Tuleeko parvekkeen ovea pitää lukossa? KKO 2021:21

Raflaavasta otsikosta huolimatta blogikirjoitus käsittelee sitä, muuttuuko varkaus törkeäksi, jos asuttuun asuntoon murtaudutaan avonaisen parvekkeen kautta. Korkein oikeus antoi asiasta ennakkoratkaisun 30.3.2021. Tässä blogikirjoituksessa selostan ratkaisun ja siinä pohditun oikeudellisen ongelman.


Törkeä varkaus


Olemme käsitelleet varkausrikoksia aikaisemmassa blogikirjoituksessamme rikoslaki-sarjassamme:


https://www.kpflaki.com/post/rikoslain-28-luku-varkaudesta-kavalluksesta-ja-luvattomasta-k%C3%A4yt%C3%B6st%C3%A4


Varkaus (RL 28:1 §) on perusmuotoinen omaisuusrikos, jossa anastetaan toisen hallusta omaisuutta. Lievä varkaus on näpistys (RL 28:3 §) ja sen kohteena on vähäinen omaisuus. Varkaus voi muuttua törkeäksi varkaudeksi (RL 28:3 §), jos se on kokonaisuutena arvostellen törkeä ja jokin viidestä ankaroittamisperusteesta täyttyy:


1) anastamisen kohteena on erittäin arvokas omaisuus,


2) anastamisella aiheutetaan rikoksen uhrille tämän olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa vahinkoa,


3) rikoksentekijä käyttää hyväkseen rikoksen uhrin avutonta tai hädänalaista tilaa,


4) rikoksentekijä tai osallinen varustautuu teon toteuttamista varten ampuma-aseella, räjähdysaineella taikka muulla näiden kaltaisella vaarallisella välineellä tai


5) rikoksentekijä murtautuu asuttuun asuntoon.


Neljää ensimmäistä kriteeriä olemme käsitelleet tarkemmin rikoslaki-sarjassamme. Tässä blogikirjoituksessa keskityn viidenteen kriteeriin eli asuttuun asuntoon murtautumiseen. Asuttuun asuntoon murtautuminen on nähty erityisen moitittavana tekona, koska se herättää pelkoa asukkaissa, se voi johtaa väkivaltaan ja se loukkaa kotirauhaa. Koska varas ei voi varmuudella tietää, onko asukas kotona, muuttuu asuttuun asuntoon murtautuminen törkeäksi, vaikka asukas ei olisi kotona.


Tämän lisäksi asuntoon on tunkeuduttava nimenomaan murtautumalla. Murtautumisen käsitettä on aikaisemmin tarkasteltu ratkaisussa KKO 2006:90, jossa todettiin, että avonaisen oven läpi kulkeminen ei lähtökohtaisesti ole murtautumista, vaan murtautumisesta on kysymys vasta, kun ohitetaan este joko väkivaltaa, taitoa tai viekkautta käyttäen. Jos asuntoon mennään avonaisesta ovesta, on kyseessä perusmuotoinen varkaus, eikä törkeä varkaus.


Oikeustapauksen taustat


Tapauksessa A oli murtautunut kolmannessa kerroksessa olevaan asuntoon kolmannen kerroksen parvekkeen kautta hyppäämällä vastapäisen talon tuuletusparvekkeelta sinne reilun metrin matkan. Asunnosta A varasti elektroniikkaa, passin ja muuta arvo-omaisuutta. Jäätyään kiinni tästä teosta A tuomittiin vuonna 2019 Pirkanmaan käräjäoikeudessa neljän kuukauden vankeuteen törkeästä varkaudesta. Rajanvedolla törkeän ja tavallisen varkauden välillä oli iso merkitys, koska tavallisesta varkaudesta olisi selvinnyt sakoilla tai todennäköisemmin lyhyellä ehdollisella tai ehdottomalla vankeudella rikostaustasta riippuen. Toki A:lla oli melko paljon muutakin rikollisuutta taustallaan, tämä törkeä varkaus oli vasta syytekohta 30 eli tapauksessa käsiteltiin ainakin 29 muuta rikosta.


Asia otettiin Turun hovioikeudessa käsittelyyn, koska A valitti tuomiosta. Turun hovioikeus ei muuttanut ratkaisua vuonna 2020 antamassaan tuomiossa ja tuomitsi A:n myös rangaistukseen törkeästä varkaudesta.


Miksi asia otettiin korkeimman oikeuden käsittelyyn


Korkein oikeus myönsi A:lle valitusluvan ja otti asian käsittelyyn niin sanotulla ennakkopäätösperusteella. Korkein oikeus voi ottaa asian käsittelyyn kolmella perusteella:


1) Ennakkopäätösperuste eli oikeuskäytännön yhtenäistäminen ja lain tulkinnan selkeyttäminen edellyttää korkeimman oikeuden tuomiota.


2) Purkuperuste. Asian käsittelyssä alemmissa tuomioistuimissa on tapahtunut sellainen virhe, että ratkaisu olisi purettava tai poistettava. Käytännössä tämä tarkoittaa hyvin merkittävää menettelyvirhettä, vähäisten tulkintaerojen tai kyseenalaisen laintulkinnan vuoksi asiaa ei oteta käsittelyyn.


3) Muu painava syy. Tämän soveltaminen on erittäin harvinaista. Käytännössä tämä koskee vain kohtuuttomia ratkaisuja, joilla on erittäin suuri merkitys asianosaiselle. Tätä edellytystä on tulkittu hyvin tiukasti ja perustetta sovelletaan erittäin harvoin.


Tässä tapauksessa asia otettiin käsittelyyn sen vuoksi, että murtautumisen käsite on yhä epäselvä. Korkein oikeus arvioi myös, oliko teko kokonaisuutena arvostellen törkeä. Törkeistä varkauksista annettaan tuomioita suhteellisen usein: 300–500 tuomiota vuodessa verrattuna 2500–3000 vuosittaiseen varkaustuomioon. Törkeistä tapauksista merkittävä osa koskee joko arvokasta omaisuutta tai asuntoon tunkeutumista. Tuomioiden määrän vuoksi murtautumisen käsitettä on hyvä selventää oikeuskäytännössä, jotta tuomioistuimet valitsevat oikein varkauden ja törkeän varkauden välillä.


Korkeimman oikeuden johtopäätökset


Korkein oikeus totesi lain olevan siltä osin epäselvä, että murtautumisen käsitettä ei määritellä laissa. Korkein oikeus katsoi, että lain esitöiden ja aikaisemman rikoslain perusteella murtautumiselta ei tarvitse edellyttää väkivaltaa, vaan muukin tunkeutuminen esteen läpi suljettuun tilaan riittää. Aiemmassa oikeuskäytännössä esimerkiksi korkean aidan yli kiipeäminen on tarkoittanut esteen ohittamista.


Koska kolmannessa kerroksessa tapahtuva metrin hyppy tarkoittaa hyppääjälle kuoleman tai vakavan loukkaantumisen riskiä, se tarkoittaa käytännössä estettä. Koska tällainen este estäisi tyypillisesti asuntoon tunkeutumisen, korkein oikeus katsoi, että ei ole tarpeen enää sen lisäksi edellyttää parvekkeen oven lukitsemista. Alimmassa kerroksessa tilanne olisi ollut eri, koska tällöin pääsyä asuntoon ei olisi tosiasiallisesti estetty. Tällöin tuo metrin hyppy tarkoitti tosiasiassa murtautumista lukittuun asuntoon. Teko oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, koska teon yllätyksellisyys oli omiaan järkyttämään asunnon omistajaa.


Yhteenveto


Yhteenvetona voidaan todeta lyhyesti ja ytimekkäästi, että parvekkeen ovea ei tarvitse pitää lukossa ainakaan kerrostalon ylemmissä kerroksissa. Murto muuttuu törkeäksi, jos tällaiselle parvekkeelle jotenkin kiivetään.


Lue lisää oikeustapauskommenttejamme

https://www.kpflaki.com/blog/categories/oikeustapauskommentit

Eelis Paukku

OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka), DI(Tuotantotalous)

Lakimies, toimitusjohtaja

Lakitoimisto KPF

044 9755 196

eelis.paukku@kpflaki.com



66 katselukertaa0 kommenttia