Henkilösuojaus erotilanteissa

Joissain tapauksissa parisuhteen päättymiset eivät mene kovin mallikkaasti. Näihin tilanteisiin saattaa liittyä vainoamista, uhkailua, omaisuuden vahingoittamista ja pahimmillaan väkivaltaa. Sekä oikeusjärjestelmä että yksityinen turva-ala tarjoavat kuitenkin keinoja tilanteen rauhoittamiseksi ilman, että väkivallan riski kasvaa liian suureksi. Tässä blogikirjoituksessa käsittelemme lähestymiskieltoa ja sitä, miten yksityisen turva-alan palveluilla voidaan mahdollistaa asioiden turvallinen käsittely erotilanteissa.


Milloin lähestymiskiellon voi saada


Lähestymiskiellosta säädetään lähestymiskiellosta annetussa laissa (898/1998). Sen 1 §:n 1 momentin mukaan lähestymiskielto voidaan määrätä tilanteissa, joissa henkilö on kokenut henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai sellaisen rikoksen uhkaa tai muuta vakaa häirintää. Lähestymiskiellon on tarkoitus torjua tällaisten tekojen ja niiden uhan jatkumista.


Säännöksestä käy ilmi, että saadakseen lähestymiskiellon toista henkilöä kohtaan ei edellytetä, että hakija olisi jo joutunut rikoksen uhriksi. Jo koetut rikokset kuitenkin lisäävät todennäköisyyttä laajennetun lähestymiskiellon määräämiselle, etenkin jos ne ovat väkivaltarikoksia. Kiellon tarkoituksena on kuitenkin pyrkiä turvaamaan rauha kiellon hakijalle, joten myös häiriköinti voi mahdollistaa kiellon määräämisen. Häiriköinti voi olla esimerkiksi huutelu pihalla tai ahdistavat viestit.


Lähestymiskiellon eri muodot


Mitä lähestymiskielto sitten kattaa? Asiasta säädetään lähestymiskiellosta annetun lain 3 §:ssä. Lähestymiskielto voidaan määrätä joko perusmuotoisena tai laajennettuna. Vuodesta 2004 alkaen lähestymiskieltoa on voitu hakea myös perheen sisäisesti.


Perusmuotoinen lähestymiskielto tarkoittaa, että lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattavaa henkilöä tai muuten ottaa häneen yhteyttä tai yrittää ottaa yhteyttä. Myös suojattavan henkilön tarkkailu ja seurailu on kiellettyä. Jos kyseessä on perheen sisäinen lähestymiskielto, kieltoon määrätyn on poistuttava asunnosta, jossa suojattava henkilö asuu vakituisesti. Hän ei saa myöskään palata asuntoon.


Perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan määrätä silloin, kun kiellolla suojattava ja kieltoon määrättävä asuvat samassa asunnossa. Tällöin kieltoon määrätyn on poistuttava yhteisestä asunnosta, eikä hän saa ottaa yhteyttä suojattavaan henkilöön. Kiellolla ei kuitenkaan puututa asiaan osallisten henkilöiden taloudellisiin tai asuntoon liittyviin suhteisiin, eikä myöskään koti-irtaimiston jakamiseen eli käytännössä asunnon tai esineiden omistajiin eikä niiden jakoon erotilanteissa. Kieltoon määrätty saa haltuunsa henkilökohtaiset tavaransa, jotka hän tarvitsee kiellon voimassaolon aikana. Yhteiset tavarat jäävät yhteiseen asuntoon. Tavaroiden luovuttaminen tulisi määritellä lähestymiskieltopäätöksessä, ja asian järjestämisen tapa on tapauskohtainen. Kiellolla ei ole vaikutusta myöskään asianosaisten yhteisten lasten huoltoon, tapaamisoikeuteen tai elatukseen.


Koska perheen sisäisellä lähestymiskiellolla puututaan voimakkaasti kieltoon määrätyn oikeuksiin ja velvollisuuksiin tavalliseen lähestymiskieltoon verrattuna, kiellon määräämisen edellytykset ovat tiukemmat kuin tavallista määrättäessä. Jotta tämä voidaan määrätä, tulee voida pitää todennäköisenä, että kieltoon haettava tekisi suojaa hakevan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen. Pelkkä häirintä ei siten riittäisi. Lisäksi kielto ei saisi olla kohtuuton ottaen huomioon uhkaavan rikoksen vakavuus, samassa asunnossa asuvien henkilöiden olosuhteet ja muut asiassa ilmenevät seikat.


Tämä lähestymiskielto voidaan määrätä enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan, ja pääsäännön mukaan käräjäoikeuden olisi järjestettävä pääkäsittely viikon kuluessa siitä, kun poliisi on saattanut päätöksensä asiassa käräjäoikeuden käsiteltäväksi.


Laajennettu lähestymiskielto voidaan määrätä, jos perusmuotoista tai perheen sisäistä lähestymiskieltoa ei katsota riittäväksi keinoksi torjua rikoksen tai muun häirinnän uhkaa. Tällöin kieltoon sisältyy edellä mainitun lisäksi myös kielto oleskella suojattavan henkilön vakituisen asunnon tai loma-asunnon, työpaikan tai erikseen määritellyn muun niihin rinnastettavan oleskelupaikan läheisyydessä. Myös perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan määrätä laajennettuna.


Kaikkien lähestymiskiellon muotojen kohdalla on syytä huomata, että lähestymiskielto ei kuitenkaan koske sellaisia yhteydenottoja, joihin on asiallinen peruste ja jotka ovat ilmeisen tarpeellisia. Tällaisia sallittuja yhteydenottoja ovat hallituksen esityksen HE 41/1998 vp:n mukaan esimerkiksi yhteydenotot, jotka koskevat asiaan osallisten yhteisen lapsen sairastumista vakavasti tai joutumista onnettomuuteen. Myös jotkin omaisuuteen liittyvät toimet olisivat sallittuja, kuten omaisuuden ositukseen liittyvät välttämättömät tapaamiset erotilanteessa. Hallituksen esityksessä suositellaan, että jos välttämättömät yhteydenotot ovat ennakoitavissa, ne tulisi pyrkiä määräämään jo lähestymiskieltopäätöksessä.


Lähestymiskieltoa voidaan hakea tulemaan väliaikaisesti voimaan, jos hakija kokee, että kiellon määrääminen ei voi odottaa tuomion antamista. Pyyntö esitetään poliisille tai käräjäoikeudelle. Käräjäoikeudet käsittelevät lähestymiskieltohakemukset kiireellisinä, käsittelyt ovat n. kuukauden kuluttua hakemuksen lähettämisestä. Väliaikaista kieltoa haettaessa myönteinen tai kielteinen päätös saadaan nopeammin. Ennen päätöstä on kuitenkin annettava sekä kieltoon määrättäväksi aiotulle että suojattavalle henkilölle tilaisuus tulla kuulluksi. Asia voidaan kuitenkin ratkaista ilman kuulemista, jos pyyntö väliaikaiselle lähestymiskiellolle on ilmeisen perusteeton tai kieltoon määrättäväksi aiottua ei tavoiteta.


Henkilösuojaus


Henkilösuojaustehtäviä säännellään laissa yksityisistä turvallisuuspalveluista (LYTP). LYTP 2 §:n mukaan henkilön koskemattomuuden suojaamistehtävät ovat vartioimistehtäviä, joiden hoitaminen ansiotarkoituksessa on vartioimisliiketoimintaa. Vartioimisliiketoiminta taas on luvanvaraista LYTP 3 §:n perusteella. Henkilösuojaustehtävien hoitaminen korvausta vastaan vaatii siis turvallisuusalan elinkeinoluvan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että henkilösuojauspalvelua ei saa myydä kukaan muu taho kuin sellainen, jolla on turvallisuusalan elinkeinolupa. Muussa tapauksessa syyllistytään rikoslain 17:6a §:ssä tarkoitettuun luvattomaan turvallisuusalan elinkeinotoiminnan harjoittamiseen.


LYTP 2 §:n perusteella vartioimistehtävien suorittaminen turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan palveluksessa edellyttää sitä, että henkilö on hyväksytty vartijaksi LYTP 2 §:n (vartijan määritelmä) ja LYTP 10 §:n (vartijaksi hyväksymisen edellytykset) nojalla. Henkilöllä on siis oltava niin sanottu vartijakortti, jotta hän saisi lain mukaan osallistua henkilösuojaustehtävään. Ilman oikeutta toimia vartijana henkilöllä ei ole oikeutta mm. voimakeinojen käyttöön, jolloin hän toimii niin sanotuilla jokamiehenoikeuksilla. Tämän lisäksi hänen mahdollinen työnantajansa syyllistyy LYTP 105 §:n mukaiseen turvallisuuspalvelurikkomukseen, koska hän teettää vartioimistehtävää henkilöllä, jolla ei ole hyväksymistä toimia vartijana.


Henkilösuojaustehtävissä ei tarvitse käyttää vartijan asua LYTP 22 §:n nojalla. Henkilösuojaustehtävää voidaan suorittaa muuallakin kuin vartioimisalueella LYTP 4 §:n nojalla. Tämä tarkoittaa, että henkilösuojauksessa tehtävää voidaan suorittaa käytännössä missä tahansa, kuten esimerkiksi asiakkaan kotona. Henkilösuojaustehtävissä saa kuitenkin kantaa ja käyttää voimankäyttövälineitä. Häntä vastustava henkilö syyllistyy rikoslain 17:6 §:ssä tarkoitettuun järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamiseen, jos hän tiesi, että kyseessä on vartija.


Voimakeinot henkilösuojauksessa


Rikoslain 4:6 §:ssä säädetään, että voimakeinoja saa käyttää ainoastaan ja vain silloin, kun siitä on säädetty laissa. Vartija saa käyttää voimakeinoja vain LYTP 17 §:ssä luetelluilla perusteilla eli tilanteissa, joissa kohdehenkilö koettaa vastarintaa tekemällä välttää pääsyn estämisen, poistamisen, kiinni ottamisen tai turvallisuustarkastuksen suorittamisen taikka pakenee kiinni ottamista. Koska toimintaa ei harjoiteta vartioimisalueella, ei vartijalla ole poisto- tai pääsynesto- oikeutta LYTP 15 §:n nojalla.


Vartijalla on LYTP 16 §:n nojalla kiinniotto-oikeus niissä tilanteissa, joissa hän tapaa vartioimistehtävää suorittaessaan jonkun tekemässä verekseltään rikosta, josta saattaa seurata vankeutta (tai tietyistä erikseen luetelluista pikkurikoksista). Säännös on asiallisesti sama kuin pakkokeinolain 2:2 §:n yleinen kiinniotto-oikeus, joka on samoissa tilanteissa kenellä tahansa. Rikoslain 16:9 a §:n mukaan lähestymiskiellon rikkomisesta voidaan tuomita enintään vuosi vankeutta. Lähestymiskiellon rikkominen antaa siis vartijalle ja kenelle tahansa muulle oikeuden ottaa kiellon rikkoja kiinni. Vartija saa LYTP 17 §:n nojalla käyttää voimakeinoja kiinnioton suorittamiseen, muilla tämä oikeus on pakkokeinolain 2:3 §:n nojalla. Lähestymiskieltolain 3.4 §:n nojalla lähestymiskielto ei kata asiallisia yhteydenottoja, joten vartija joutuu arvioimaan yhteydenoton asiallisuutta ennen kiinniotto-oikeuden käyttöä.


Vartijan oikeudet kantaa ja käyttää voimankäyttövälineitä ovat kuitenkin laajemmat. Vartija saa kantaa ampuma-asetta ja kaasusumutinta, käsirautoja, enintään 70 senttimetriä pitkää patukkaa ja teleskooppipatukkaa. Ampuma-asetta saa kantaa vain poikkeustilanteissa, joista yksi on henkivartijatehtävät. Ampuma-asetta voidaan käyttää myös rikoslain 4:4 §:n mukaisessa hätävarjelutilanteessa. Käytännössä tämä tarkoittaa tilannetta, jossa suojeltavan ihmisen tai muun ihmisen henki on vaarassa, ja tilannetta ei voida ratkaista lievemmillä keinoilla. Usein tämä tarkoittaa sitä, että uhkaavalla henkilöllä on ampuma-ase. Yksityisellä taholla on periaatteessa samanlaiset oikeudet käyttää erilaisia välineitä hätävarjelutarkoituksessa, mutta niiden kantamisella voi syyllistyä rikokseen.


Lopuksi


Riitaisassa ja vaarallisessa erotilanteessa on mahdollista rauhoittaa kahdella tavalla. Ensinnäkin on mahdollista hakea tuomioistuimelta lähestymiskieltoa. Se voidaan määrätä tavanomaisena tai laajennettuna riippuen mihin paikkoihin sitä halutaan ja mikä on uhka. Lähestymiskieltoasia käsitellään nopeasti ja lähestymiskiellon rikkominen on rangaistava teko.


Joissain tapauksissa voi kuitenkin olla niin suuria riskejä, että pelkkä lähestymiskielto ei riitä turvaamaan henkilön henkeä ja terveyttä. Tällainen voi olla esimerkiksi riitaisa erotilanne, jossa toinen puoliso joutuu hakemaan tavaroita yhteisestä kodista. Tällöin on mahdollista antaa turvallisuusalan elinkeinotoimintaa harjoittavalle yhtiölle toimeksianto henkilösuojauksesta. Tämä tarkoittaa käytännössä, että tavaroiden noutoa turvaa yksi tai useampi vartija, joilla on tarvittaessa oikeus käyttää voimakeinoja. Lähestymiskiellon rikkominen on rangaistava teko, joka jo itsessään oikeuttaa kiinniottoon. Vartijat voivat voimakeinojen käyttö-oikeudella ja hätävarjeluperusteilla kohdistaa erilaisia fyysisiä keinoja henkilöihin, jotka ovat uhkaavat väkivallalla tai ovat jo aloittaneet sen ja viime kädessä käyttää jopa ampuma-asetta, jos väkivalta eskaloituu äärimmäiseksi.


Lue lisää turva-alan kirjoituksiamme:


https://www.kpflaki.com/blog/categories/turva-ala


Kirjoittajat


Eelis Paukku

OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka), TkK (Tuotantotalous)

Lakimies, toimitusjohtaja

Lakitoimisto KPF



























Essi Puhakainen

OTM

Lakimies, riidanratkaisu

Lakitoimisto KPF



457 katselukertaa

© 2018 KPF GROUP OY

  • Facebook Social Icon
  • LinkedIn Social Icon
  • Twitter Social Icon
  • Instagram