Ylityön liiallinen teettäminen ja työnantajan rikosvastuu - oikeustapauskommentti KKO 2021:52

Viikon oikeustapauskommentti koskee ylityön liiallista teettämistä ja työnantajan vastuuta työntekijöidensä työturvallisuuden varmistamisesta. Onko työnantajan rikosoikeudellisen vastuun kannalta merkitystä esimerkiksi sillä, että onko aloite lain salliman määrän ylittävään ylityön määrään tullut työntekijältä?


Jos työrikokset kiinnostavat laajemminkin, katso kirjoitukseni rikoslain työrikoksista, jossa avaan niiden historiaa ja pykälien tarkoitusperiä ja perusteluita:


https://www.kpflaki.com/post/rikoslain-47-luku-ty%C3%B6rikoksista


Työnantajan velvollisuudet työajasta


Työturvallisuuslaista seuraa, että työnantajalla on velvollisuus mm. seurata työajoista työturvallisuudelle aiheutuvia haitta- ja vaaratekijöitä ja varmistaa, ettei työntekijän turvallisuus vaarannu työajoista johtuen (8 ja 10 §). Myös työaikalaissa säädetään useita työaikaan liittyviä velvoitteita työnantajalle. Näitä ovat esimerkiksi työvuoroluettelon laatiminen vaihtelevien työaikojen työhön, työaikakirjanpidon pitäminen ja seuraaminen sekä työaikakirjanpidon välittäminen työntekijälle pyydettäessä. Työaikakirjanpidosta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää huolehdittaessa esimerkiksi siitä, että työntekijällä ei teetetä ylityötä työaikalain sallimaa määrää enempää. Vuoden 2020 alusta voimaan tullessa uudessa työaikalaissa ulotettiin työnantajan työajanseuraamisvelvoite koskemaan myös etätyöntekijöitä.


Työaikalaki, enimmäistyöaika ja ylityöt


Työaikalaissa säädetään säännöllisen työajan päivittäinen ja viikoittainen enimmäistyöaika. Lisäksi määritellään ylityö, työvuorojen väliset työajat ja työnantajan työaikakirjanpitovelvoite. Työajan toteuttamisesta voidaan sopia työpaikalla eri tavoin esimerkiksi liukuvaksi työajaksi tai työajan tasoittumisjaksoista. Näissä järjestelyissä tulee kuitenkin noudattaa työaikalakia ja alan työehtosopimusta, jos sellainen on. Nuoria työntekijöitä eli alle 18-vuotiaita koskee lisäksi oma sääntelynsä, laki nuorista työntekijöistä. Heillä saa teettää työtä rajatummin kuin täysi-ikäisillä.


Kirjoitushetkellä voimassa olevan työaikalain mukaan työntekijän säännöllinen työaika ei saa ylittää neljän kuukauden tarkastelujaksolla keskimäärin 48:aa tuntia viikossa. Ennen 2020 voimaantullutta työaikalakia ylityötuntien määrää seurattiin vuositasolla. Tuolloin rajana oli 250 ylityötuntia vuodessa. Muutokset perustuivat EU:n työaikadirektiiviin 2003/88/EY.


Liialliset ylityöt ja työturvallisuusrikos


Rikoslain 47:1 §:ssä säädetään työturvallisuusrikoksesta. Siitä tuomitaan työnantaja tai tämän edustaja, joka rikkoo työturvallisuusmääräyksiä tai laiminlyö valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista aiheuttaen määräystenvastaisen puutteellisuuden tai epäkohdan. Seurauksena on sakkoa tai vankeutta enintään vuosi.

Korkein oikeus on oikeuskäytännössään todennut, että liiallisten ylitöiden teettämistä tulee arvioida tapauskohtaisesti. Merkitystä annetaan esimerkiksi työn laadulle ja raskaudelle, kuinka paljon tarkkuutta työ vaatii ja sille, tapahtuuko ylityksiä vain tilapäisesti tai satunnaisesti. Liiallinen ylitöiden teettäminen esimerkiksi kuljetusalalla voidaan katsoa lähtökohtaisesti vaarallisemmaksi kuin vaikkapa toimistotyössä.


Työtuntien seuraaminen ja työaikasuojelurikos


Työnantajalla on velvollisuus seurata työntekijöiden työaikaa ja pitää siitä kirjaa (työaikalain 32 §). Tämä on tärkeää työntekijöiden todellisen työtuntimäärien ja eri lisien ansaitsemisen selvittämiseksi. Jos työnantaja tai tämän edustaja laiminlyö tämän työaika- tai vuosilomakirjanpidon tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta työntekijän vahingoksi, tuomitaan laiminlyöjä työaikasuojelurikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi (RL 47:2 §).


Tapaus KKO 2021:52


Tapauksessa oli syytettynä kuljetusalan yhtiö X Oy:n toimitusjohtaja A ja työnantajan edustaja B. Kumpaakin syytettiin työturvallisuus- ja työaikasuojelurikoksesta. Yhtiössä oli teetetty ylitöitä lain salliman määrän yli.


Tapaukseen sovellettiin tapahtuma-aikana voimassa ollutta vanhaa työaikalakia, jonka korkein sallima ylityön määrä oli 250 tuntia kalenterivuodessa. Tässä tapauksessa työnantaja oli teettänyt ylityötä ainakin seitsemän työntekijän kohdalla yli kyseisen määrän. Osalla ylityötä oli teetetty jopa yli 750 tuntia lain salliman 250 tunnin lisäksi. Oikeuskäytännössä on katsottu, että ylityön voidaan katsoa olevan terveyttä vaarantavaa silloin, kun se on ylittänyt noin 500 tuntia vuodessa, mukaan lukien lain tuolloin sallima 250 tuntia.


Työajan seuraamisen osalta tuomioistuimet totesivat, että työsuojeluviranomaisten toistuvista huomautuksista huolimatta yritys oli jatkanut työaikakirjanpidon laiminlyömistä kuukausipalkkaisten työntekijöiden osalta. Tätä tuli pitää vähintään törkeänä huolimattomuutena.


Käräjä- ja hovioikeus tuomitsivat yhtiön toimitusjohtajan A ja työnantajan edustajan B työturvallisuusrikoksesta ja työaikasuojelurikoksesta sakkoihin. A sai maksettavakseen 40 päiväsakkoa, B 30.


Tuomitut A ja B valittivat korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus pohti sitä, täyttyivätkö työturvallisuusrikoksen ja työaikasuojelurikoksen tunnusmerkistöt. Se päätyi samalle kannalle hovioikeuden kanssa eikä muuttanut sen tuomiota. Korkein oikeus ei antanut asiassa merkitystä sille, oliko ylityötä tehty oma-aloitteisesti vai työnantajan aloitteesta.

Työturvallisuusrikoksen osalta korkein oikeus totesi, että liiallinen ylityötuntien tekeminen on terveydelle vaarallista ja että jättämällä puuttumatta liian suuriin ylityökertymiin A ja B syyllistyivät työturvallisuusrikokseen. Korkein oikeus käsitteli tähän liittyen tutkimustuloksia työtuntien määrästä ja sitä, että ainakin yksi työntekijä oli joutunut lääkäriin työuupumuksen vuoksi.


Työaikasuojelurikos syntyi siitä, että työaikakirjanpidon pitäminen oli laiminlyöty työsuojeluviranomaisten huomautuksista huolimatta. A ja B olivat esittäneet, että kirjanpitovaatimus ei olisi koskenut kuukausipalkkaisia työntekijöitä, mutta korkein oikeus oli eri mieltä. Laiminlyönnin seurauksena näiden työntekijöiden työtunteja ei voitu selvittää.


Yhteenveto


Työaikalain sääntely on pakottavaa. Tästä seuraa mm. se, että työnantaja ei saa teettää työntekijällä ylitöitä yli lain sallimaa määrää, ellei sovellettavassa työehtosopimuksessa ole poikkeavia määräyksiä. Rajoitus on voimassa riippumatta siitä, tuleeko aloite liiallisen ylityön tekemiseen työnantajalta vai työntekijältä. Teettämällä lain säännösten ylittävän määrän ylitöitä työnantaja voi syyllistyä työturvallisuusrikokseen. Työaikasuojelurikokseen taas syyllistyy laiminlyömällä työajan seurannan.


Lue lisää oikeustapauskommenttejamme

https://www.kpflaki.com/blog/categories/oikeustapauskommentit

Essi Puhakainen

OTM

Lakimies, riidanratkaisu

Lakitoimisto KPF

050 5338 295

essi.puhakainen@kpflaki.com



194 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki