Rikoslain 35 luku vahingonteosta

Vahingonteko on rikos, jossa sen tekijä oikeudettomasti hävittää tai vahingoittaa toisen tahon omaisuutta. Vahingonteko on porrastettu törkeyden perusteella kolmeen asteeseen. Datavahingonteosta voidaan tuomita se, joka toista vahingoittaakseen oikeudettomasti hävittää, turmelee, kätkee tai salaa tietovälineelle tallennetun tiedon tai muun tallennuksen. Myös datavahingonteko on porrastettu kolmeen asteeseen.

___________________________________________________________________


1 § Vahingonteko


Vahingonteosta tuomitaan se, joka oikeudettomasti hävittää tai vahingoittaa toisen omaisuutta. Vahingonteko on rangaistavaa ainoastaan tahallisena, eli vahingossa tehtyä vahinkoa tunnusmerkistö ei kata. Vahingontekorikossäännösten tarkoituksena on suojata toisen omaisuutta.


Vahingonteko voi kohdistua konkreettiseen omaisuuteen, eli se olisi lähinnä niin sanotun esinevahingon aiheuttamista. Aineettomaan omaisuuteen kohdistuva vahinko, kuten esimerkiksi osakkeiden arvon alentaminen vääriä tietoja levittämällä, ei täyttäisi tunnusmerkistöä. Vahingonteon vakavuuden arvioinnissa voitaisiin kuitenkin kiinnittää huomiota myös esimerkiksi vahingonteon seurauksena aiheutuvaan tulonmenetykseen tai kärsimykseen vaikkapa tunnearvoltaan tärkeiden esineiden kohdalla.


Vahingonteon tekotapoja ovat hävittäminen ja vahingoittaminen. Hävittämisellä tarkoitetaan omaisuuden kokonaan tuhoamista, mihin voidaan rinnastaa sen saattaminen muuten pysyvästi omistajan ulottumattomiin. Hävittämistä voisi siten olla esimerkiksi omaisuuden heittäminen mereen. Omaisuuden väliaikaisessa piilottamisessa ei sen sijaan olisi kysymys hävittämisestä, vaan todennäköisemmin hallinnan loukkauksesta. Teonkuvauksessa vahingoittamisella puolestaan tarkoitetaan esineen tai muun omaisuuden rikkomista, turmelemista tai likaamista.


Lisäksi edellytetään, että toisen omaisuuden hävittämisen tai vahingoittamisen tulee

tapahtua oikeudettomasti, mikä tarkoittaa käytännössä samaa kuin "ilman laillista oikeutta". Teon oikeudenvastaisuus voi poistua esimerkiksi vahingonteon kohteena

olevan omaisuuden omistajan antamalla suostumuksella, hätävarjelulla tai pakkotilalla. Hätävarjelu on oikeutusperuste muutoin rikolliseen tekoon, jonka tuomioistuin katsoo olleen oikeutettu oikeushyvien (esimerkiksi henki, koskemattomuus, omaisuus, kotirauha) puolustamisen kannalta. Pakkotila taas tarkoittaa olosuhteita, jotka voivat oikeuttaa rikollisen teon suuremman edun varjelemiseksi. Esimerkkinä voi mainita vaikkapa ikkunan rikkominen tulipalolta pakenemiseksi.


Esimerkkinä viimeaikaisesta vahingontekorikoksesta voisi mainita tapauksen, jossa eräs rovaniemeläinen kaupunginvaltuutettu ja professori sai Lapin käräjäoikeudessa sakkorangaistuksen vahingonteosta. Kaupunginvaltuutettu maalasi spray-maalilla toukokuussa 2020 Kemijoki Oy:n Pirttikosken ja Seitakorvan voimalaitosten seiniin ja muihin pintoihin kaloja ja iskulauseita. Kaupunginvaltuutettu myönsi töhrineensä voimaloita vastalauseena Sierilän vesivoimalan rakentamisaikeille.

Vahingonteko on rikoksena varsin yleinen. Teosta annetaan tuomioistuimissa vuosittain jonkin verran alle 1000 tuomiota (vuodet 2015-2019).


Vahingonteon tunnusmerkistö on seuraava:


Joka oikeudettomasti hävittää tai vahingoittaa toisen omaisuutta, on tuomittava vahingonteosta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.


___________________________________________________________________


2 § Törkeä vahingonteko


Vahingonteko on törkeä, jos teolla aiheutetaan erittäin suurta taloudellista vahinkoa, rikoksen uhrille tämän olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa vahinkoa taikka historiallisesti tai sivistyksellisesti erittäin arvokkaalle omaisuudelle huomattavaa vahinkoa. Lisäksi edellytetään, että teko on kokonaisuutena arvostellen törkeä.


Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu ankaroittamisperuste liittyy taloudellisen vahingon erittäin suureen määrään objektiivisesti arvioiden. Arvioinnissa ei ole merkitystä sillä, aiheutuuko taloudellinen vahinko yksityiselle kansalaiselle, yhdistykselle, yhtiölle, muulle yhteisölle tai säätiölle. Vahingonteon kohteena voi

olla myös valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön omaisuus.


Toisessa kohdassa mainittu ankaroittamisperuste on tarkoitettu niitä tapauksia varten, joissa rikoksen uhrille aiheutetaan hänen olonsa huomioon ottaen erityisen tuntuvaa vahinkoa, vaikka taloudellinen vahinko ei sinänsä olisi erittäin suuri. Hallituksen esityksen (HE 66/1988) mukaan vahinko on arvioitava suhteessa rikoksen uhrin taloudelliseen asemaan tai muihin oloihin. Köyhään asianomistajaan kohdistunut vahingonteko saattaa olla törkeä, vaikka rikoksella aiheutetun vahingon määrä ei kovin suuri olisikaan. Esimerkiksi invalidin apuvälineiden vahingoittaminen voi aiheuttaa niitä välttämättä tarvitsevalle invalidille tuntuvaa vahinkoa varsinkin silloin, kun korvaavia välineitä ei ole saatavissa ja kun välineiden korjauksen vaatima aika muodostuu pitkäksi. Tuntuvaa vahinkoa voisi aiheutua myös sellaisen esineen vahingoittamisesta, johon liittyy uhrille erityisen merkittäviä tunnearvoja ja jolla on keskeinen merkitys uhrin elämässä.


Kolmannen kohdan ankaroittamisperusteessa on kysymys historiallisesti tai sivistyksellisesti erityisen arvokkaasta omaisuudesta. Tunnusmerkistön täyttymiseltä edellytetään sitä, että tekijä on ollut tietoinen siitä, että se omaisuus, jota vahingoitetaan, on historiallisesti tai sivistyksellisesti erityisen arvokasta. Esimerkkeinä voi mainita museot, taideteokset, historiallisesti arvokkaat kirjat, käsikirjoitukset, museoesineet ja muistomerkit. Lisäksi edellytetään, että vahinko on huomattava. Itse esineelle aiheutetun vaurion ei tarvitsisi välttämättä olla suuri, vaan pienikin esinevahinko voisi olla huomattava, jos se huomattavasti alentaa esineen historiallista tai sivistyksellistä arvoa.


Törkeän vahingonteon yritys on rangaistava.


Esimerkkinä törkeän vahingonteon arvioinnista voi mainita Turun hovioikeuden tuomion 12.4.2018 115755. Tapauksessa vuokralainen oli vahingoittanut vuokranantajan asuntoa siten, että vuokralaisen menettelystä oli riidattomasti aiheutunut 7.165,11 euron vahinko. Hovioikeuden ratkaisun mukaan vahingon määrää ei voinut pitää erittäin suurena taloudellisena vahinkona, eikä vuokralaisen syyksi luettu vahingonteko siten ollut törkeä.


Törkeästä vahingonteosta on annettu vuosittain 40-80 tuomiota (vuodet 2015-2019).


Törkeän vahingonteon tunnusmerkistö on seuraava:


Jos vahingonteolla aiheutetaan


1) erittäin suurta taloudellista vahinkoa,


2) rikoksen uhrille tämän olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa vahinkoa tai


3) historiallisesti tai sivistyksellisesti erityisen arvokkaalle omaisuudelle huomattavaa vahinkoa


ja vahingonteko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä vahingonteosta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.


Yritys on rangaistava.

___________________________________________________________________


3 § Lievä vahingonteko


Jos vahingonteko, huomioon ottaen vahingon vähäisyys tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä vahingonteosta sakkoon. Lievän vahingonteon arvioinnissa ratkaisevaa on siis rikoksen kokonaisarvostelu.


Tässä arvostelussa kiinnitetään huomiota vahingon vähäisyyteen ja muihin rikokseen liittyviin seikkoihin. Vahingon vähäisyyden arvioimisessa keskeisiä seikkoja olisivat vahingon laatu ja määrä sekä sen tuntuvuus uhrin kannalta. Rangaistus lievästä vahingonteosta on sakkoa.


Esimerkkinä lievään vahingontekoon liittyvästä oikeuskäytännöstä voi mainita korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2005:101. Tapauksessa oli kysymys siitä, tulisiko henkilö A, joka oli talvisaikaan tahallaan rikkonut silloin asumattoman loma-asunnon ikkunoita, tuomita kotirauhan rikkomisesta vai lievästä vahingonteosta. Rikoslain 24 luvun 1 §:n mukaan kotirauhan rikkomisesta tuomitaan se, joka oikeudettomasti 1) tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen kotirauhan suojaamaan paikkaan taikka kätkeytyy tai jää sellaiseen paikkaan taikka

2) rikkoo toisen kotirauhaa metelöimällä, heittämällä esineitä, soittamalla puheluita tai muulla vastaavalla tavalla. Koska loma-asunto oli ollut tekohetkellä asumaton, ei A:n menettely voinut häiritä kenenkään kotirauhaa säännöksen edellyttämällä ja korkein oikeus päätyi tuomitsemaan A:n lievästä vahingonteosta. Korkein oikeus äänesti asiassa, ja eri mieltä olleet jäsenet olisivat tuominneet A:n kotirauhan rikkomisesta, koska loma-asunnot kuuluvat lain mukaan kotirauhan suojan piiriin. Asuinrakennuksen ikkunoiden rikkominen on tyypillisesti sellainen teko, joka on omiaan rikkomaan asukkaiden kotirauhaa.


Lievästä vahingonteosta on annettu vuosittain 358-408 tuomiota (vuodet 2015-2019).


Lievän vahingonteon tunnusmerkistö on seuraava:


Jos vahingonteko, huomioon ottaen vahingon vähäisyys tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä vahingonteosta sakkoon.

___________________________________________________________________


3 a § Datavahingonteko


Tietoverkkorikoksia koskevat lainmuutokset tulivat voimaan vuonna 2015. Tuolloin datavahingonteko erotettiin vahingonteosta itsenäiseksi säännöksekseen. Muutoksella pantiin täytäntöön tietojärjestelmiin kohdistuvia hyökkäyksiä koskeva Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi. Alun perin vastaava, tietovahingonteoksi kutsuttu säännös on otettu rikoslakiin vuonna 1991.


Datavahingonteon kohteena on tallennettu tieto, esitys tai muu tallennettu sisältö. Säännöksen tarkoituksena on suojata kaikenlaisia tallenteita sellaiselta vahingoittamiselta, joka ei kohdistu itse tietovälineeseen. Tallennetulla tiedolla tarkoitetaan niin tiedon asiasisältöä kuin asiasisältöä viestittäviä merkkejäkin eli niin sanottua dataa. Vahingontekona tämän säännöksen perusteella voidaan pitää jo sellaista tallennuksen vahingoittamista, joka ei estäisi ymmärtämästä tallennettua sisältöä, mutta aiheuttaisi esimerkiksi sellaisia kirjoitus- tai muita virheitä, joiden vuoksi tallennusta ei voitaisi käyttää alkuperäiseen tarkoitukseensa korjauksia tekemättä. Toisin kuin vahingonteossa, datavahingonteossa rangaistavuus ei edellytä sitä, että tallennus kokonaan tai osaksi kuuluu toiselle, vaan keskeistä on se, että dataa turmellaan toisen vahingoittamiseksi. Rangaistavuuden edellytyksenä on siis toisaalta vahingoittamistarkoitus ja toisaalta se, että teko tapahtuu oikeudettomasti.


Datavahingontekoa koskevan pykälän 1 momentin mukaan tietovälineelle

tallennetun tiedon tai muun tallennuksen taikka tietojärjestelmässä olevan datan vahingoittamistarkoituksessa ja oikeudettomasti tehty hävittäminen, turmeleminen, kätkeminen, vahingoittaminen, muuttaminen, käyttökelvottomaksi saattaminen tai salaaminen on kriminalisoitu datavahingontekona.


Hallituksen esityksen HE 232/2014 vp mukaan datavahingonteko ilmentää monissa tapauksissa suurempaa tahallisuutta eli se edellyttää usein tietynasteista tai suurempaa suunnitelmallisuutta kuin perustekomuotoinen vahingonteko. Tämän vuoksi datavahingonteossa on käytettävissä korkeampi enimmäisrangaistus kuin vahingonteon perustunnusmerkistössä (vahingonteossa yksi vuosi ja datavahingonteossa kaksi vuotta).


Datavahingonteon yritys on rangaistavaa.


Datavahingonteko on rikoksena hyvin harvinainen. Teosta ja sen yrityksestä on annettu yhteensä kuusi tuomiota vuosina 2015-2019.


Datavahingonteon tunnusmerkistö on seuraava:


Joka toista vahingoittaakseen oikeudettomasti hävittää, turmelee, kätkee, vahingoittaa, muuttaa, saattaa käyttökelvottomaksi tai salaa tietovälineelle tallennetun tiedon tai muun tallennuksen taikka tietojärjestelmässä olevan datan, on tuomittava datavahingonteosta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.


Yritys on rangaistava.

___________________________________________________________________


3 b § Törkeä datavahingonteko


Törkeä datavahingonteko on otettu rikoslakiin vuonna 2015, jolloin se erotettiin perusmuotoisesta datavahingonteosta itsenäiseksi säännökseksi. Muutoksella toimeenpantiin EU:n tietoverkkorikosdirektiiviin asettamat vaatimukset. Datavahingonteko katsotaan törkeäksi ensinnäkin, jos datavahingonteossa aiheutetaan erityisen tuntuvaa haittaa tai taloudellista vahinkoa.


Toisena perusteena on se, että rikos tehdään osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. Järjestäytynyt rikollisryhmä on määritelty rikoslain 6 luvun 5 §:n 2 momentissa, jossa todetaan, että järjestäytyneellä rikollisryhmällä tarkoitetaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa tietyn ajan koossa pysyvää rakenteeltaan jäsentynyttä yhteenliittymää, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen rikoksia, joista säädetty enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, taikka 11 luvun 10 §:ssä tai 15 luvun 9 §:ssä tarkoitettuja rikoksia. Edellä mainitut pykälät tarkoittavat kiihottamista kansanryhmää vastaan ja oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamista.


Kolmas mahdollinen ankaroittava peruste on se, että rikos tehdään osana toimintaa, jossa on vaikutettu merkittävään määrään tietojärjestelmiä käyttäen 34 luvun 9 a §:n 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua laitetta, tietokoneohjelmaa tai ohjelmakäskyjen sarjaa taikka b alakohdassa tarkoitettua salasanaa, pääsykoodia tai muuta vastaavaa tietoa. Edellä mainittu 1 kohdan a-alakohta viittaa erikseen tietojenkäsittelyä tai tieto- tai viestintäjärjestelmän toimintaa häiritsevään laitteeseen tai ohjelmistoon. B-alakohta taas toiselle kuuluvan salasanan käyttöä. Merkittävällä määrällä tietoverkkoja tarkoitetaan niin sanottuja bottiverkkoja. Bottiverkossa internetiin kytkettyjä laitteita on kaapattu hyökkäyskäyttöön muun muassa niissä olevien tietoturva-aukkojen kautta. Nämä laitteet voivat olla käytännössä mitä tahansa kotitietokoneista älylamppuihin.


Neljäs kvalifiointiperuste on se, että rikos kohdistuu tietojärjestelmään, jonka vahingoittaminen vaarantaisi energiahuollon, yleisen terveydenhuollon, maanpuolustuksen, oikeudenhoidon taikka muun näihin rinnastettavan yhteiskunnan tärkeän toiminnon. Nämä ovat niin sanottuja elintärkeitä infrastruktuureita.


Lisäksi edellytetään, että teko on kokonaisuutena arvostellen törkeä. Datavahingonteon yritys on rangaistava.


Teosta tai sen yrityksestä ei ole annettu ainuttakaan tuomiota vuosina 2015-2019.


Kokemäellä tapahtuneessa kyberhyökkäyksessä teon tutkintanimikkeenä oli törkeä datavahingonteko. Kokemäen kaupungin tietokoneet saastutti vuonna 2019 haittaohjelma, joka laukaisi automaattisen kiristysviestin tietokoneen näyttöruudulle sitä käynnistettäessä. Samanaikaisesti ohjelma salasi tietokoneella olevat tiedot, jotta niihin ei päästä käsiksi. Sama salaaminen, eli kryptaus tapahtui myös palvelimille. Tiedossa ei ole, onko teon tutkinta edistynyt.


Törkeän datavahingonteon tunnusmerkistö on seuraava:


Jos datavahingonteossa


1) aiheutetaan erityisen tuntuvaa haittaa tai taloudellista vahinkoa,


2) rikos tehdään osana 6 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa,


3) rikos tehdään osana toimintaa, jossa on vaikutettu merkittävään määrään tietojärjestelmiä käyttäen 34 luvun 9 a §:n 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua laitetta, tietokoneohjelmaa tai ohjelmakäskyjen sarjaa taikka b alakohdassa tarkoitettua salasanaa, pääsykoodia tai muuta vastaavaa tietoa tai


4) rikos kohdistuu tietojärjestelmään, jonka vahingoittaminen vaarantaisi energiahuollon, yleisen terveydenhuollon, maanpuolustuksen, oikeudenhoidon taikka muun näihin rinnastettavan yhteiskunnan tärkeän toiminnon


ja datavahingonteko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä datavahingonteosta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään viideksi vuodeksi.


Yritys on rangaistava.

___________________________________________________________________


3 c § Lievä datavahingonteko


Lievä datavahingontekoa koskeva pykälä vastaa sisällöllisesti tavallista lievää vahingontekoa. Se otettiin rikoslakiin vuonna 2015 tietojärjestelmiin kohdistuvia hyökkäyksiä koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin toimeenpanon yhteydessä. Lievää vahingontekoa koskeva pykälä tulee sovellettavaksi, jos datavahingonteko, huomioon ottaen vahingon vähäisyys tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen. Seuraamuksena teosta olisi sakkorangaistus.


Lievästä datavahingonteosta ei ole annettu lainkaan tuomioita vuosina 2015-2019.


Lievän datavahingonteon tunnusmerkistö on seuraava:


Jos datavahingonteko, huomioon ottaen vahingon vähäisyys tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä datavahingonteosta sakkoon.


___________________________________________________________________


Lue kirjoituksemme muista rikoslain luvuista:

https://www.kpflaki.com/blog/categories/rikoslaki

Matias Partanen

OTM, Medianomi

Lakimies

Lakitoimisto KPF




36 katselukertaa0 kommenttia

© 2018 KPF GROUP OY

  • Facebook Social Icon
  • LinkedIn Social Icon
  • Twitter Social Icon
  • Instagram