Esimies käskee syrjiä asiakasta – kuka vastaa? Syrjintä palveluammateissa osa I

Otsikossa esitettyyn kysymykseen kuulee usein vastauksen: ”helppoa, x.x on vastuussa tässä tapauksessa”. Valitettavasti tilanne on harvoin näin yksinkertainen, ja syrjintäasiassa on usein monia vastuullisia henkilöitä. Palvelualoilla voi tulla syrjintäkysymyksiä usein vastaan: ”entä jos tämä etninen ryhmä aiheuttaa aina ongelmia”, ”entä jos muut asiakkaat joutuvat ongelmiin näiden kanssa”, ”mitä jos ravintola on kieltänyt näiden sisään päästämisen” jne. Minulta kysytään usein vastausta näihin kysymyksiin, ja olen jo pitkään aikonut laatia teemasta kokoavan tekstin. Luonnostellessani tätä tekstiä tajusin aiheeseen liittyvien ongelmien laajuuden, ja päätin paloitella asian käsittelyn usealle viikolle. Ensimmäisen viikon teemana on vastuun jakautuminen: jos yrittäjä tai muu esimies käskee alaistaan syrjivään toimintaan, kuka on vastuussa?


Syrjinnän eri sääntelyjärjestelmät

Asiakkaiden syrjintä elinkeinotoiminnassa kielletään kahdessa eri laissa rikoslain 11:11 §:ssä ja yhdenvertaisuuslaissa. Rikosoikeudellinen kielto kattaa kaikki tilanteet, jossa ilman hyväksyttävää syytä jotakuta ei palvella yleisesti noudatettavilla ehdoilla, jotakuta ei päästetä tilaisuuteen tai kokoukseen tai hänet poistetaan sieltä tai joku asetetaan ilmeisen eriarvoiseen ja muita huonompaan asemaan. Yhdenvertaisuuslaki taas määrittää syrjinnäksi kaiken toiminnan, jossa henkilöä kohdellaan henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kun jotain muuta vastaavassa tilanteessa olevaa ilman hyväksyttävää syytä, tai että näennäisesti yhdenvertainen sääntö asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan, eikä säännöllä ole hyväksyttävää perustetta.


Rikoslain kielto on siis suppeampi, mutta sekä rikoslain että yhdenvertaisuuslain kiellot pätevät tilanteessa, jossa henkilölle ei tarjota palvelua tai häntä ei päästetä tilaisuuteen.

Nämä tilanteet ovat tämän kirjoituksen tarkastelun kohteena. Rikoslain ja yhdenvertaisuuslain lisäksi vahingonkorvauslaissa säädetään vielä erikseen kärsimyskorvauksen maksamisesta henkilölle, jota on syrjitty.


Rikoslain mukainen syrjintä


Rikoslain 11:11§:n mukaan vastuussa rikoksesta on se, ”joka elinkeinotoiminnassa, ammatin harjoittamisessa ... Taikka julkista tilaisuutta tai yleistä kokousta järjestäessään ilman hyväksyttävää syytä …”. Tekijäpiiri on siis melko laaja. Tekijäpiiri kattaa sananmukaisesti elinkeinonharjoittajan eli yleensä yrittäjän tai muun liikkeen johdossa olevan henkilön, joka päättää syrjiä tiettyjä asiakkaita. Tällainen päätös on mm. käsky olla ottamatta sisään tai muutoin olla palvelematta tiettyyn vähemmistöön kuuluvia henkilöitä.

Elinkeinonharjoittaja voi syyllistyä syrjintään myös silloin, jos hän tietää alaistensa syrjivän asiakkaita, eikä puutu tähän menettelyyn. Sekä syrjintäpäätös että syrjintään puuttumattomuus voivat johtaa siihen, että yrittäjä tuomitaan rangaistukseen syrjinnästä rikoslain mukaan. Koska oikeushenkilöä eli yritystä ei voida rangaista syrjinnästä rikoslain 11:15 §:n mukaisesti, on vastuussa aina yrittäjä, yrityksen johto tai muu esimies.


Tekijäpiiri on luonnehdittu niin laajasti, että syrjintärikokseen voivat syyllistyä myös työntekijät. Työntekijä syyllistyy myös syrjintärikokseen, jos hän noudattaa syrjivää käskyä. Myös syrjivä toiminta omasta aloitteesta voi johtaa siihen, että työntekijä syyllistyy syrjintärikokseen.


Rikoslain mukaisesta syrjinnästä seuraa palveluammateissa tyypillisesti sakkoja, sakot ovat tyypillisesti vaihdelleet 20-50 päiväsakon välillä. Jos esimiehen käskyä on noudatettu, sekä työntekijä että esimies tuomitaan tyypillisesti sakkorangaistukseen esimiehen sakkorangaistuksen ollessa säännönmukaisesti korkeampi.


Yhdenvertaisuuslain mukainen syrjintä


Yhdenvertaisuuslain mukaisen syrjinnän tekijäpiiriä ei tarkemmin rajata. Tämä tarkoittaa sitä, että kuka tahansa voi syyllistyä yhdenvertaisuuslain mukaiseen syrjintään. Syrjivän teon määritelmät ovat: ”kohdellaan henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin” tai ”näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan”.


Epäsuotuisampaan kohteluun voi sanamuodon mukaisesi syyllistyä vain kohtelija eli yksittäinen henkilö, joka evää pääsyn tai ei tarjoa palvelua. Toisaalta säännön tai käytännön tapauksessa sanamuodon mukaisesti vastuussa voisivat olla säännön tai käytännön soveltaja sekä säännön tai käytännön laatija. Yhdenvertaisuuslain 8 § kuitenkin selventää tämän tilanteen: välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi syrjintää on ohje tai käsky syrjiä. Tämä siirtää rangaistusvastuun myös esimiehille, yrittäjille tai liikkeenjohdolle. Jos on annettu ohje tai käsky syrjiä, yritys tai yrittäjä on myös vastuussa, jos ohjeen tai käskyn syrjiä on antanut esimiesasemassa oleva henkilö. Jos esimies tai yrittäjä ovat olleet tietoisia syrjinnästä, mutta eivät ole siihen puuttuneet, voi tämäkin johtaa rangaistusvastuuseen.


Yhdenvertaisuuslain 23 § säätää syrjinnästä maksettavasta hyvityksestä. Tavaroiden tai palveluiden tarjoaja voidaan määrätä maksamaan Tätä hyvitystä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yrittäjä tai yritys joutuu vastuuseen tilanteesta, jossa sen työntekijä on työssään syrjinyt ihmisiä ja tämä on tapahtunut esimiehen käskystä tai esimies ei ole puuttunut asiaan.


Vahingonkorvauslain mukainen kärsimyskorvaus


Vahingonkorvauslain 5:6 §:n mukaan jokaisella, jota on rangaistavaksi säädetyllä teolla syrjitty, on oikeus kärsimyskorvaukseen. Rangaistavaksi säädetyllä teolla tarkoitetaan, että kyseinen teko on rangaistavaa rikoslain mukaisesti. Tämän vuoksi vastuutahot ovat samat kuin syrjintärikoksessa eli käskyn antanut tai puuttumatta jättänyt esimies sekä syrjintään syyllistynyt työntekijä.


Vahingonkorvauslain säännöksestä johtuen syrjintään syyllistynyt työntekijä sekä esimies voivat joutua maksamaan vahingonkorvausta syrjinnän kohteelle. Vahingonkorvauksen määrä on tyypillisesti satoja euroja nousten usein nelinumeroisiin lukuihin.


Yhteenveto:


Esimiestä tai yrittäjää voidaan rangaista rikoksesta, jos hän on antanut ohjeen tai käskyn syrjiä tai jättänyt puuttumatta syrjintään. Esimies tai yrittäjä voi myös joutua maksamaan vahingonkorvausta syrjitylle.


Työntekijää voidaan rangaista rikoksesta, jos hän on syrjinyt jotakuta. Työntekijä voi joutua myös maksamaan vahingonkorvausta syrjitylle.


Yritys voi joutua maksamaan yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä syrjinnän kohteelle, jos yrityksen johto tai sen esimies on antanut ohjeen tai käskyn syrjiä tai jättänyt puuttumatta syrjintään.


Muita aihepiiriä koskevia kirjoituksiani:

Yrityksen oikeus valita asiakkaansa:

https://www.kpflaki.com/blog/ravintolalla-on-oikeus-valita-asiakkaansa-yksi-väärinymmärretyimpiä-lauseita

ja

Millaisilla ehdoilla asiakas voi odottaa palvelua:

https://www.kpflaki.com/blog/miksi-asiakas-ei-voi-tulla-ravintolaan-likaisissa-vaatteissa-vaikka-tätä-ei-erikseen-kielletä


Eelis Paukku

Lakimies, toimitusjohtaja

KPF Group Oy






422 katselukertaa

© 2018 KPF GROUP OY

  • Facebook Social Icon
  • LinkedIn Social Icon
  • Twitter Social Icon
  • Instagram