Vaarallinen vai hengenvaarallinen väline? Oikeustapauskommentti KKO 2021:38

Tässä oikeustapauskommentissa käsittelen korkeimman oikeuden tuoretta ratkaisua KKO 2021:38, jossa se otti toisen kerran suhteellisen lyhyen ajan sisään kantaa siihen, mikä on hengenvaarallinen väline. Rajanvedolla on väliä arvioitaessa sitä, ovatko tietyt väkivaltarikokset perusmuotoisia vai törkeitä. Tässä oikeustapauskommentissa selostan hengenvaarallisen välineen merkitystä rikoslaissa sekä esittelen tapauksen KKO 2021:38 sisällön ja sen merkityksen tulevaisuudessa.


Hengenvaaralliset välineet


Rikoslaissa mainitaan monessa kohdassa kielto pitää hallussaan hengenvaarallisia välineitä. Ensinnäkin rikoslain 16:17 §:ssä on rangaistussäännös vangin varustautumisesta aseella, mikä koskee nimenomaan hengenvaarallisia välineitä. Seuraava maininta on RL 20:2 §:n mukaisen törkeän raiskauksen tunnusmerkistössä, jossa yksi peruste teon muuttumiseksi törkeäksi on hengenvaarallisen välineen käyttäminen. Myös RL 21:6 §:n mukainen törkeä pahoinpitely voi täyttyä tällaisen välineen käyttämisen vuoksi.


Hengenvaarallisen välineen hankkiminen vakavaa väkivaltarikosta varten täyttää myös RL 21:6 a §:n mukaisen törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelun tunnusmerkistön. Samalla tavalla voidaan täyttää myös RL 25:4 a §:n mukaisen panttivangin ottamisen valmistelun tunnusmerkistö. Myös RL 31:2 §:n mukainen ryöstö voi muuttua törkeäksi tällä perusteella. RL 31:2 a §:n mukainen törkeän ryöstön valmistelu voi täyttyä jo silloin, kun hengenvaarallinen väline hankitaan. Viimeisen kerran hengenvaarallinen väline mainitaan yhtenä ankaroittamisperusteena RL 45:12 §:n mukaisessa törkeässä esimiehen väkivaltaisessa vastustamisessa.


Välineen määrittely hengenvaaralliseksi vaikuttaa siis sekä rikostunnusmerkistön täyttymiseen että valintaan perusmuotoisen ja törkeän tekomuodon välillä. Jotta rikos voisi muuttua törkeäksi, sen on täytettävä kaksi edellytystä. Ensinnäkin teon on oltava kokonaisuutena arvostellen törkeä. Tämä tarkoittaa, että teko on kyseiseksi rikokseksikin erityisen paheksuttava, esimerkiksi pahoinpitely on erityisen raaka tai vakava verrattuna pahoinpitelyihin yleensä. Toinen edellytys on, että jokin rikoslaissa mainittu kvalifiointiperuste täyttyy. Kvalifiointiperusteella tarkoitetaan edellytystä, jonka on täytyttävä, jotta teko voitaisiin luokitella törkeäksi. Rikoslakiin on otettu näitä, jotta kansalaisille ja lainkäyttäjille olisi selvää, millaiset teot lähtökohtaisesti ovat erityisen paheksuttavia ja niistä tullaan todennäköisesti rankaisemaan ankarammin. Esimerkiksi törkeän ryöstön tapauksessa näitä on neljä:


[Jos ryöstössä]

1) aiheutetaan tahallisesti toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila,

2) rikos tehdään erityisen raa’alla tai julmalla tavalla,

3) käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä tai

4) rikos kohdistetaan henkilöön, joka ammattiinsa tai toimeensa kuuluvan työn tai tehtävän vuoksi ei voi itseään tai omaisuuttaan puolustaa, [...]


Jos mikään näistä edellytyksistä ei täyty, tuomitaan henkilö perusmuotoisesta ryöstöstä, vaikka teko olisi kuinka paheksuttava. Näistä kohta 3 eli hengenvaarallisen välineen käyttäminen on huomattavasti muita yleisempi peruste sille, että teko muuttuu törkeäksi. Hengenvaarallisista välineistä mainitaan erityisesti terä- ja ampuma-aseet, koska ne ovat tyypillisiä rikoksentekovälineitä. Korkein oikeus on tulkinnut laillisuusperiaatteen mukaisesti, että teräaseen käsite tulee ymmärtää yleiskielen mukaan:


Teräase voidaan yleiskielen mukaan ymmärtää aseeksi tai työkaluksi, jossa on terävä terä.

Jotta asia ei olisi liian yksinkertaista, kvalifiointiperusteen täyttyminen edellyttää, että peruste liittyy rikoksen täyttymiseen. Esimerkiksi teräaseen pitäminen piilossa taskussa ei vielä tee ryöstöstä törkeää, eikä tupessa olevalla puukolla lyöminen tee pahoinpitelystä törkeää. Teräasetta on käytettävä ryöstön toteuttamiseen uhkaamalla sillä tai käyttämällä sitä. Tätä kriteeriä korkein oikeus joutui pohtimaan käsillä olevassa tapauksessa.


Tapauksen taustat


Kemissä tapahtuneessa rikoksessa kaksi henkilöä, A ja B olivat hyökänneet kävelylenkillä olleen henkilön kimppuun ja lyöneet häntä useita kertoja kirveen hamarapuolella polveen aiheuttaen polvilumpioon murtuman. Tekijät jäivät melkein välittömästi kiinni ja heitä vastaan nostettiin syyte törkeästä ryöstöstä. Muutama kuukausi myöhemmin Lapin käräjäoikeus tuomitsi heidät tuomiolla 19/128947 rangaistukseen törkeästä ryöstöstä, jossa kirvestä käyttänyt henkilö A tuomittiin kahden ja puolen vuoden vankeusrangaistukseen.


Sekä syyttäjä että A valittivat Rovaniemen hovioikeuteen, joka arvioi, oliko kirveen hamarapuolen käyttäminen hengenvaarallisen välineen käyttämistä. Hovioikeus antoi helmikuussa 2020 tuomion 20/106496, jossa se totesi kirveen hamarapuolen olevan tällainen hengenvaarallinen väline ja korotti rangaistusta kolmeen vuoteen vankeutta. A valitti tapauksesta korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus otti asian käsittelyyn ennakkopäätösperusteella.


Korkeimman oikeuden johtopäätökset


Korkein oikeus pohti ratkaisussaan sitä, onko retkikirves sellainen hengenvaarallinen väline, jota törkeän ryöstön kvalifiointiperusteissa tarkoitetaan. Tämän lisäksi korkein oikeus arvioi, oliko kirvestä käytetty hengenvaarallisen välineen käyttöön rinnastuvalla tavalla. Aluksi korkein oikeus totesi, että on selvää, että kirves on teräase, koska siinä on terävä terä ja sillä voidaan aiheuttaa hengenvaarallisia vammoja.


Varsinainen pohdinta liittyikin siihen, voiko kvalifiointiperuste olla täyttymättä, jos välinettä ei käytetä teräaseena, vaan esimerkiksi lyömäaseena, kuten tässä tapauksessa. Korkein oikeus tulkitsi suhteellisen lyhyin perusteluin, että käyttötavalla ei ole törkeän ryöstön tunnusmerkistön kannalta väliä, koska rikoksen tunnusmerkistössä sitä ei edellytetä. Tätä perusteltiin sillä, että hengenvaarasta ja vakavasta vammasta on säädetty erikseen saman pykälän 1-kohdassa.


Tämän lisäksi korkein oikeus totesi, miksi teko oli monesta syystä kokonaisuutena arvostellen törkeä. Näitä olivat esimerkiksi uhrin satunnainen valinta, vakavan vamman aiheuttaminen, useampi tekijä sekä väkivallan kohdistaminen puolustuskyvyttömään uhriin.


Yhteenveto


Korkein oikeus on tällä vuosikymmenellä antanut jo kaksi ratkaisua siitä, mitkä ovat teräaseita tai muutoin hengenvaarallisia välineitä. Linja on melko tiukka siitä, että teräaseen käyttämiseksi tulkitaan sellaisen käyttäminen, vaikka itse terällä ei lyötäisi. Huomioitavaa tapauksessa on myös, että korkein oikeus ei muuttanut käräjä- tai hovioikeuden tuomiota. Tapauksen merkitys onkin erityisesti oikeuskäytännön yhtenäistämisessä tulevaisuudessa. Törkeät ryöstöt ja törkeät pahoinpitelyt ovat suhteellisen yleisiä rikoksia, jolloin ennakkoratkaisulla on merkitystä tuleville rajanvedoille.


Lue lisää oikeustapauskommenttejamme

https://www.kpflaki.com/blog/categories/oikeustapauskommentit



Eelis Paukku

OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka), DI (Tuotantotalous)

Lakimies, toimitusjohtaja

Lakitoimisto KPF



044 9755 196

eelis.paukku@kpflaki.com



215 katselukertaa0 kommenttia