Vammaisuus, syrjintä ja oikeus kohtuullisiin mukautuksiin

Miten yrityksen tulee mukauttaa toimintaansa vammaisten asiakkaiden palvelemiseksi? Saako vammaiset lapset sulkea häkkiaitaukseen välitunnin ajaksi? Viikon blogikirjoituksessa käsittelen näitä aiheita muutaman oikeustapauksen avulla ja valotan hieman yhdenvertaisuuslain syrjintää ja vammaisuutta koskevaa sisältöä.


Syrjinnän kielto


Syrjintä tarkoittaa toimintaa, jossa ilman hyväksyttävää syytä kohdellaan henkilöä epäsuotuisammin kuin muita vastaavassa tilanteessa olevia henkilöitä. Syrjinnästä on kyse myös tilanteessa, jossa näennäisesti yhdenvertainen sääntö asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan ilman hyväksyttävää perustetta.


Syrjintä kielletään monessa kansainvälisessä sopimuksessa, kuten Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, YK:n ihmisoikeussopimuksessa, Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa. Kansallisella tasolla asiasta säädetään muun muassa yhdenvertaisuuslaissa sekä laissa yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta työelämässä.

Yhdenvertaisuuslaissa kielletään syrjintä muun muassa ikään, vammaisuuteen, kansalaisuuteen tai uskotoon perustuva syrjintä. Asiaa koskeva 8 § kuuluu seuraavasti:


”Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.


Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi tässä laissa tarkoitettua syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.”


Yhdenvertaisuuslaki ja yhdenvertaisuusvaltuutettu


Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa (1 §). Lakia sovelletaan julkisessa ja yksityisessä toiminnassa, ei kuitenkaan yksityis- tai perhe-elämässä tai uskonnonharjoituksessa (2 §). Sukupuoleen perustuvasta syrjinnässä säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa, minkä lisäksi tiettyjä vakavia syrjinnän muotoja on kriminalisoitu rikoslaissa.


Yhdenvertaisuuslaissa luetellaan erikseen kolme eri tahoa, joille asetetaan velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Näitä ovat viranomainen, koulutuksen järjestäjä ja työnantaja (5-7 §). Kaikkien edellä mainittujen tulee arvioida yhdenvertaisuuden toteutumista työssään ja ryhdyttävä tarvittaviin toimiin yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Viranomaisen ja koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että niillä on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Sama koskee työnantajaa, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä. Yhdenvertaisuuslain soveltamisala koskee kuitenkin kaikkea julkista ja yksityistä toimintaa, pois lukien yksityis- ja perhe-elämä ja uskonnonharjoitus. Näin ollen se, että tiettyjä toimijoita koskien on erikseen säädetty edellä mainittuja pykäliä, ei tarkoita, että yhdenvertaisuuslaki velvoittaisi vain niitä.


Yhdenvertaisuuslaissa säädetään oikeudesta hyvitykseen. Syrjinnän kohteeksi joutuneella on oikeus saada hyvitys viranomaiselta, työnantajalta tai koulutuksen järjestäjältä tai tavaroiden tai palveluiden tarjoajalta, joka on yhdenvertaisuuslain vastaisesti syrjinyt häntä. Hyvitys ei estä erillistä vahingonkorvauslain mukaista vahingonkorvausta. (Yhdenvertaisuuslain 23 §) Hyvityksen määrästä säädetään seuraavaa:


”Hyvityksen tulee olla oikeudenmukaisessa suhteessa teon vakavuuteen. Teon vakavuutta arvioidaan ottamalla huomioon rikkomuksen laatu, laajuus ja kesto.


Hyvitystä määrättäessä on otettava huomioon mahdollinen samasta teosta muun lain nojalla henkilöön kohdistuvan loukkauksen vuoksi tuomittu tai maksettavaksi määrätty korvaus.


Hyvitystä voidaan kohtuullistaa tai se voidaan jättää määräämättä, jos hyvitys muodostuisi kohtuuttomaksi ottaen erityisesti huomioon kieltoa rikkoneen pyrkimykset estää tai poistaa menettelyn vaikutukset ja kiellon rikkojan taloudellinen asema.” (Yhdenvertaisuuslain 24 §)


Velvollisuus kohtuullisiin mukautuksiin vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi


Kohtuullisista mukautuksista säädetään yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä. Velvollisuus niiden toteuttamiseen koskee viranomaisia, koulutuksen järjestäjiä, työnantajia ja tavaroiden ja palveluiden tarjoajia. Näiden tulee tehdä tapauskohtaisia kohtuullisia mukautuksia mahdollistaakseen sen, että vammainen henkilö voi asioida heidän kanssaan ja edetä työuralla. Kohtuullisia mukautuksia on esimerkiksi ruokalistan lukeminen ääneen näkövammaiselle asiakkaalle, työpisteen järjestely työpaikalla tai tarpeellisten tietoteknisten ohjelmien käyttö, tai koulussa opetuksen mukauttaminen ja tarpeellisten apuvälineiden hankkiminen.


Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon vammaisen henkilön tarpeiden lisäksi toimijan kuten työnantajan tai yrityksen koko ja taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus sekä arvioidut mukautuksesta aiheutuvat kustannukset ja niihin saatava tuki. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että mitä isompi ja taloudellisesti menestyvämpi yritys on, sitä suurempia yhdenvertaisuutta edistäviä toimenpiteitä voidaan edellyttää. Myös saatavilla olevat julkiset tuet ja avustukset esimerkiksi esteettömyyden lisäämiseen vaikuttavat arvioinnissa.


Pykälä kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:


”Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisissa sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla.


Mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon vammaisen ihmisen tarpeiden lisäksi 1 momentissa tarkoitetun toimijan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus sekä mukautusten arvioidut kustannukset ja mukautuksia varten saatavissa oleva tuki.


Työnantajan on pyynnöstä viipymättä annettava kirjallinen selvitys menettelynsä perusteista vammaiselle, joka katsoo kohtuullisten mukautusten epäämisen vuoksi tulleensa syrjityksi työtä tai virkaa hakiessaan taikka työ- tai virkasuhteessa.” (Yhdenvertaisuuslain 15 §)


Oikeustapausesimerkkejä


Vammaisten lasten ulkoiluttaminen häkkimäisessä aitauksessa


Pöytyän kunta joutui maksamaan alkuvuodesta 2022 hyvitystä tapauksessa, jossa pöytyäläisessä peruskoulussa oli järjestetty vammaisille lapsille erillinen aitaus ulkoilua varten. Hyvitys oli suuruudeltaan 10 000 euroa ja sitä sai kolme kyseiseen aitaukseen ulkoilemaan joutunutta oppilasta. Aitaus oli rakennettu rakennustyömaa-aidoista ja pääsääntöisesti sinne ohjattiin vammaisia oppilaita. Ratkaisua kunta perusteli sillä, että isompaan, koko koulun alueen kattavaan aitaan ei ollut myönnetty määrärahoja. Lisäksi lähellä oli vilkasliikenteinen tie. Muut lapset olivat kuitenkin saaneet ulkoilla aitaamattomalla piha-alueella.


Ratkaisu perustui yhdenvertaisuusvaltuutetun tekemään työhön sovinnon edistämiseksi. Tätä ennen Lounais-Suomen aluehallintovirasto oli antanut kunnalle huomautuksen yhdenvertaisuuslain vastaiseksi katsomastaan menettelystä sekä tehnyt asiasta kantelupäätöksen sille tehtyyn kanteluun.


Lentoyhtiön olisi tullut antaa liikuntavammaiselle alennusta lentolipuista


Tapauksessa KHO 2021:189 korkein hallinto-oikeus katsoi, että lentoyhtiö toimi yhdenvertaisuuslain vastaisesti tilanteessa, jossa polvileikkauksessa ollut matkustaja joutui maksamaan kolmesta istumapaikasta. Tarve kolmelle istumapaikalle johtui siitä, että matkustajan polvi oli jäykistysleikattu täysin suoraksi eikä lentoyhtiö pystynyt järjestämään hänelle sellaista paikkaa, joka ei olisi vaatinut kolmea vierekkäistä istumapaikkaa. Lentoyhtiö edellytti täyden hinnan maksamista kaikista kolmesta istumapaikasta. Matkustaja oli esittänyt kaksi kuukautta ennen lentoa pyynnön istumajärjestelyistä. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että lentoyhtiö oli laiminlyönyt velvollisuutensa kohtuullisiin mukautuksiin ja että tämä velvollisuus olisi ollut täytettävissä antamalla lentomatkustajalle riittävä alennus. Alennuksen määrään tuomioistuin ei ottanut kantaa.


Asiaa oli ennen korkeinta hallinto-oikeutta käsitelty yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa ja hallinto-oikeudessa. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden lentoyhtiön vapauttavan päätöksen ja saattoi voimaan lautakunnan päätöksen siltä osin kuin lautakunta oli katsonut lentoyhtiön syrjineen matkustajaa liikuntavamman perusteella.


Työnhakijaa syrjittiin näkövamman vuoksi


Yhdenvertaisuusvaltuutetun vuonna 2018 tekemässä tarkastuksessa havaittiin, että työnantaja oli ohjannut näkövammaisen työnhakijan pois ryhmähaastattelusta antamatta tälle mahdollisuutta osallistua haastatteluun. Tätä se perusteli sillä, että työnhakijaa ei voitaisi haastatella vamman vuoksi ja että haastattelua oli siirretty, jotta työnantaja olisi voinut selvittää työnhakijan käyttämien apuohjelmistojen yhteensopivuuden työnantajan ohjelmistojen kanssa. Tätä selvitystä ei kuitenkaan ollut tehty eikä uutta haastatteluaikaa järjestetty. Tarkastuksessaan yhdenvertaisuusvaltuutettu totesi, että työnantajan olisi tullut selvittää kohtuullisten mukautusten, eli esimerkiksi ohjelmistoihin liittyvien muutosten tai muiden apuvälineiden, tarve.


Yhteenveto


Syrjintä on kiellettyä, ja siitä säädetään useissa laeissa ja kansainvälisissä sopimuksissa. Henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten ikään, vammaisuuteen, kansalaisuuteen tai seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvä syrjivä käytös kielletään muun muassa yhdenvertaisuuslaissa. Laki koskee kaikkea julkista ja yksityistä toimintaa, lukuun ottamatta yksityis- ja perhe-elämää ja uskonnonharjoittamista. Lain noudattamista valvoo yhdenvertaisuusvaltuutettu, joka muun muassa ohjeistaa toimijoita ja avustaa syrjinnän kohteeksi joutuneita. Viranomaisten, työnantajien, koulutuksen järjestäjien ja tavaroiden- tai palveluntarjoajien tulee esimerkiksi tehdä kohtuullisia mukautuksia vammaisten henkilöiden palvelemiseksi yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tuomioistuimessa yhdenvertaisuuslain rikkomisesta voidaan vaatia hyvitystä. Hyvitys ei estä vahingonkorvauslain mukaisen vahingonkorvauksen tuomitsemista.


Lue lisää oikeustapauskommenttejamme:

https://www.kpflaki.com/blog/categories/oikeustapauskommentit



Essi Puhakainen

OTM, tohtorikoulutettava

Lakimies, riidanratkaisu

Lakitoimisto KPF



050 5338 295

essi.puhakainen@kpflaki.com




34 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki