Tuulivoimaloiden kaavoitus ja niihin liittyvät luvat johtavat lähes poikkeuksetta valituksiin. Tuulivoimaloita vastustetaan usein erityisesti alueella, jonne ne näkyvät. Tämän vuoksi useita erilaisia tuulivoimaa käsitteleviä kysymyksiä ratkotaan säännönmukaisesti korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Käsittelen viikon oikeustapauskommentissa tapausta KHO 2023:124, jossa tarkasteltiin, voitiinko tuulivoimaloita korottaa ja voitiinko niiden tehoa lisätä poikkeamispäätöksillä ilman kaavamuutosta. Käsittelen tapauksen taustat ja keskeiset oikeusohjeet.
Poikkeamispäätökset kaavasta
Kunnalla on tietyin edellytyksin oikeus myöntää poikkeamisluvan kaavamääräyksestä. Tätä koskeva sääntely on maankäyttö- ja rakennuslain (Alueidenkäyttölain) 171 §:ssä:
”Kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen tässä laissa säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.
Poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se:
1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai
4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Edellä 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna vaikutuksiltaan merkittävänä rakentamisena ei pidetä tuulivoimalan rakentamista asemakaavassa teollisuus- tai satama-alueeksi osoitetulle jo rakennetulle alueelle.
Poikkeamista ei voida myöntää maisematyölupaa koskevista säännöksistä eikä 137 §:ssä säädetyistä rakennusluvan erityisistä edellytyksistä suunnittelutarvealueella.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä poikkeamista koskevasta hakemuksesta.”
Poikkeamispäätöksen osalta tarkastellaan nimenomaan hakemuksen mukaisen toiminnan ympäristövaikutuksia verrattuna kaavan jo sallimiin ympäristövaikutuksiin. Tämän vuoksi arviointi on hyvin erilaista riippuen siitä, mitä alueelle on jo kaavoitettu. Jos poikkeuslupaa haetaan teollisuuslaitoksen rakentamiseen, on poikkeuslupa huomattavasti helpompi saada jo valmiiksi teolliseen toimintaan kaavoitetulle alueelle kuin asuinkäyttöön kaavoitetulle alueelle.
Tämän lisäksi kunnan tulee ennen päätöstä selvittää riittävällä tarkkuudella poikkeamisen vaikutuksia. Jos kaavassa on jo tehty vaikutustenarviointia samantyyppiseen toimintaan, vaaditaan poikkeamispäätökseen luonnollisesti vähemmän selvitystä. Jos taas selvitystä ei ole aiemmin tehty, joudutaan poikkeamispäätökseen tekemään enemmän erillistä vaikutustenarviointia.
Tapauksen taustat
Nivalan kunnan tekninen lautakunta teki 25.5.2021 päätöksen myöntää tuulivoimayhtiölle luvan poiketa Kukonahon tuulivoimapuiston osayleiskaavan määräyksistä. Poikkeamispäätöksessä sallittiin kokonaistehon nostaminen 30 megawatista 45 megawattiin ja tuulivoimaloiden kokonaiskorkeuden nostamisen 210 metristä 230 metriin. Tästä johtuen voimaloiden kokonaiskorkeus merenpinnasta nousi tasolle 357 aiemmasta tasosta 337. Tämän lisäksi tekninen lautakunta antoi luvan poiketa kaavamääräyksestä, jonka mukaan siipien pyörimisalueen tuli olla tuulivoimapuistoksi kaavoitetun alueen sisällä. Poikkeamispäätös koski seitsemää tuulivoimalaa.
Useat tahot valittivat tästä päätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen, joka jätti valituksen osin tutkimatta ja hylkäsi sen lopuilta osin 27.10.2022 antamallaan päätöksellä. Valittajat hakivat valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta, joka otti asian käsittelyyn.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus totesi, että alue soveltuu sinänsä tuulivoimatuotantoon, koska alue oli varattu tuulivoimakäyttöön jo aiemmin lainvoiman saaneella osayleiskaavalla. Tämän vuoksi poikkeamispäätöstä tarkasteltiin verrattuna osayleiskaavan mahdollistamaan tuulivoimarakentamiseen. Asiassa oli laadittu erillinen selvitys voimalarakentamisen ympäristövaikutuksista.
Korotetut voimalat näkyisivät muutamaan pihapiiriin, jonne matalammat voimalaitokset eivät näkyisi. Tämän lisäksi ne näkyisivät paremmin joihinkin pihapiireihin, ja lentoestevalot näkyisivät myös useampaan paikkaan. Tämän lisäksi alueella sijaitsi maakunnallisesti merkittävä kulttuurimaisema-alue Malisjokivarsi-Erkkilä ja valtakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Kalajokilaakso. Näiden osalta voimalaitokset näkyisivät maisema-alueille enintään kohtalaisesti, minkä vuoksi ne eivät aiheuttaneet merkittävää vahinkoa kulttuurimaisemalle.
Muutos taas ei aiheuttanut vaikutuksia maa- tai kallioperään, pinta- tai pohjavesiin, luontotyyppeihin tai eläimistöön. Lintujen törmäyksiä siipien koon lisääminen ei merkittävästi lisännyt. Myöskään puolustusvoimilla ei ollut syytä vastustaa hanketta. Näillä perusteilla korkein hallinto-oikeus katsoi, että ympäristövaikutukset eivät merkittävästi eronneet kaavassa sallitusta. Tämän lisäksi melu- ja välkehaitan raja-arvot eivät ylittyneet yhdenkään kiinteistön kohdalla.
Edellä kuvatuilla perusteilla korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.
Yhteenveto
Tuulivoimatekniikan kehittyminen on johtanut yhä suurempien voimaloiden rakentamiseen. Tämä taas on johtanut tilanteeseen, jossa kaavamääräykset on tehty vanhempia ja pienempiä voimaloita silmällä pitäen. Tästä syystä poikkeamislupahakemuksia tuulivoimakaavoista joudutaan tekemään yhä useammin, mikä taas johtaa usein uusiin hallintovalituskierroksiin. Toisaalta vastaaviin valituksiin päädyttäisiin todennäköisesti myös, jos muutokset tehtäisiin kaavoja muuttamalla.
Lue lisää oikeustapauskommenttejamme
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
KHT-tilintarkastaja
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
