top of page

Voiko ampuminen olla hätävarjelua? – KKO 2023:3

Korkein oikeus antoi ennakkoratkaisun hätävarjelua ja hätävarjelun liioittelua koskevassa asiassa. Korkein oikeus arvioi oliko ampuminen hyväksyttävää hätävarjeluna vai anteeksiannettavaa hätävarjelun liioitteluna. Tässä blogikirjoituksessa käyn läpi ennakkotapauksen sekä sen taustalla vaikuttavat lainkohdat.



Hätävarjelu ja hätävarjelun liioittelu


Hätävarjelusta ja hätävarjelun liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvun 4 §:n 1 momentissa. Sen mukaan:


”Aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana, kun otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet.


Jos puolustuksessa on ylitetty hätävarjelun rajat (hätävarjelun liioittelu), tekijä on kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa, jos olosuhteet olivat sellaiset, ettei tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys sekä tilanne muutenkin.”


Puolustustekoa arvioitaessa ensimmäisenä tulee ratkaistavaksi kysymys, onko kyseessä ollut aloitettu tai välittömästi uhkaavasta oikeudeton hyökkäys. Toisena arvioitavaksi tulee, onko puolustautuminen ollut tarpeellista, ovatko käytetyt voimakeinot olleet oikeassa suhteessa hyökkäykseen verrattuna, mitä välinettä puolustautumisessa on käytetty, millä tavalla sitä on käytetty ja missä vaiheessa. Lisäksi arvioitavaksi tulee se, onko puolustusta pidettävä kokonaisuutena arvostellen puolustettavana. Hätävarjelun ei katsota olevan kyseessä silloin kun hyökkäys olisi ollut torjuttavissa myös lievemmin keinoin.


Hätävarjelun liioittelusta on kyse silloin kun hyökkäykseltä puolustautuminen on ylittänyt hätävarjelun rajat. Tekijää ei kuitenkaan tuomita rangaistukseen, jos häneltä ei olosuhteiden vuoksi ole voitu kohtuudella odottaa muunlaista toimintaa, kun otetaan huomioon hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys sekä tilanne muutenkin.


Ennakkotapauksessa KKO 1997:182 syyte hätävarjelun liioitteluna tehdystä taposta hylättiin, koska katsottiin M:n toimineen hätävarjelutilanteessa käyttäessään ampuma-asetta. Korkein oikeus katsoi perusteluissaan, että M, B ja T olivat olleet A:n uhkailujen ja mielentilan sekä ampumien laukausten takia todellisessa hengenvaarassa. Tilanne oli koko ajan muuttunut uhkaavaksi ja A:ta oli useasti kehotettu laittamaan ase pois. M:llä oli ollut perusteltu syy hakea ladattu pienoiskivääri, kun otettiin huomioon tilanteen uhkaava kehittyminen sekä se, että M oli kertomansa mukaan saanut A:n rauhoittumaan aseella uhkaamalla aikaisemminkin.


Korkeimman oikeuden mukaan A:n ampuminen oli tilanteessa ollut välttämätöntä hyökkäyksen torjumiseksi. Kokonaisarvioinnissa korkein oikeus on ottanut huomioon, että A on osoittanut M, B ja T:tä ladatulla haulikolla ja ampunut laukauksia heidän viereensä, koko ajan hieman lähemmäs. Lisäksi A oli nostanut haulikon lyhyen matkan etäisyydeltä kohti M:ää ennen kuin M laukaisi pienoiskiväärin. A:lla oli ollut käytössään myös fileerausveitsi, joten asetta ei saatu häneltä pois muulla tavoin. Korkein oikeus katsoi, ettei tilanteessa voitu odottaa muuta toimintaa hyökkäyksen estämiseksi ja syyte hätävarjelun liioitteluna tehdystä taposta hylättiin.



Tapaus KKO 2023:3


B oli tullut yöllä päihtyneenä A:n kerrostaloasunnon pihalle mukanaan moottorisaha ja sorkkarauta. B on uhkaillut sanallisesti A:ta ja tämän asunnossa ollutta kumppania, jonka vuoksi A oli ampunut toisessa kerroksessa sijaitsevan asunnon ikkunasta 20 metrin päähän B:stä varoituslaukauksen, josta oli kimmonnut hauleja B:n alaraajoihin. Tämän jälkeen B oli rikkonut kerrostalon ulko-oven lasin sorkkaraudalla ja tunkeutunut porraskäytävään. B oli ottanut moottorisahan ja sahannut A:n asunnon oveen 30 senttimetriä leveän, ja 60 senttimetriä korkean aukon, josta kurottamalla hän oli yrittänyt aukaista asunnon ovea sisäpuolelta. B:n yrittäessä sisään, A oli ampunut B:tä haulikolla vasempaan olkapäähän 3–5 metrin etäisyydeltä.


B:n syyksi luettiin Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa laiton uhkaus sekä törkeä kotirauhan rikkominen. A:n syyksi luettiin hätävarjelun liioitteluna tehty tapon yritys, vaaran aiheuttaminen, ampuma-aserikos haulikon ja kahden patruunan hankinnasta ja luvattomasta hallussapidosta. Käräjäoikeus katsoi vuonna 2020 antamassaan tuomiossa, että A:lla ja hänen seurustelukumppanillaan oli mahdollisuus soittaa poliisit jo siinä vaiheessa, kun B oli pihalla. Heiltä ei kuitenkaan olisi voitu edellyttää pakenemista asunnosta pois hyppäämällä, koska asunto sijaitsi toisessa kerroksessa. B ei ollut päässyt asuntoon, joten ei ollut varmaa olisiko B käyttänyt moottorisahaa ja sorkkarautaa A:han ja tämän seurustelukumppaniin. Käräjäoikeus katsoi, ettei A:n toimintaa voitu hyväksyä hätävarjeluna. Asiaa olisi voitu arvioida toisin tilanteessa, jossa B olisi ollut asunnon sisällä ja nostanut moottorisahan A:ta kohti.


A:lle tuomittiin rangaistukseksi 2 vuotta ja 6 kuukautta vankeutta. Rangaistukseen sovellettiin lievennettyä rangaistusasteikkoa.


A valitti Turun hovioikeuteen tapon yritystä koskevasta tuomiosta, mutta hovioikeus ei muuttanut tuomiota. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos olisi kuitenkin alentanut rangaistuksen 1 vuodeksi 9 kuukaudeksi ehdollista vankeutta.


A:lle myönnettiin asiaan valituslupa vain osittainen valituslupa. Valituslupa myönnettiin rangaistuksen mittaamiseen sekä kysymykseen siitä, oliko A:n toiminta hätävarjelutekona sallittu tai anteeksiannettava hätävarjelun liioitteluna. Syyttäjä ja B vaativat valituksen hylkäämistä.



Korkeimman oikeuden kanta

Korkeimman oikeuden arvioitavaksi asiassa tuli oliko A:n ampuminen tilanteessa tarpeellista ja onko teko ylittänyt sen, mitä voidaan pitää kokonaisuutena arvostellen puolustettavana.


Korkein oikeus katsoi, B on aloittanut oikeudettoman hyökkäyksen tunkeutumalla asuntoon oveen leikkaamansa reiän kautta moottorisahaan ja sorkkarautaan varustautuneena. Hyökkäys on ollut nopea, joten poliisien soittaminen paikalle ei olisi estänyt B:tä tunkeutumasta asuntoon. Asunto sijaitsi viiden metrin korkeudessa, joten sitä ei katsottu vaihtoehtoiseksi ulospääsyreitiksi. Hyökkäys on ollut yllätyksellinen ja raju, minkä lisäksi A:lla on ollut perusteltu syy pelätä itsensä sekä seurustelukumppaninsa hengen ja terveyden olevan vaarassa. B on ulkona ja vielä asunnon ulkopuolella uhannut A:ta sanallisesti ja tunkeutunut sisään tietoisena siitä, että A:lla on haulikko. Välitön väkivallan uhka on ollut ilmeinen ja puolustautuminen on ollut tarpeen.


Koska ulkona tehty varoituslaukaus ei ole estänyt B:tä tulemasta rappuun, ei A:lta ole kohtuudella voitu edellyttää odottavan hyökkäyksen etenemistä sisään asuntoon asti. B:n ase on ollut moottorisaha, joten A:n ei ole voitu odottaa puolustautuvan vähemmän vaarallisella välineellä. Esimerkiksi keittiöveitsi ei olisi tapauksessa ollut riittävä väline moottorisahaa vastaan.


A ei ole voinut vaikuttaa siihen, mihin hänen ampumansa haulit ovat osuneet. B on aseen laukaisun hetkellä ollut kurottamassa tekemästään aukosta sisään. Aukon ja välissä olleen oven takia vakavimmat vammat ovat syntyneet juuri olkavarren alueelle. A:lla ei ole ollut mahdollisuutta ampua B:tä jalkoihin välissä olevan oven vuoksi. A:lta ei ole voitu kohtuudella odottaa, että B tunkeutuisi kokonaan sisään asuntoon ennen ampumista.


Korkein oikeus katsoi, että kyse oli hätävarjelusta ja hylkäsi tapon yritystä koskevan syytteen. A:n rangaistus alennettiin 6 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen vaaran aiheuttamisesta sekä ampuma-aserikoksesta sekä hänet vapautettiin kaikesta korvausvelvollisuudesta B:lle. Korkeimman oikeuden mukaan A:n puolustusteko on ollut olosuhteisiin nähden tarpeellinen hyökkäyksen torjumiseksi. Puolustusteko ei ole ylittänyt sitä, mitä voidaan pitää kokonaisuutena arvostellen puolustettavana. A tuomittiin rangaistukseen ampuma-aserikoksesta ja vaaran aiheuttamisesta, koska hän ampui varoituslaukauksia parvekkeeltaan, ja haulit olisivat saattaneet osua muihinkin ihmisiin.



Yhteenveto


Korkeimman oikeuden ennakkotapausten mukaan ampuminenkin voi olla hätävarjelutekona hyväksyttävä. Tilanteita arvioidaan kokonaisarvostelun perusteella ja siihen vaikuttavat useat eri seikat. Nyt käsiteltävässä korkeimman oikeuden ennakkotapauksessa A:lla ei ollut mahdollisuutta poistua tilasta, johon B oli tulossa moottorisahan kanssa. B oli uhkaillut A:ta sanallisesti ja tunkeutunut asuntoon rikkomalla kerrostalorapun alaoven sorkkaraudalla sekä tekemällä moottorisahalla A:n huoneiston oveen ison aukon. Koska B oli tunkeutunut asuntoon varoituslaukauksesta huolimatta, ei A:lta voitu odottaa, että hän käyttäisi puolustautumiseen vähemmän vaarallista asetta.


Lue lisää oikeustapauskommenttejamme:

https://www.kpflaki.com/blog/categories/oikeustapauskommentit


Julia Sieppi

OTM, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

Lakimies, rikosoikeus

Lakitoimisto KPF


Puh: 050 5300 152

julia.sieppi@kpflaki.com


194 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki
bottom of page