Korkein oikeus on antanut ratkaisun, jossa se arvioi voitiinko vastaajalle määrätä poissaolosta uhkasakko, vaikka pääkäsittely oli peruttu viikkoa ennen käsittelyajankohtaa. Tapauksessa korkein oikeus päätyi siihen lopputulokseen, että uhkasakko voitiin määrätä, koska istunnon peruutus oli johtunut vastaajan avustajan tekemästä ilmoituksesta, jonka mukaan vastaaja ei olisi saapumassa istuntoon. Vastaaja ei esittänyt selvitystä laillisesta esteestä, joten hänen katsottiin olleen luvatta pois istunnosta, vaikka se oli hänen ilmoituksensa vuoksi peruttu.
Mikä on poissaolosakko?
Rikosasian haasteesta ilmenee millä uhalla vastaajan on saavuttava istuntoon. Vastaaja määrätään sakon uhalla saapumaan istuntoon, jos hänen henkilökohtaisen läsnäolonsa katsotaan olevan asian selvittämiseksi tarpeen (oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain eli rikosoikeudenkäyntilain 8 luvun 1 §). Vastaaja tuomitaan asetettuun uhkasakkoon, eli poissaolosakkoon, jos hän ei saavu istuntoon, johon hänet on määrätty saapuvaksi eikä esitä poissaololleen selvitystä laillisesta esteestä. Käräjäoikeus voi määrätä vastaajalle uuden korkeamman uhkasakon tai määrätä hänet noudettavaksi samaan tai myöhempään istuntoon (rikosoikeudenkäyntilain 8 luvun 5 §).
Lievissä rikoksissa vastaaja haastetaan usein ratkaisun uhalla saapumaan istuntoon. Nämä ovat kokemukseni mukaan sellaisia tapauksia, joissa teko on myönnetty eikä vastaajan läsnäolo asian ratkaisemiseksi ole tarpeen henkilötodistelun puuttumisen tai muun seikan vuoksi. Ratkaisun uhalla haastetulle vastaajalle ei aseteta uhkasakkoa ja asia voidaan ratkaista vastaajan poissaolosta huolimatta.
Mikä on laillinen este?
Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 30 §:n säädetään pääkäsittelyn peruuttamisesta silloin kun asianosaisella on laillinen este olla saapumatta oikeudenkäyntiin. Jos tiedetään, että asianosainen, eli tässä tapauksessa rikosasian vastaaja, ei voi laillisen esteen vuoksi osallistua pääkäsittelyyn, voidaan pääkäsittely peruuttaa jo ennen istunnon aloittamista. Jos asianosainen toimittaa tuomioistuimelle riittävän selvityksen laillisesta esteestään, ei vastaajaa saa tuomita asetettuun uhkasakkoon. Laillisesta esteestä säädetään oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 28 §:ssä. Tuomioistuin ratkaisee tapauskohtaisesti, millaista estettä on pidettävä laillisena ja mikä on riittävä selvitys laillisen esteen olemassaolosta.
Tapauksen taustat
A oli haastettu saapumaan rikosasian pääkäsittelyyn 400 euron sakon uhalla. A:n avustaja ilmoitti käräjäoikeuteen, että A asuu Espanjassa, eikä pääse koronatilanteen ja terveydentilansa vuoksi osallistumaan 6.4.2021 toimitettavaksi määrättyyn pääkäsittelyyn. Avustajan ilmoituksen vuoksi pääkäsittely peruutettiin 31.3.2021 ja pääkäsittely määrättiin toimitettavaksi myöhemmin 8.6.202. Käräjäoikeus kehotti vastaajaa kahteen eri otteeseen toimittamaan selvityksen laillisesta esteestään. Vastaaja ei ollut esittänyt selvitystä laillisesta esteestään vielä 8.6.2021 järjestetyssä pääkäsittelyssäkään, joten käräjäoikeus tuomitsi A:n maksamaan uhkasakon.
A valitti hovioikeuteen ja vaati, että tuomio kumotaan ja tuomittu uhkasakko poistetaan. Hovioikeus katsoi, että koska pääkäsittely oli peruutettu ennen istunnon ajankohtaa, ei A:ta voitu edellyttää saapuvan 6.4.2021 järjestettävään istuntoon. Hovioikeus katsoi, ettei A:ta olisi tullut tuomita uhkasakkoon. Hovioikeuden käsityksen mukaan istunnon peruuttamisen vuoksi ei ollut merkitystä oliko A:lla asiassa tosiasiallisesti laillista estettä vai ei. Hovioikeus kumosi tuomion ja poisti tuomitun uhkasakon.
Asian käsittely korkeimmassa oikeudessa
Syyttäjälle myönnettiin asiassa valituslupa ja hän vaati valituksessaan, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja A:n maksettavaksi tuomitaan uhkasakko. A vaati valituksen hylkäämistä.
Korkein oikeus totesi, että pääkäsittely voidaan peruuttaa jo ennakolta, jos on todennäköistä, että asianosainen ei saavu pääkäsittelyyn. Tämä on prosessitaloudellisesti perusteltua, koska sillä voidaan välttää muiden asianosaisten tarpeeton saapuminen tuomioistuimeen tapauksessa, jossa pääkäsittelyn aloittamiselle ei ole edellytyksiä.
Tapauksessa käräjäoikeus oli kahteen otteeseen sähköpostitse pyytänyt A:ta toimittamaan selvityksen laillisesta esteestään. Tämän jälkeen käräjäoikeus oli vielä kertaalleen puhelimitse muistuttanut A:n avustajaa velvollisuudesta esittää selvitys. Käräjäoikeuden tekemät muistutukset selvityksen toimittamisesta osoittavat, ettei käräjäoikeus ole hyväksynyt riittäväksi selvitykseksi avustajan tekemää ilmoitusta A:n terveydentilasta.
Uhkasakon määrääminen on mahdollista pääasian ratkaisemiseen saakka. Koska A ei ollut vielä 8.6.2021 järjestetyssä pääkäsittelyssä antanut selvitystä laillisesta esteestään, hänen on voitu katsoa olevan luvatta pois istunnosta 6.4.2021, joka peruutettiin. Korkein oikeus kumosi hovioikeuden tuomion ja käräjäoikeuden tuomio jäi asiassa pysyväksi.
Yhteenveto
Oikeustapauksen perusteella voidaan todeta, että jos pääkäsittely perutaan vedoten asianosaisen lailliseen esteeseen, tulee asianosaisen esittää riittävä selvitys laillisen esteen olemassaolosta, jos tuomioistuin niin vaatii. Merkitystä ei ole sillä, milloin pääkäsittelyn peruuttamisesta koskeva päätös on tehty. Esimerkiksi lääkärin tekemä todistus tarpeeksi vakavasta sairaudesta on yleensä riittävä selvitys.
Oikeudenkäynnin asianosaisen tulee aina selvittää haasteesta tai kutsusta se, millä uhalla hänet on määrätty saapuvaksi oikeudenkäyntiin. Riittävä selvitys laillisen esteestä tulee esittää viimeistään ennen uutta käsittelypäivää. Tuomioistuin voi kuitenkin tehdä ratkaisun uhkasakon määräämisestä jo silloin, kun pääkäsittely aloitetaan ja havaitaan ettei asianosainen ole saapunut paikalle. Aiheettomien oikeudenkäyntikulujen syntymisen estämiseksi asianosaisen laillisesta esteestä tulisi tehdä ilmoitus tuomioistuimeen mahdollisimman pian siitä, kun este on tullut asianosaisen tietoon.
Lue lisää oikeustapauskommenttejamme:
Julia Sieppi
OTM, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Lakimies, rikosoikeus
Lakitoimisto KPF
Puh: 050 5300 152
Hyvä kirjoitus!