallinnan loukkaus voisi täyttyä piilottamalla, siirtämällä tai ottamalla haltuun toisen hallussa olevaa irtainta omaisuutta vastoin tämän suostumusta. Tämä voi kattaa myös sellaisia tilanteita, jossa omaisuuteen on oikeus kohdistaa tiettyjä toimia, kuten pitää henkkareita hallussa pelivälineiden palauttamiseen asti, mutta valtuus ylitetään esimerkiksi jättämällä henkkarit palauttamatta biljardipallon lennettyä ikkunasta ulos. Hallinnan loukkaus voi täyttyä siis, jos asiakkaan omaisuutta pidetään hallussa pidempään kuin asiakkaan kanssa on sovittu. Tämän vuoksi epäselvissä tilanteissa asiakkaan henkkarit kannattaa palauttaa, ettei syyllisty rikokseen. Rikokseen syyllistyy henkkareita hallussaan pitävä henkilö eikä ravintola.


”Henkkareita” koskeva erityissääntely


Sopimusoikeuden lisäksi joudutaan perehtymään jonkin verran erityislakeihin. Ajokortteja, passeja ja henkilökortteja koskee kaikkia oma erityissääntelynsä. Olennaisimmat normit tässä ovat kortin hallussapitoon liittyvät säännökset. Kaikki nämä asiakirjat ovat sellaisia, jotka on tarkoitettu pidettäväksi vain tietyn henkilön hallussa ja jonkun muun käyttäessä näitä, teosta rangaistaan rikoksena. Panttauksen yhteydessä näitä ei kuitenkaan käytetä väärin, vaan niitä pidetään vain hallussa. Passin ja ajokortin osalta myöskään hallussapito ei aiheuta ongelmia, koska niitä saa pitää hallussa muukin henkilö kuin se, jolle ne on myönnetty. Henkilökortin osalta tilanne on eri: jos henkilökortti on jonkun muun henkilön hallussa, viranomainen voi peruuttaa kortin. Tämän vuoksi henkilökortin jättäminen tai ottaminen pantiksi ei ole suositeltavaa, koska se voi pahimmillaan johtaa kortin peruuttamiseen, mikä taas voisi aiheuttaa uusia ongelmia. Muiden tyypillisten asiakirjojen kohdalla tällaista ongelmaa ei kuitenkaan ole, niiden kohdalla se, että ne ovat jonkun muun hallussa, ei ole peruuttamisperuste.


Yhteenveto


Henkkareiden käyttö panttina on pääosin ongelmatonta. Pantiksijättämisen ehdot kannattaa kuitenkin tehdä asiakkaalle riittävän selväksi. Henkkareiden pitäminen panttina rangaistusluontoisesti tai korvausta odottamassa on myös ongelmallista.



Lue lisää ravintola-alan kirjoituksiamme:

https://www.kpflaki.com/blog/categories/ravintola-ala



Eelis Paukku

Lakimies, toimitusjohtaja

KPF Group Oy



















Muita ravintola-alaa koskevia kirjoituksia:

Vastuista alaikäsille anniskelun estämisessä: https://www.kpflaki.com/blog/mitkä-ovat-riittävät-toimenpiteet-alaikäisten-sisäänpääsyn-estämiseksi

Tarjoilijan poisto-oikeus: https://www.kpflaki.com/blog/ravintolan-tarjoilijan-oikeus-poistaa-asiakas-ravintolasta

Mitä tehdä liputta alueella oleskelevalle: https://www.kpflaki.com/blog/alueella-liputta-petos-vai-ei

Työehtosopimuksien soveltamisesta: https://www.kpflaki.com/blog/ei-meillä-ole-tes-ssiä-vai-onko-sittenkin

Sekä ikivihreä syrjintäkysymys: https://www.kpflaki.com/blog/ravintolalla-on-oikeus-valita-asiakkaansa-yksi-väärinymmärretyimpiä-lauseita

725 katselukertaa

© 2018 KPF GROUP OY

  • Facebook Social Icon
  • LinkedIn Social Icon
  • Twitter Social Icon