Tässä kirjoituksessa kerron esimerkin siitä, millainen oikeustieteen tohtorikoulutettavan opintoihin sisältyvä seminaarimatka voi sisältää. Tässä kyseessä oli Tanskan yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan huhtikuussa 2023 järjestämä kaksipäiväinen julkisia hankintoja käsittelevä seminaari Public Procurement Conference – centralization and new trends. “Centralization” eli keskittäminen tarkoittaa julkisten hankintojen kontekstissa yhteishankintoja, joita Suomessa tekee esimerkiksi Hansel. Kolmantena päivänä osallistuin jatko-opiskelijoille tarkoitettuun seminaariin, josta myös kerron tässä kirjoituksessa.
Seminaariin hakeutuminen
Kirjoitan väitöskirjaa toimittajariippuvuudesta julkisissa ICT-hankinnoissa. Keväästä 2022 kevääseen 2023 osallistuin väitöskirjani ulkopuoliseen Valtioneuvoston kanslian tilaaman yhteishankintojen kustannusvaikuttavuutta koskevan tutkimuksen tekemiseen, joka julkaistiin loppukeväästä 2023. Lopputalvelta 2023 väitöskirjaohjaajani kysyi, kiinnostaisiko kirjoittaa hänen kanssaan yhteiskirjoitus syksyllä 2023 julkaistavaan keskitettyjä hankintoja käsittelevään kirjaan. Vastasin kyllä, koska kustannusvaikuttavuustutkimus oli juuri loppumassa, ja yhteishankinnat tuntuivat aiheena ajankohtaiselta. Kirjaan tuleva luku on kirjallisuuskatsaus siitä, miten yhteishankintojen etuja tai haittoja koskevassa tutkimuksessa on huomioitu taloustieteelliset näkökulmat – vai onko niitä huomioitu. Luvussa käymme läpi empiirisiä ja muita tutkimuksia, joissa argumentoidaan keskitettyjen julkisten ja/tai yksityisten hankintojen puolesta tai vastaan, ja tutkimme, näkyvätkö taloustieteilijöiden esittämät argumentit suomalaisessa ja EU-lainsäädännössä ja muussa regulaatiossa.
Seminaari yhteishankinnoista
Tanskan seminaarin järjestivät pääosin samat henkilöt, jotka toimittavat yllä mainitun kirjan ja seminaarin aiheet, joten päätin osallistua seminaariin. Esitysten ja paneelien aiheet käsittelivät esimerkiksi mahdollisuuksia Pohjoismaiden välisiin yhteishankintoihin, Tanskan puolustusministeriön esimerkkejä sopimusoikeudellisesta riskinhallinnasta kriisiaikoina ja eri Pohjoismaiden kokemuksia dynaamisista hankintajärjestelmistä.
Esitykset herättivät paljon keskustelua, ja koska seminaariin osallistui runsaasti asiantuntijoita sekä akateemisesta maailmasta, viranomaisista että yrityksistä eli toimittajista, keskustelussa tavoitettiin laajempia ulottuvuuksia verrattuna rajatumman osallistujapiirin keskusteluihin. Tavallisesta seminaarista poiketen, en pitänyt itse esityksiä matkan aikana, mutta pääsin näkemään tulevaisuutta varten, miten seminaareissa toimitaan ja miten valmistautua omiin tuleviin esityksiini.
Seminaari jatko-opiskelijoille
Kolmantena päivänä osallistuin jatko-opiskelijoiden seminaariin, jossa opiskelijat esittelivät meneillään olevaa tai valmistunutta tutkimustaan ja saivat rakentavaa palautetta professoreilta ja vanhemmilta tieteenharjoittajilta. Parhaiten mieleen jäi tämä kolmiosainen neuvo: kerro selkeästi, miksi teet tätä tutkimusta, miksi ketään pitäisi kiinnostaa tutkimuksesi, ja mitä arvoa tällä tutkimuksella on. Nämä vinkit pätevät moneen muuhunkin tilanteeseen.
Kokonaisuudessaan seminaarimatka oli hyvin innostava ja lisäsi mielenkiintoa omaa tutkimusta kohtaan. Matka myös madalsi kynnystä osallistua jatko-opiskelijoille suunnattuihin seminaareihin huomattuani, miten arvokasta ja hyödyllistä palautetta oman tutkimuksen parantamiseen voi saada jo 15 minuutin esityksen jälkeen, ja että on enemmän hyötyä esitellä keskeneräistä tutkimusta lähes valmiin sijaan, jotta tutkimusta pystyy vielä paremmin parantamaan. Suosittelen lämpimästi seminaariin osallistumista, varsinkin jos tutkimustyöhön kaipaa keskustelua vertaisten kanssa ja kirjoitustyöhön uutta puhtia.
Kirjoituksen tarkoituksena on näyttää jatko-opinnoista kiinnostuneille esimerkki siitä, mitä jatko-opintoihin voi sisältyä, ja samalla innostaa hakeutumaan tekemään tutkimusta. Lisäksi kirjoituksesta voi saada käsitystä siihen, miten ja miksi seminaareihin kannattaa hakeutua jatko-opintojen aikana.
Lue lakimiehistämme ja heidän osaamisestaan lisää:
OTM (väitöskirjatutkija), FM (tietojenkäsittely)
Lakimies, riidanratkaisu
Lakitoimisto KPF
050 5338 295
