top of page

Vastuuvapausperusteesta erehtyminen – Rikoslaki 4:3 §

Tässä blogikirjoituksessa käsittelen rikoslain yhtä mielenkiintoisimmista vastuuvapausperusteista, erehtymistä vastuuvapausperusteen olemassaolosta. Kyseinen peruste voi vapauttaa tietyin edellytyksin henkilön kokonaan rikosvastuusta. Käyn tässä blogikirjoituksessa läpi, milloin tällainen peruste voi tulla kysymykseen.


Vastuuvapausperusteet


Jos käsillä on vastuuvapausperuste, henkilö voi tehdä rikoksen ilman, että hänen katsotaan tehneen rangaistavaa tekoa. Häntä ei siis tuomioistuimessa voida rangaista tällaisesta teosta.


Rikoslain 4:3 §:n mukaan:


Jos tekoon ei liity jäljempänä 4–6 §:ssä tarkoitettua vastuuvapausperustetta, mutta tekotilanteeseen, sellaisena kuin tekijä sen perustellusti käsitti, olisi tällainen peruste liittynyt, häntä ei rangaista tahallisesta rikoksesta. Vastuu tuottamuksellisesta rikoksesta voi kuitenkin tulla kysymykseen tuottamuksen rangaistavuutta koskevien säännösten mukaan.”


Pykälässä viitatut rikoslain kohdat ovat:


4 § hätävarjelu:


Aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana, kun otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet.”


5 § pakkotila:


Muun kuin edellä 4 §:ssä tarkoitetun, oikeudellisesti suojattua etua uhkaavan välittömän ja pakottavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen teko on pakkotilatekona sallittu, jos teko on kokonaisuutena arvioiden puolustettava, kun otetaan huomioon pelastettavan edun ja teolla aiheutetun vahingon ja haitan laatu ja suuruus, vaaran alkuperä sekä muut olosuhteet.


Jos oikeudellisesti suojatun edun pelastamiseksi tehtyä tekoa ei ole 1 momentin perusteella pidettävä sallittuna, tekijä on kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa, jos tekijältä ei kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon pelastettavan edun tärkeys, tilanteen yllätyksellisyys ja pakottavuus sekä muut seikat.


6 § voimakeinojen käyttö:


Oikeudesta käyttää voimakeinoja virkatehtävän hoitamiseksi tai muun siihen rinnastettavan syyn vuoksi sekä oikeudesta avustaa järjestystä ylläpitämään asetettuja henkilöitä säädetään erikseen lailla.


Voimakeinoja käytettäessä saa turvautua vain sellaisiin tehtävän suorittamiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin, joita on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavina, kun otetaan huomioon tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus sekä tilanne muutenkin.”


Perusteltu käsitys


Keskeisessä roolissa erehtymisessä on, miten tekijä voi perustellusti käsittää tilanteen. Tämä sisältää kaksi edellytystä: 1) tekijän on tosiasiallisesti käsitettävä, että hänellä on vastuuvapausperuste ja 2) käsityksen on oltava perusteltu. Jos toinen näistä ei täyty, vastuuvapautta ei voi saada. Oppikirjaesimerkki tästä on tilanne, jossa henkilöä uhataan aidon näköisellä leluaseella, ja hän ryhtyy siksi hätävarjelutoimiin. Henkilöllä on tällöin oikeus toimia samalla tavalla puolustaakseen itseään, kuin jos häntä uhattaisiin oikealla aseella.


Sitä, onko käsitys perusteltu, tarkastellaan sekä olosuhteiden että selonottovelvollisuuden kautta. Jos tilanne on ollut sellainen, että erehtyminen on ymmärrettävää ulkopuolisen tarkastelijan näkökulmasta, voi vastuuvapausperuste olla käsillä. Jos sen sijaan erehdys johtuu enemmän tekijän virheellisestä päättelystä kuin ulkoisista olosuhteista, vastuuvapautta on vaikeampi saada.


Selonottovelvollisuus taas vaikuttaa tilanteen arviointiin toista kautta. Eri asemassa olevilla henkilöillä on erilainen velvollisuus ottaa selvää lainsäädännöstä, omista vastuistaan ja oikeuksistaan, sekä ympäröivästä maailmasta. Mitä vaarallisempaan toimintaan ryhtyy, sitä enemmän asioista tulee ottaa selvää. Oikeudellisista seikoista erehtymistä ei yleensä hyväksytä tietämättömyyden vuoksi, jos niistä olisi voinut ottaa selvää etukäteen.


Käsittelen seuraavaksi vastuuvapausperusteista erehtymistä kohta kohdalta.


Hätävarjelu


Hätävarjeluperusteesta erehtyminen on kaikkein helpointa arvioida. Tässä kysymys on yleensä siitä, onko tekijä voinut käsittää, että häneen kohdistuu oikeudeton hyökkäys tai onko häntä välittömästi uhattu sellaisella. Rajanvetotilanteet liittyvät yleensä siihen, onko henkilö voinut niin perustellusti olettaa, että häntä on uhattu välittömästi oikeudettomalla hyökkäyksellä, että hän on voinut ryhtyä puolustustekoon. Yleisesti ottaen tällaista aiheetonta ennakointia ei ole hyväksytty vastuuvapausperusteeksi, mutta tästäkin on poikkeuksia. Erityisen usein tämä kohta soveltuu, jos henkilöön kohdistuu uskottava perätön uhkaus, jota hän ei voi tietää perättömäksi.


Tämän lisäksi tätä perustetta käytetään usein tilanteissa, joissa henkilö on vastustanut viranomaisten tai yksityisen turva-alan henkilöiden häneen kohdistamia voimakeinoja. Tuomioistuimessa kuulee usein puolustuksen, että henkilö ei tiennyt, että häntä otettiin kiinni poliisin tai muun siihen oikeutetun toimesta, ja siksi hän vastusti tekoa. Tämä puolustus on harvoin myöskään tehokas, varsinkaan jos havaintojen puute johtuu tekijän itseaiheutetusta päihtymyksestä tai muusta sekavuustilasta.


Pakkotila


Pakkotila on puolustautumista muilta kuin henkilön suoranaisella hyökkäyksellä aiheuttamilta vaaratilanteilta. Pakkotilana on usein kuvattu tilannetta, jossa murtaudutaan johonkin tilaan, jotta vältytään paleltumiskuolemalta. Pakkotilan nojalla on itsensä lisäksi sallittua suojata muiden ihmisten oikeudellisia etuja.


Pakkotilasta erehtymisellä on selitelty ties mitä tekoja hyvin heikolla menestyksellä. Pakkotila edellyttää suhteellisen välitöntä ja vakavaa vaaraa, ja sellaisesta on suhteellisen vaikeaa erehtyä ylipäätään, varsinkaan perustellusti. Pakkotilan nojalla seliteltyjen tekojen laajasta kirjosta saa hyvän kuvan, kun googlettaa minkä tahansa merkittävän uutismedian nimen ja ”pakkotila”. Tällöin saa hyvinkin osuvan katsauksen siitä, millaisia raflaaviakin tekoja voi ja ei voi oikeuttaa pakkotilalla. Pakkotilasta erehtyminen ei kuitenkaan lähes koskaan ole tehokas perustelu.


Voimakeinot


Voimakeinojen osalta erehtymismahdollisuuksia on runsaasti. Ensinnäkin on mahdollista erehtyä siitä, onko voimakeinojen käyttöön ylipäätään toimivaltaa kyseisessä tilanteissa. Esimerkiksi yksityisellä turvallisuusalalla on hyvinkin rajattuja tavoitteita, minkä saavuttamiseksi voimakeinoja saa käyttää. Myös toimialueet aiheuttavat välillä sekaannusta.


Näiden osalta on kuitenkin aiheellista korostaa selonottovelvollisuutta. Toiminnassa, missä käytetään voimakeinoja toisiin ihmisiin, edellytetään hyvin korkeaa selonottovelvollisuutta. Tämä tarkoittaa, että voimakeinoja käyttävien tahojen on etukäteen otettava huolellisesti selvää toimivaltuuksistaan ja sallituista voimakeinoista.


On toki mahdollista erehtyä perustellusti siitä, oikeuttaako tietyn henkilön toiminta voimakeinojen käyttöön. On mahdollista erehtyä henkilön käytöksestä, päihtymyksestä, oikeudesta oleskella alueella, tuntomerkeistä ja niin edelleen. Tällöin on mahdollista vapautua vastuusta, jos erehtyminen on ollut perusteltua. Mitä kiireellisempi tehtävä on ollut, sitä perustellumpaa erehtyminen yleisesti ottaen on. Kiireettömissä asioissa voidaan yleensä odottaa perusteellisempaa selonottoa.


Yhteenveto


Joissain tapauksissa on mahdollista vapautua rikosvastuusta sillä perusteella, että kuvitteli toimivansa vastuuvapausperusteen nojalla. Tämä on kuitenkin harvinaista käytännössä, koska usein edellytetään suhteellisen hyvää selonottoa olosuhteista ennen vastuuvapausperusteen nojalla toimimista. Kiireellisissä tilanteissa tämä perustelu voi menestyä, koska ei ole aikaa ottaa selvää olosuhteista. Puolustusta ei kuitenkaan kannata kovin usein rakentaa tämän argumentin varaan.


Lue lisää rikosoikeudellisia kirjoituksiamme:


OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

KHT-tilintarkastaja

Lakimies, toimitusjohtaja

Lakitoimisto KPF


044 9755 196



30 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Kommentarer


bottom of page