Testamentin muotovaatimukset
Testamentista ja sen peruuttamisesta säädetään perintökaaren 10 luvussa. Jotta pätevä testamentti syntyy, tulee sen täyttää tietyt muotovaatimukset: sen on oltava kirjallinen, testamentin tekijän omakätisesti allekirjoittama tai testamentin tekijä on tunnustanut siinä olevan allekirjoituksensa, tehty kahden esteettömän ja vähintää 15 vuotta täyttäneen todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä, ja todistajat ovat todistaneet testamentin allekirjoituksellaan ollen tietoisia siitä, että kyse on testamentista. Testamentin tekijän ei tarvitse paljastaa testamentin sisältöä todistajille. (Perintökaaren 10:1 §). Esteellisiä todistajia ovat testamentinsaaaja lähisukulaisineen sekä mm. testamentin tekijän puoliso tai seurustelukumppani, rintaperilliset, vanhemmat sekä sisarukset puolisoineen. Merkitystä on vain testamentin allekirjoitushetkellä, eli jos todistajasta tulee myöhemmin esimerkiksi testaattorin lapsen aviopuoliso, ei tämä tee todistajaa esteelliseksi.
Todistajien osalta tulisi 2 §:n mukaan merkitä nimikirjoituksen oheen heidän ammattinsa, asuinpaikkansa ja todistamisen paikka ja aika, sekä muut testamentin pätevyyteen mahdollisesti vaikuttavat seikat. Jälkimmäisen osalta testamenttiin yleensä kirjataan, että todistajien käsityksen mukaan testaattori eli testamentin tekijä on tehnyt testamentin vapaasta tahdostaan ja käsittäen oikeustoimen merkityksen. Oikeuskirjallisuudessa on arvioitu sitä, onko esimerkiksi todistajan ammatin puuttuminen aiheuttanut testamentin pätemättömyyden. Lopputuloksena on ollut, että kyse on ehdottoman määräyksen sijasta ohjeesta. Tunnistetekijöillä on vaikutusta lähinnä oikeaa henkilöä etsittäessä, jos nimi on yleinen eikä todistajan henkilöllisyys ole ongelmatilanteen selvittäjille tuttu.
Yllä olevasta tavallisesta testamentista poikkeuksena on hätätilatestamentti (perintökaaren 10:3 §), joka voidaan tehdä vain, jos testaattori on sairauden tai muun pakottavan syyn vuoksi estynyt tekemästä testamenttia tavallisten muotosäännösten mukaisesti. Kyse voi olla esimerkiksi onnettomuustilanteesta tai vakavasta sairauskohtauksesta. Hätätilatestamentti on suullinen, kahden todistajan yhtä aikaa läsnä ollessa tehty tahdonilmaisu, tai todistajien puuttuessa omakätisesti laadittu ja allekirjoitettu asiakirja. Käytännössä kyse voi olla vaikkapa nenäliinaan raapustetusta tahdonilmaisusta. Hätätilatestamentti katsotaan rauenneeksi, jos testaattori ei ole kolmen kuukauden kuluessa esteen lakkaamisesta laatinut tavallista testamenttia.
Testamentin peruuttaminen
Testamentin voi peruuttaa joko laatimalla uuden testamentin, jolla edellinen tai edelliset testamentit peruutetaan kokonaan tai osittain, tuhoamalla vanhan testamentin tai muuten selvästi ilmaisemalla, että vanha testamentti ei enää vastaa testamentin tekijän viimeistä tahtoa. Uuden testamentin tekeminen peruuttaa vanhat testamentit vain, jos ehdot ovat siten päällekkäiset, että testamentteja ei voi soveltaa samaan aikaan. Jos testamentin tekijä esimerkiksi määrää testamentissaan vuonna 2000 vain, että hänen omistamansa arvotaulu menee hänen veljelleen, vuonna 2010 laadittu testamentti, jossa todetaan, että testaattorin urheiluauto menee hänen siskolleen, ei peruuta aiempaa testamenttia.
Jos laaditaan uusi, vanhat testamentit kumoava testamentti, se jo itsessään peruuttaa edeltävät testamentit, jos näiden määräyksiä ei voida soveltaa samaan aikaan. Jos täyttä peruuttamista halutaan, epäselvyyksien välttämiseksi tämä olisi hyvä todeta suoraan testamentissa. Peruuttamistahdonilmaisu voidaan antaa myös osittain, esimerkiksi tietyn omaisuuden tai testamentinsaajan osalta. Vanhojen testamenttien määräyksiin ja niiden voimassaoloon olisi joka tapauksessa parasta ottaa kantaa aina uusimmassa testamentissa.
Miten sitten toimitaan tilanteessa, jossa henkilö on unohtanut laatineensa testamentin? Tästä ei ole perintökaaressa sääntelyä, mutta epäselvyyttä ei kuitenkaan ole siitä, että jos laadittua testamenttia ei peruuteta, ei unohtaminen sellaisenaan tarkoita testamentin peruuttamista. Lähtökohtana on tällöin unohdetun testamentin soveltaminen uuden ohelle siinä määrin, kuin uusi ei estä vanhan soveltamista. Korkeimman oikeuden arvion mukaan tilanteessa, jossa on unohdettu testamentti ja tehty uusi, viimeinen tahto ilmenee yleensä uudesta testamentista.
Tapaus KKO 2019:27
Tapauksessa oli kyse uuden ja vanhan testamenttimääräyksen suhteesta. Perinnönjättäjä A oli vuonna 1980 tehnyt yleistestamentin sisaruksensa B hyväksi. Testamentissa määrättiin, että jos B on elossa A:n kuollessa, A:n omaisuus menee B:lle. Lisäksi siinä määrättiin, että jos B on sen sijaan kuollut ennen A:ta, menee omaisuus kahdelle yleishyödylliselle yhdistykselle. Tämän jälkeen vuonna 2004 A teki keskinäisen yleistestamentin B:n kanssa. Testamentissa määrättiin, että toisen kuollessa tämän omaisuus menee täydellä omistusoikeudella eloon jääneelle. Muita määräyksiä ei ollut, eikä tässä testamentissa mainittu edellistä testamenttia eikä A muistanut sellaisen olemassaoloa laatiessaan vuoden 2004 testamenttia. Jossain vaiheessa sisarukset löysivät vuoden 1980 testamentin, mutta he eivät tuhonneet sitä.
B kuoli ennen A:ta. Pesänjakaja katsoi, että vuoden 2004 testamentilla oli kumottu aiempi testamentti. Ensimmäisessä testamentissa mainitut yhdistykset vaativat käräjäoikeudessa vahvistettavaksi, että vuoden 1980 testamenttimääräys oli edelleen voimassa niiden hyväksi. Tätä ne perustelivat sillä, että testamenttien määräykset eivät olleet päällekkäisiä, joten uusi testamentti ei olisi kumonnut aiempaa. A:n perilliset kiistivät väitteen.
Käräjäoikeus arvioi asiaa niin, että uudella testamentilla ei oltu peruutettu vanhaa, ja että yhdistyksillä oli oikeus A:n perintöön. Tuomari oli katsonut, että testamentit eivät olleet määräystensä osalta täysin päällekkäisiä, eikä A ei ollut osoittanut vuoden 1980 testamentin osalta peruuttamistahtoa. Asiassa oli selvitetty, että A:n lakimääräiset perilliset eivät olleet olleet yhteydessä tähän kymmeniin vuosiin ennen tämän kuolemaa, ja todistajien mukaan A oli halunnut, että perilliset eivät peri mitään hänen omaisuudestaan.
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja katsoi, että vain vuoden 2004 testamenttia tuli noudattaa, eli että A:n lakimääräiset perilliset saisivat perinnön. Tätä näkemystä se perusteli muun muassa sillä, että esitetyn näytön perusteella A:lle oli useasti selvitetty, että vuonna 2004 tehdyn testamentin nojalla hänen omaisuutensa menisi hänen sukulaisilleen, jos B kuolee ensin. Tästä huolimatta A ei ollut määrännyt, että B:n kuollessa ensin hänen omaisuutensa tulisi mennä jollekulle muulle. Lisäksi näin menetelleessään A oli päättänyt jättää lopullisten testamentinsaajien nimeämisen myöhemmälle ajalle, ja näin hyväksynyt mahdollisuuden, että jos hän ei tätä tee, perintö menee sukulaisille. Hovioikeus katsoi, että vaikka molempien testamenttien ensisijainen määräys, omaisuuden meneminen B:lle, oli sama, myöhemmästä puuttui toissijaismääräys omaisuuden kohtalosta, jos B kuolee ensin, ja tämä kertoi A:n tahdon muuttumisesta. Vuoden 2004 testamentin löydyttyä kaksi vuotta myöhemmin A ei myöskään ollut osoittanut tahtovansa saattaa sitä uudelleen voimaan.
Korkeimman oikeuden arviointi
Yhdistykset valittivat korkeimpaan oikeuteen vaatien, että asia jätetään käräjäoikeuden tuomion varaan.
Korkein oikeus hylkäsi valituksen ja katsoi, että vuoden 2004 testamenttia tulee soveltaa. Se viittasi ratkaisussaan oikeuskirjallisuuteen, joka koski tilannetta, jossa testaattori on tehnyt uuden testamentin nimenomaisesti peruuttamatta vanhaa. Lähtökohtaisesti silloin, jos uusi testamentti on kokonaan ristiriidassa vanhan kanssa, tulee soveltaa uutta testamenttia. Sen sijaan, jos määräykset ovat vain osittain ristiriitaiset, oletetaan että tarkoituksena on ollut peruuttaa vanha testamentti vain niiltä osin kuin se on ristiriidassa uuden kanssa.
Korkein oikeus tulkitsi vuoden 2004 testamenttia siten, että koska toissijaismääräystä B:n kuoleman varalta ei ollut annettu ja A oli tietoinen tämän vaikutuksista, A:n tarkoituksena oli ollut peruuttaa vuoden 1980 testamentti. Näin ollen A:n lakimääräiset sukulaiset saivat perinnön.
Yhteenveto
Testamenttia laatiessaan on ensinnäkin tärkeää ottaa huomioon testamentin muotomääräykset. Jos jokin niistä jää täyttymättä, testamentti voi olla tehoton eikä sitä silloin noudateta. Jos testamenttia haluaa muuttaa tai peruuttaa uudella testamentilla, on parasta mainita halutuista oikeusvaikutuksista selvästi uudessa testamentissa. Lisäksi peruutettujen testamenttien tuhoaminen on suositeltavaa.
Lue lisää oikeustapauskommenttejamme:
Comments