Viikon oikeustapauskommentissa käsittelen sitä, onko henkilön ampuma-aselupa peruutettava, jos hän on syyllistynyt petokseen. Ampuma-aselaissa on säädetty tiettyjä tilanteita, joiden täyttyessä lupa on peruutettava, ja osa näistä perusteista koskee luvanhaltijan rikoshistoriaa.
Ampuma-aseluvan peruminen
Ampuma-aselain 67 §:ssä on lueteltu tilanteet, joissa aselupa on peruutettava. Peruuttaminen on sidottu lainsäädännössä siihen, saisiko henkilölle myöntää aseluvan, eli saisiko tarkasteltavassa tilanteessa aseluvan myöntää vai ei. Ennen vuotta 2018 poliisi sai peruuttaa aseluvan, jos edellytykset aseluvan myöntämiselle eivät enää täyttyneet. Uuden EU-asedirektiivin (EU 2017/853) myötä tämä muuttui siten, että lupa täytyy peruuttaa, jos luvan myöntämisedellytyksiä ei enää olisi. Suomessa valvova viranomainen on poliisi. Jos henkilöllä on lupa useampaan kuin yhteen aseeseen, aseen osaan, patruunaan tai erityisen vaaralliseen ammukseen, koskee luvan peruuttaminen lähtökohtaisesti kaikkia näistä. Peruuttamiseen johtavia ovat mm. seuraavat tilanteet:
- luvanhaltija pyytää peruuttamista,
- luvanhaltijaa on hänen terveydentilansa taikka omaa tai toisen turvallisuutta vaarantavan elämäntapansa tai käyttäytymisensä vuoksi pidettävä sopimattomana hankkimaan tai pitämään hallussa mm. ampuma-aseita tai aseen osia,
- luvanhaltija on rikkonut lupaehtoja tai muuten osoittanut piittaamattomuutta ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia koskevien säännösten noudattamisessa,
- luvanhaltija on syyllistynyt törkeään ampuma-aserikokseen,
- luvanhaltija on syyllistynyt törkeään väkivaltaista käyttäytymistä osoittavaan rikokseen, törkeään huumausainerikokseen tai törkeään huumausainerikoksen edistämiseen taikka muuhun rikokseen, joka osoittaa hänet sopimattomaksi hankkimaan tai pitämään hallussa ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia.
Tämän kirjoituksen innoittamassa tapauksessa oli kyse viimeisessä kohdassa kursivoidusta tilanteesta. Lain esitöiden mukaan tällaisia sopimattomuutta ilmentäviä rikoksia ovat mm. talous- ja liikennerikokset. Oikeuskäytännön perusteella luvat on peruutettu myös esimerkiksi pahoinpitelystä ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta. Sopimattomuusarviointi tehdään kokonaisharkinnan perusteella, eli siinä otetaan huomioon esimerkiksi teon vakavuus, toistuvuus, henkilön muu rikoshistoria ja hyödyntavoittelu.
Tapaus KKO 2021:116
Tapauksessa A oli tuomittu petoksesta 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Syynä tälle oli se, että A oli erehdyttänyt Kelaa maksamaan hänelle työttömyysetuuksia yhteensä vajaan 4.000 euron arvosta väittämällä olevansa työtön. Tosiasiassa hän oli ollut kyseisenä aikana toisinaan töissä, eikä hän olisi ollut oikeutettu myönnettyihin etuuksiin. A:lla oli ampuma-aseen hallussapitolupa, jonka poliisilaitos peruutti vankeustuomion johdosta. A valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen.
Asiaa koskeva lainsäädäntö oli muuttunut joitakin päiviä ennen peruuttamispäätöksen tekemistä. Poliisilaitos oli soveltanut asiaan asian vireilletulohetken sääntelyä, mutta hallinto-oikeus katsoi, että koska uuteen lakiin ei ollut sisällytetty sellaista siirtymäsäännöstä, joka mahdollistaisi aiemman lainsäädännön soveltamisen tapaukseen, poliisilaitoksen olisi tullut soveltaa uutta säännöstä. Tällä ei kuitenkaan tässä tapauksessa ollut asiallista merkitystä.
Hallinto-oikeus totesi ratkaisussaan, että vaikka A:n petosrikos ei liittynyt ampuma-aseisiin eikä teolla ollut uhattu kenenkään henkeä tai terveyttä, oli osoitetulla epärehellisyydellä kuitenkin merkitystä arvioitaessa A:n sopivuutta ampuma-aseen hallussapitämiseen. Hallinto-oikeuden mukaan aseluvan perumista harkittaessa ei arvioida teon moitittavuutta sinänsä, vaan sitä, täyttääkö tekijä teostaan huolimatta ampuma-aseen hallussapitoon oikeutetulle henkilölle yleisen turvallisuuden takaamiseksi säädetyt edellytykset.
Vankeustuomio lähtökohtaisesti puoltaa aseluvan peruuttamista, mutta tässä tapauksessa kyseessä oli kuitenkin yksittäinen petos eikä A:lla ollut myöhemmin ilmennyt rikoshistoriaa. Hallinto-oikeus painotti arvioinnissaan myös rikoksen laatua, tekotapaa ja tavoitellun hyödyn suuruutta, ja päätyi siihen, että A:ta ei voinut pitää sopimattomana ampuma-aseen hallussa pitämiseen. Näin ollen poliisilaitoksella ei ollut perusteita peruuttaa A:n aselupaa.
Korkein hallinto-oikeus myönsi Poliisihallitukselle valitusluvan. Poliisihallitus vaati hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista ja sitä, että luvan peruuttamispäätös saatetaan voimaan. Tätä se perusteli mm. sillä, että vakiintuneen poliisin lupakäytännön ja hallinto-oikeuksien käytännön mukaisesti petos oli sellainen teko, jonka vuoksi aseluvat on voitu peruuttaa.
KHO totesi, että ampuma-aselupa on oikeuskäytännön valossa voitu peruuttaa myös silloin, jos tehtyyn rikokseen ei sinänsä liity ampuma-asetta tai väkivaltaa, kuten yllä mainituissa talousrikoksissa, lapsipornokuvan hallussapidossa tai rattijuopumuksessa. Tällöin tulee KHO:n mukaan arvioida, voiko tekoa pitää kokonaisuutena sellaisena, että se osoittaa tekijässä vaarallisuutta tai piittaamattomuutta, minkä vuoksi hän on sopimaton hankkimaan tai pitämään hallussaan ampuma-aseita.
Petos ei KHO:n mukaan automaattisesti ole tällainen rikos. Arvioinnissa tulee huomioida, onko teko osoittanut välinpitämätöntä suhtautumista tekijän tai muiden turvallisuuteen. KHO:n mukaan esimerkiksi teon tekeminen laaja-alaisena tai osana järjestäytynyttä rikollisuutta voi osoittaa tällaista piittaamattomuutta. Jos petoksesta taas ei ilmene piittaamattomuutta omaan tai muiden turvallisuuteen, tekoa ei voi katsoa pykälässä tarkoitetuksi rikokseksi, joka edellyttää ampuma-aseluvan perumista.
Pohdinnassaan KHO päätyi samaan kuin hallinto-oikeus, eli petosta ei voitu tässä tapauksessa katsoa teoksi, jonka vuoksi A:n aseluvan olisi saanut peruuttaa. A ei ollut osoittanut sellaista piittaamattomuutta tai vaarallisuutta, joka olisi edellyttänyt luvan peruuttamista. KHO ei näin ollen muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä.
Yhteenveto
Poliisin tulee peruuttaa henkilön ampuma-aselupa, jos tietyt ampuma-aselaissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Näitä ovat luvanhaltijan oman pyynnön lisäksi mm. törkeään ampuma-aserikokseen, törkeään väkivaltarikokseen tai muuhun sellaiseen rikokseen syyllistyminen, joka osoittaa luvanhaltijan sopimattomaksi hankkimaan tai pitämään hallussa ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia. Sopimattomuutta voi osoittaa esimerkiksi syyllistyminen talous- tai liikennerikoksiin. Arvioinnissa on erityistä merkitystä sillä, osoittaako teko piittaamattomuutta omaan tai muiden henkeen tai turvallisuuteen. Tuoreessa ratkaisussaan KHO päätyi petosrikoksen osalta siihen ratkaisuun, että jos petosta ei yksittäistapauksessa voi katsoa rikokseksi, joka osoittaa tällaista piittaamattomuutta, ei poliisilla ole petosrikoksen vuoksi oikeutta perua luvanhaltijan aselupaa.
Lue lisää oikeustapauskommenttejamme
Comments