Tuulivoimalan rakennusluvan jatkaminen - KHO 2022:109

Viikon oikeustapauskommentissa käsittelen tuoretta korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua, jossa arvioitiin tuulivoimalan rakennusluvan jatkamisen edellytyksiä. Tapauksessa tarkasteltiin, vaatiko rakennusluvan jatkaminen uutta suunnittelutarveratkaisua. Blogikirjoituksessa tarkastelen tapauksen taustoja ja käyn läpi sen merkittävimmät oikeusohjeet.


Rakennusluvan jatkaminen


Rakennuslupa on määräaikainen. Rakennuslupa raukeaa, jos rakentamista ei aloiteta ja saada valmiiksi laissa asetettujen määräaikojen puitteissa. Rakennusluvan jatkamista koskeva pykälä on maankäyttö- ja rakennuslain 143 §, joka kuuluu kokonaisuudessaan:


Jollei rakennustyötä ole aloitettu kolmessa vuodessa tai saatettu loppuun viiden vuoden kuluessa, lupa on rauennut. Muuta toimenpidettä koskeva lupa tai viranomaishyväksyntä on rauennut, jollei toimenpidettä ole suoritettu kolmen vuoden kuluessa. Määräajat alkavat luvan tai hyväksynnän lainvoimaiseksi tulosta. Purkamisluvan voimassaoloaikaa laskettaessa ei oteta huomioon sitä aikaa, jolloin alueella on rakennussuojelulain 9 §:n mukainen toimenpidekielto.


Kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi pidentää luvan tai hyväksynnän voimassaoloa työn aloittamista varten enintään kahdella vuodella, jos oikeudelliset edellytykset rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen ovat edelleen voimassa. Työn loppuunsaattamista varten määräaikoja voidaan pidentää enintään kolmella vuodella kerrallaan.


Maisematyölupa puiden kaatamiseksi voidaan 1 momentin estämättä myöntää suunnitelmallista metsänkäsittelyä varten enintään kymmeneksi vuodeksi.”


Otsikossa mainitussa tuulivoimalan rakennusluvan jatkamista koskevassa tapauksessa keskeistä oli luvan jatkamista koskeva toinen momentti. Momentissa annetaan kunnan rakennusvalvonnalle oikeus pidentää luvan voimassaoloa. Tällä säästetään vaivaa, jotta rakennustyölle ei tarvitsisi hakea uutta lupaa ja käydä läpi raskaampaa uutta lupaa vastaavaa menettelyä. Kunnan rakennusvalvonnan tulee tosin arvioida, ovatko rakentamisen edellytykset yhä voimassa. Jos näissä edellytyksissä ei ole tapahtunut muutoksia, voidaan lupa myöntää melko vähäisellä arvioinnilla. Oikeudelliset edellytykset ovat käytännössä maankäyttö- ja rakennusluvassa mainittuja rakennusluvan saamisen edellytyksiä. Esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslain 135 § sisältää edellytykset rakennusluvan myöntämiselle asemakaava-alueella:


Rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että:


1) rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen;


2) rakentaminen täyttää sille 117 §:ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset;


3) rakennus soveltuu paikalle;


4) rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen;


5) vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle; sekä


6) rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista.


Edellä 125 §:n 3 ja 5 momentissa tarkoitettuja korjaus- ja muutostöitä koskevaa lupaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä rakennusluvan edellytyksistä säädetään.


Jos rakennuslupahakemuksen mukainen rakentaminen edellyttää rakennuksen purkamista, luvan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, mitä 139 §:ssä säädetään purkamisluvan edellytyksistä.”


Tapauksen taustat


Tapaus koskee Ilmatar Hartola Oy:n suunnittelemaa tuulivoimapuistoa, joka oli tarkoitus sijoittaa Hartolaan. Kuten tuulivoimasta yleensäkin, kaikista tätä puistoa koskevista hallintopäätöksistä valitettiin. Alun perin suunnittelutarveratkaisu myönnettiin 8.5.2014, mutta se tuli lainvoimaiseksi vasta 2.6.2016 valitusten vuoksi. Tämän jälkeen Hartolan kunnan ympäristölautakunta hyväksyi 27.8.2015 rakennusluvan tuulivoimalan rakentamiselle. Myös tästä päätöksestä valitettiin ja päätös tuli lainvoimaiseksi vasta 30.10.2017.


Hankkeen aloittaminen viivästyi erinäisistä syistä, ja rakennusluvalle haettiin jatkolupaa. Hartolan ympäristölautakunta myönsi jatkoajan 5.3.2020 siten, että työt tulee aloittaa 30.10.2022 mennessä ja saattaa loppuun 30.10.2025 mennessä. Myös tästä päätöksestä valitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen 1.3.2021. Valittaja haki kuitenkin valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.


Asian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa


Valitusperusteena oli, että suunnittelutarveratkaisun voimassaolo oli päättynyt ja jatkamisluvalle ei siksi ollut myöntämisedellytyksiä. Valittajan näkemys oli, että uutta suunnittelutarveratkaisua olisi tarvittu luvan jatkamiselle. Ilmatar Oy oli peruuttanut rakennuslupahakemuksen jo 9.2.2022, mutta asia ratkaistiin siitä huolimatta korkeimmassa hallinto-oikeudessa.


Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kunta oli myöntänyt jatkoluvan juurikaan perustelematta, ovatko oikeudelliset edellytykset yhä olemassa. Korkein hallinto-oikeus totesi, että rakennusluvan jatkamista ei ole sidottu suunnittelutarveratkaisun olemassaoloon. Rakennusluvan jatkamisen edellytykset voidaan arvioida ilman uutta suunnittelutarveratkaisua. Korkein hallinto-oikeus totesi myös, että jos oikeudellisissa edellytyksissä ei ole tapahtunut muutosta, lupa voidaan myöntää suhteellisen kevyin perustein.


Yhteenveto


Maankäyttö- ja rakennuslaki on pitkä ja sisältää useita toisiinsa liittyviä säännöksiä. Näiden keskinäisvaikutuksia on välillä vaikea ennakoida, ja silloin voidaan päätyä yllättäviin lopputuloksiin. Tässä tapauksessa korkein hallinto-oikeus ratkaisi asian sääntelyn tavoitteiden kannalta loogisesti. Uuden suunnittelutarveratkaisun vaatiminen jatkoluvan edellytyksenä olisi johtanut merkittäviin hallinnollisiin kustannuksiin lupia jatkettaessa.


Lue lisää oikeustapauskommenttejamme

https://www.kpflaki.com/blog/categories/oikeustapauskommentit


Eelis Paukku

OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, tohtorikoulutettava), DI (Tuotantotalous)

HT-tilintarkastaja

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

Lakimies, toimitusjohtaja

Lakitoimisto KPF


044 9755 196

eelis.paukku@kpflaki.com


40 katselukertaa0 kommenttia