Viikon oikeustapauskommentti koskee tilannetta, jossa hankintayksikkö oli sulkenut tarjoajan pois tarjouskilpailusta vuonna 2017 siksi, että tarjoajan kanssa aiemmin ja eri hankintaan liittyen tehty hankintasopimus oli jouduttu purkamaan vuonna 2011 toimittajan virheellisen toiminnan vuoksi. Millaisia harkinnanvaraisia poissulkuperusteita hankintasääntelyssä hyväksytään? Miksi korkein hallinto-oikeus katsoi, että tarjoajaa ei olisi saanut sulkea kilpailusta, vaikka tämän aiempaan suoritukseen oltiin tyytymättömiä? Mitä merkitystä oli sillä, että tapahtumien välillä oli kuusi vuotta aikaa? Käsittelen kirjoituksessa muun muassa näitä kysymyksiä tapaukseen korkeimman hallinto-oikeuden KHO 2022:75 liittyen.
Milloin tarjoajan saa sulkea tarjouskilpailusta?
Hankintalaki tuntee sekä pakollisia (80 §) että harkinnanvaraisia (81 §) poissulkemisperusteita, ja niitä tulee soveltaa EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. Sääntely mahdollistaa niiden soveltamisen kuitenkin kaikissa hankinnoissa, eli myös kansalliset tietyt hankintalaissa säädetyt euromääräiset kynnysarvot ylittävissä sekä ne alittavissa hankinnoissa. Kynnysarvot perustuvat hankinnan ennakoituun arvoon ja ne ovat erilaisia esimerkiksi palvelu- ja tavarahankinnoille.
Tässä kirjoituksessa käsittelen vain harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita. Näitä ovat esimerkiksi ehdokkaan tai tarjoajan
- maksukyvyttömyysmenettely,
- luotettavuuden kyseenalaistava vakava virhe, jonka hankintayksikkö voi näyttää toteen (kuten työturvallisuus- tai ympäristörikokset),
- verojen tai sosiaaliturvamaksujen laiminlyönti, eikä niitä ole maksettu tai siihen sitouduttu, ja
- tarjoaja on vääristänyt kilpailua ja hankintayksikkö voi näyttää tämän toteen (esimerkiksi tuomioilla).
Samassa 81 §:ssä todetaan, että hankintayksikkö ei saa sulkea ehdokasta tai tarjoajaa tarjouskilpailusta, jos poissulkuperusteen aiheuttamasta tapahtumasta on yli kolme vuotta. Lisäksi todetaan, että harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita saa soveltaa myös kansalliset kynnysarvot alittavissa hankinnoissa.
Ehdokas ja tarjoaja voivat välttyä poissulkemisseuraamuksilta, jos ne voivat
- esittää riittävää näyttöä siitä, että ne ovat maksaneet tai sitoutuneet maksamaan korvauksen kaikista vahingoista, joita rangaistavasta teosta, virheestä tai laiminlyönnistä on aiheutunut,
- selvittäneet tosiasiat ja olosuhteet kattavasti toimimalla aktiivisesti yhteistyössä tutkintaviranomaisten kanssa ja
toteuttaneet konkreettiset tekniset sekä organisaatioon ja henkilöstöön liittyvät toimenpiteet, joilla voidaan estää uudet rangaistavat teot, virheet tai laiminlyönnit (hankintalain 82 §).
Tapauksen KHO 2022:75 taustat
Kunta oli kilpailuttanut muun muassa kiinteistöjätteiden keräystä vuonna 2017 kansalliset kynnysarvot alittavassa kilpailutuksessa. Lähtökohtaisesti hankintalakia ei sovelleta tai sitä ei ole velvoitettu noudattamaan kansalliset kynnysarvot alittavissa hankinnoissa, mutta hankintalain periaatteita, kuten tasapuolisuutta ja syrjimättömyyttä, tulee kuitenkin soveltaa. Kunta oli sulkenut erään tarjouksen tehneen yhtiön tarjouskilpailusta sekä valinnut toisen toimittajan urakoitsijaksi hankintaan. Poissulkemispäätöstä kunta perusteli sillä, että vastaavia työsuorituksia koskenut hankintasopimus oli jouduttu purkamaan vuonna 2011 yhtiön sopimuksenvastaisen toiminnan vuoksi.
Yhtiö teki tästä poissulkemispäätöksestä oikaisuvaatimuksen kunnalle. Kunnan tekninen lautakunta hylkäsi oikaisuvaatimuksen. Yhtiö valitti tästä Vaasan hallinto-oikeuteen, joka palautti asian uudelleen käsiteltäväksi tekniselle lautakunnalle. Lautakunta käsitteli ja hylkäsi oikaisuvaatimuksen uudestaan. Yhtiö valitti myös tästä hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen.
Yhtiö haki valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Valituksessaan se vaati edelleen lautakunnan tarjouskilpailusta ulossulkemista koskevien päätösten sekä urakoitsijan valintaa koskeneen päätöksen kumoamista sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko kunnan päätös yhtiön ulossulkemisesta suhteellisuusperiaatteen mukainen. Yhtiö oli valituksessaan esittänyt, että yli kuusi vuotta sitten tapahtuneeseen seikkaan vetoaminen ei ollut kohtuullista. Lisäksi EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa, joihin harkinnanvaraisia poissulkuperusteita ensisijaisesti sovelletaan, oli asetettu poissulkemisen aikarajaksi kolme vuotta poissulkemisen aiheuttavasta tapahtumasta. Kunta taas katsoi päätöksensä olleen perusteltu.
Kyse oli kansalliset kynnysarvot alittavasta palveluhankinnasta. Näihin ei lähtökohtaisesti sovelleta hankintalakia. Korkein hallinto-oikeus totesi, että EU-hankinnoissa sovellettavaa kolmen vuoden aikarajaa harkinnanvaraisen poissulkuperusteen käyttämiseen ei sovelleta kansallisissa hankinnoissa. Tästä huolimatta korkein hallinto-oikeus totesi, että kynnysarvojen alittumisesta huolimatta viranomaisten on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti ja puolueettomasti hallintolain edellyttämällä tavalla.
Tuomioistuin piti kunnan päätöstä tarjoajan poissulkemisesta kohtuuttomana siksi, että päätöksen aiheuttaneesta tapahtumasta oli yli kuusi vuotta. Hankinnan kausi oli kuitenkin ratkaisun saamiseen mennessä ohi, joten ratkaisu ei aiheuttanut konkreettisia muutoksia. Myös yhtiön valituslupahakemus hylättiin, koska korkein hallinto-oikeus katsoi, että mikään alla kuvatuista, oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetyistä valituslupahakemuksen myöntämisen perusteista ei täyttynyt:
”1) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi;
2) asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi; tai
3) valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy.” (laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 111 § 1 mom.)
Vaikka yhtiö ei saanut valituslupaa, korkein hallinto-oikeus tuomitsi kunnan maksamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut asian luonteen ja asian oikeudellisen epäselvyyden vuoksi.
Yhteenveto
Hankintalaissa säädettyjä pakollisia ja harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita voidaan soveltaa EU-kynnysarvot ylittävien julkisten hankintojen lisäksi myös kansallisissa hankinnoissa ja pienhankinnoissa, joissa hankintojen arvo on laissa säädettyjä euromääräisiä rahoja matalampi. Vaikka korkein hallinto-oikeus katsoi ratkaisussaan KHO 2022:75, että EU-hankintoja koskevaa 3 vuoden aikarajaa toimittajan paheksuttavan toiminnan ja tähän liittyvän poissulkemispäätöksen välillä ei sovelletakaan, asettavat hankintalain suhteellisuusvaatimukset rajoitteita sille, kuinka pitkä aika harkinnanvaraisesta poissulkuperusteesta saa olla. Tässä ratkaisussa korkein hallinto-oikeus katsoi, että kuusi vuotta vanhaan laiminlyöntiin ei saanut vedota.
Lue lisää oikeustapauskommenttejamme:
OTM, tohtorikoulutettava
Lakimies, riidanratkaisu
Lakitoimisto KPF
050 5338 295
