Tässä uudessa kirjoituskategoriassa käsittelemme ajankohtaisia uutisia juristin näkökulmasta. Käsittelemme oikeustapauksia, epäiltyjä rikoksia ja muita uutisia ja selitämme juridiikan niiden taustalla. Näiden kirjoitusten tarkoituksena on sekä selventää uutisointia oikeudellisten asioiden ympärillä että pohtia eri asioihin liittyviä juridisia kysymyksiä ja ongelmia. Tämän viikon kirjoituksessani käsittelen tapausta, jossa Timo Soinia yritettiin lyödä Korson maalaismarkkinoilla sunnuntaina 24.3.2019.
Mitä tapauksesta tiedetään?
Eri uutislähteistä kootun tiedon perusteella voidaan todeta tapahtumista ainakin seuraavia asioita:
- Mieshenkilö vähintään lähestyi aggressiivisesti ulkoministeri Timo Soinia (sin.).
- Mieshenkilön asusteissa oli Soldiers of Odin -tunnukset.
- Siviilipukuiset turvamiehet ottivat miehen kiinni.
- Poliisi tutkii tapausta virkamiehen väkivaltaisena vastustamisena.
- Tapauksessa rikosnimikkeenä saattaa olla myös pahoinpitelyn yritys.
Juridisesti kiinnostavaa tässä on, miksi kyseessä on juuri virkamiehen väkivaltainen vastustaminen, mitä tilanteessa on täytynyt tapahtua että tämä rikosnimike täyttyy ja milloin kyseessä voisi olla pahoinpitelyn yritys.
Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen
Virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta säädetään rikoslain 16:1 §:ssä. Tämä teko täyttyy jos virkamiestä vastaan käytetään väkivaltaa joko virkatoimen estämiseksi, virkatoimen johdosta, virkatoimeen pakottamiseksi tai virkatoimen kostamiseksi. Virkamiehellä tarkoitetaan RL 40:11 §:n mukaan virkasuhteista henkilöä tai virkasuhteeseen rinnastuvaa henkilöä. Virkamiehellä tarkoitetaan tässä ylipäätään kaikkia tahoja, jotka käyttävät julkista valtaa eli voivat asemansa vuoksi asettaa ihmisille oikeuksia ja velvoitteita. Tätä pykälää ei kuitenkaan sovelleta järjestystä ylläpitäviin henkilöihin, joita ovat vartija ja järjestyksenvalvoja.
Pykälän soveltamisalan perusteella voidaan siis tietää jo, että miehen kiinniottaneet henkilöt olivat poliiseja. Turvamiehinä toimivien vartijoiden vastustamisesta rangaistaisiin rikoslain 17:6 §:n mukaisena järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisena. Rikosnimikkeen perusteella tiedetään myös, että mies kohdisti, yritti kohdistaa tai uhkasi kohdistaa väkivaltaa poliiseja kohtaan. Muussa tapauksessa häntä epäiltäisiin ainoastaan RL 16:3 tai 16:4 §:n teoista, jotka kattavat ”passiivisen vastarinnan” eli vastarinnan, jossa ei käytetä väkivaltaa, sekä käskyn noudattamatta jättämisen.
Myös tapahtumien kulku selviää rikosnimikkeen perusteella. Jotta henkilö voisi syyllistyä virkavallan väkivaltaiseen vastustamiseen, on hänen tiedettävä, että vastustettava henkilö kuuluu virkavaltaan. Muutoin kyseessä olisi rikoslain 4:1 §:n mukainen kieltoerehdys eli henkilö ei tietäisi syyllistyneensä rikolliseen tekoon eli häntä ei voitaisi siitä rangaista. Tässä tapauksessa henkilöä voitaisiin epäillä pahoinpitelystä, lievästä pahoinpitelystä tai todeta, että hän ei ole syyllistynyt rikokseen, koska on voinut olettaa toimintansa olevan hätävarjelua.
Vaikka henkilö olisikin vastustaessaan täyttänyt myös pahoinpitelyn tunnusmerkistön kiinniottaneita poliiseja kohtaan, epäiltäisiin häntä silti vain virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, koska tämä on näistä rikoksista vakavin. Virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta tuomitaan 4kk-4v vankeutta, pahoinpitelystä sakkoa tai enintään 2v vankeutta.
Jotta henkilö on voinut tietää vastustamisensa kohteiden olevan poliiseja, on poliisien täytynyt ilmoittaa olevansa poliiseja. Tämä ilmoitus on tullut antaa ennen kuin ainakin osa vastustelusta on tapahtunut, jotta henkilö olisi syyllistynyt rikokseen.
Pahoinpitelyn yritys
Eri lähteiden mukaan mieshenkilö on joko lähestynyt Soinia aggressiivisesti tai yrittänyt lyödä häntä. Nämä teot ovat hyvin erilaisia siitä näkökulmasta, onko mies syyllistynyt pahoinpitelyn yritykseen. Yrityksestä rangaistaan ainoastaan, jos rikoslaissa erikseen säädetään yritys rangaistavaksi. Rikoslain 21:5 §:n ensimmäinen momentti kuvaa, millainen teko on pahoinpitely: ”… tekee ruumiillista väkivaltaa toiselle taikka…”. Toinen momentti taas toteaa ytimekkäästi yritys on rangaistava.
Millainen teko sitten on yritys? Rikoslain tulkinnassa on käytetty vaikeaselkoista ilmaisua ”kun täytäntöönpanotoimeen on ryhdytty”. Tällä tarkoitetaan käytännössä sitä, että jos rikospykälässä on ilmaistu jokin toiminta, joka kuuluu rikokseen, on se jo yritys. Tällainen on esimerkiksi rikoslain 17:13 §:n ilkivalta: teko on metelöinti tai muu sellainen toiminta, mutta rikos täyttyy vasta, jos tällä teolla onnistutaan aiheuttamaan huomattavaa häiriötä esimerkiksi virantoimituksen yhteydessä. Metelöinti tai muu sellainen toiminta on yritys, jos se aiheuttaa vaaran tällaisesta häiriöstä.
Koska pahoinpitelyssä toiminta on jo yksin rikos (tekee ruumiillista väkivaltaa toiselle), käytetään siinä toista tapaa arvioida yritystä. Tällaisissa tapauksissa arvioidaan, onko henkilön toiminta aiheuttanut konkreettisen vaaran yrityksen täyttymisestä eli onko henkilö aiheuttanut vaaran rikoksen täyttymisestä. Jos henkilö on lyönyt toista kohti tarkoituksenaan osua, mutta ei ole osunut, on kyseessä selkeästi pahoinpitelyn yritys.
Jos taas henkilö on vain lähestynyt Soinia aggressiivisesti, muuttuu arviointi haastavammaksi.
Tässä tapauksessa jouduttaisiin pohtimaan, olisiko toiminta johtanut pahoinpitelyyn ilman turvamiesten väliintuloa. Tällaisessa tapauksessa näyttö on huomattavasti vaikeampaa, koska aggressiivinen lähestyminen ei itsessään vielä ole kovin vahva osoitus siitä, että aiotaan kohdistaa pahoinpitely toiseen henkilöön. Toki jos henkilö on muuten tätä indikoinut tai myöntää sen kuulusteluissa, voi pahoinpitelyn yritys täyttyä. Tämä johtuisi siitä, että henkilö olisi pahoinpidellyt Soinin ilman turvamiesten väliintuloa.
Muut uutiskatsauksemme:
Eelis Paukku
Lakimies, toimitusjohtaja
KPF Group Oy
