top of page

Läheisillä oli oikeus saada putkaan menehtyneen kiinniottoa koskevat tiedot - KHO 2023:3

Viikon oikeustapauskommentissa käsittelen tuoretta korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua, jossa tarkasteltiin, onko lähiomaisilla oikeus saada putkaan menehtyneen henkilön tiedot. Tapauksessa korkein hallinto-oikeus katsoi, että lähiomaisilla oli oikeutettu intressi tietoihin, ja katsoi, että tiedot tulee tämän vuoksi luovuttaa. Käyn tässä oikeustapauskommentissa läpi tapauksen taustat ja keskeiset oikeusohjeet.


Julkisuuslaki ja läheisen tiedonsaantioikeus


Perustuslain 12 §:n 2-momentin mukaan:


Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.


Tätä säännöstä on tarkennettu muulla lainsäädännöllä. Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta eli julkisuuslaki sisältää viranomaisten asiakirjojen julkisuutta koskevan sääntelyn. Lain pääsääntö on sen 1 §:ssä ja kuuluu:


Viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä.”

Pykälä tarkoittaa, että jokainen viranomaisen asiakirja on julkinen, jos sitä ei erikseen määrätä salassa pidettäväksi. Salassapitoperusteet on lueteltu lain 24 §:ssä, jossa on yhteensä 32-perustetta salata asiakirja. Tässä tapauksessa salassapitoperusteet olivat kohdissa 25, 28 ja 32:


Salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä:


25) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta tai työhallinnon henkilöasiakkaasta sekä tämän saamasta etuudesta tai tukitoimesta taikka sosiaalihuollon palvelusta tai työhallinnon henkilöasiakkaan palvelusta taikka tietoja henkilön terveydentilasta tai vammaisuudesta taikka hänen saamastaan terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelusta taikka tietoja henkilön seksuaalisesta käyttäytymisestä ja suuntautumisesta;


28) hallintoviranomaisen asiakirjat ja rekisterit, jotka sisältävät tietoja tuomitusta taikka vangitusta tai muutoin vapautensa menettäneestä henkilöstä, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen ei vaaranna asianomaisen tulevaa toimeentuloa, yhteiskuntaan sopeutumista tai turvallisuutta, ja jos tiedon antamiseen on perusteltu syy; salassa pidettäviä ovat myös rikosrekisteriin, sakkorekisteriin, oikeushallinnon valtakunnalliseen tietovarantoon sekä eläintenpitokieltorekisteriin tallennetut tiedot, todistajansuojeluohjelmia koskevaan rekisteriin tallennetut tiedot ja muut todistajansuojeluohjelmaa koskevat tiedot samoin kuin Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkimus- ja seurantatarkoituksia varten keräämät tiedot;


32) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön poliittisesta vakaumuksesta tai tietoja henkilön yksityiselämän piirissä esittämistä mielipiteistä taikka tietoja henkilön elintavoista, osallistumisesta yhdistystoimintaan tai vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä tai muista niihin verrattavista henkilökohtaisista oloista; asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön toimimisesta poliittisessa tai muussa luottamustehtävässä tai henkilön pyrkimisestä sellaiseen tehtävään samoin kuin henkilön osallistumisesta poliittisen puolueen perustamiseen ja rekisteröintiin tai valitsijayhdistyksen perustamiseen vaaleja varten, ovat kuitenkin julkisia.”


Ratkaisussa joudutaan soveltamaan myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen määräyksiä. Ihmisoikeussopimuksen 2 artiklan mukaan jokaisen elämä on suojattu ja se on suojattava laissa. Tätä on tuomioistuimen oikeuskäytännössä tulkittu niin, että kuolleen ihmisen oikeudenomistajilla on oltava oikeus osallistua kuoleman tutkimisen prosessiin, jos kuolemantapaus on ollut viranomaisen vastuulla.


Tapauksen taustat


Henkilö otettiin 30.8.2019 kiinni poliisilain perusteella.Tapauksen taustoista käy ilmi, että kyseessä on todennäköisesti ollut päihtymyskiinniotto. Poliisilain perusteella voidaan ottaa kiinni päihtymyksen lisäksi myös esimerkiksi etsintäkuulutettu tai henkilöllisyytensä salavaa henkilö. Tapauksessa kiinniotettu henkilö meni kiinnioton aikana elottomaksi ja hän menehtyi myöhemmin sairaalassa elvytyksestä huolimatta.


Oulun poliisilaitos hylkäsi kiinniotetun veljen hakemuksen, jossa hän vaati saada tietoja tutkintailmoituksesta tai kiinniottopöytäkirjasta. Päätös perusteltiin menehtyneen yksityiselämän suojaamisella ja julkisuuslain 6 luvun 24 §:n 25, 28 ja 32 kohdilla. Kiinniotetun veli tahtoi tiedot edellä mainituista asiakirjoista rikos- tai kanteluasiaa varten. Kiinniotetun veli valitti päätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen, joka antoi asiassa ratkaisun 16.9.2020 numerolla 20/0749/1.


Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen suurimmilta osin, mutta velvoitti poliisilaitoksen toimittamaan kiinniotetun veljelle tiedot tutkintailmoituksen ja kiinniottopöytäkirjasta. Hallinto-oikeus totesi, että koska kiinniotetun veljen kantelu ei koskenut hänen omaa asiaansa, vaan hänen veljensä asiaa, ei hänellä ollut oikeutta saada tietoa asiakirjoista. Hallinto-oikeus totesi myös, että poliisin tekemät päihtymyskiinniotot ovat lähtökohtaisesti salassa pidettäviä. Koska asiakirjat sisälsivät tietoja kiinniotetun elintavoista ja terveydentilasta, ne olivat julkisuuslain mukaan salassa pidettäviä.

Kiinniotetun veli valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.


Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu


Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kysymys on siitä, onko lähiomaisilla julkisuuslaissa tarkoitettu perusteltu syy saada tietoa menehtyneen henkilön kiinniottoasiakirjoista. Korkein hallinto-oikeus totesi, että asiakirjat sisältävät julkisuuslaissa tarkoitettuja salassa pidettäviä tietoja menehtyneen elintavoista, terveydentilasta sekä hänen saamistaan terveydenhuollon palveluista. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin perusti ratkaisunsa julkisuuslain 6 luvun 24 §:n 28 kohtaan. Tämän kohdan mukaan vapautensa menettäneen tiedot ovat salaisia, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen ei vaaranna asianomaisen tulevaa toimeentuloa, yhteiskuntaan sopeutumista tai turvallisuutta, ja jos tiedon antamiseen on perusteltu syy.


Korkein hallinto-oikeus totesi, että koska kiinniotettu oli kuollut, ei tietojen tuleminen julki voinut vaikuttaa hänen toimeentuloonsa, yhteiskuntaan sopeutumiseensa tai turvallisuuteensa. Tämän jälkeen arvioitavaksi jäi, oliko tietojen antamiselle perusteltu syy. Korkein hallinto-oikeus katsoi, osin myös ihmisoikeustuomion ratkaisuihin perustuen, että lähiomaisella oli oikeutettu intressi selvittää menehtyneen asiaa. Näiltä osin korkein hallinto-oikeus katsoi, että tietojen luovuttamiselle oli perusteltu syy.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että perusteltu syy ulottui myös 6 luvun 24 §:n 25 ja 32 kohdan mukaiseen salassapitoon, vaikka näissä ei erikseen mainittu mahdollisuutta luovuttaa tietoja perustellusta syystä. Näiltä osin korkein hallinto-oikeus katsoi, että menehtyneen veljellä oli oikeus saada pyytämänsä asiakirjat kokonaisuudessaan.


Yhteenveto


Korkein hallinto-oikeus tulkitsi lakia ihmisoikeussopimuksen mukaisesti. Lain sanamuoto ei välttämättä sellaisenaan mahdollista korkeimman hallinto-oikeuden tulkintaa, mutta sanamuodossa ei myöskään estetä tätä tulkintaa. Korkein hallinto-oikeus sovelsi lakia tavalla, jolla tasapainoteltiin useiden turvattujen oikeuksien välillä. Tässä tapauksessa lähiomaisten oikeus selvittää viranomaisten hallussa menehtyneen kohtalo ylitti menehtyneen yksityisyyden suojan. Käytännössä ratkaisu tarkoittaa, että jatkossa menehtyneen lähiomaisilla on oikeus saada tiedot putkakuolemista.


Lue lisää oikeustapauskommenttejamme


OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, tohtorikoulutettava), DI (Tuotantotalous)

KHT-tilintarkastaja

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

Lakimies, toimitusjohtaja

Lakitoimisto KPF


044 9755 196






94 katselukertaa0 kommenttia

Comments


bottom of page