Uutiskatsaus juristin näkökulmasta: Tekijänoikeuskirjeet ja GDPR

Tällä viikolla Helsingin sanomat uutisoi hallinto-oikeuden tuomiosta, jossa asianajotoimisto määrättiin näyttämään kaikki hänestä keräämänsä tiedot naiselle, jolle oli lähettänyt tekijänoikeuskirjeen. Linkki uutiseen: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006064731.html?ref=rss.


Mistä tämä käytännössä johtui? Mitä tämä tarkoittaa tulevaisuudessa? Näihin kysymyksiin vastaan tässä kirjoituksessa.


Henkilötietolaki ja GDPR


Tapaus oli sattunut vuonna 2016, joten se käsiteltiin silloin voimassa olleen sääntelyn eli henkilötietolain nojalla. Henkilötietolain on sittemmin korvannut tietosuojalaki, jota nykyään sovellettaisiin vastaavaan tapaukseen. Tietosuojalaki taas perustuu GDPR:ään eli eurooppalaiseen tietosuoja-asetukseen, joka on monilta osin henkilötietolakia laajempi ja tiukempi säännös.


Tapauksessa nainen oli saanut asianajotoimistolta niin sanotun tekijänoikeuskirjeen eli hänen väitettiin jakaneen vertaisverkossa luvatta tekijänoikeuden suojaamaa materiaalia eli hän oli kansankielellä ”warettanut”. Hänelle ehdotettiin 800e sovintoa tai asia vietäisiin muuten mahdollisesti markkinaoikeuteen. Nainen vaati henkilötietolain 26 §:n perusteella oikeutta nähdä kaikki tiedot, jotka asianajotoimisto oli kerännyt hänestä.

Henkilötietolaki määrittelee henkilötiedot seuraavasti:


”kaikenlaisia luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi;”


Tämä tarkoittaa myös IP-osoitteesta kerättyä tietoa, koska sen perusteella voidaan tarkastella henkilön toimintaa internetissä, mikä kuuluu edellä mainitun määritelmän soveltamisalaan. Tämän vuoksi myös henkilötietolain 26 § :ää sovellettiin asiassa.

Henkilötietolain 26 § sisältää tarkastusoikeuden eli rekisteröidyn oikeuden saada nähtäväkseen kaikki tiedot, joita rekisterinpitäjällä on hänestä. Tässä tapauksessa asianajotoimisto oli rekisterinpitäjä, koska sillä oli tietoja naisen IP-osoitteesta tehdystä toiminnasta joten sen oli luovutettava kaikki tiedot naisesta hänelle. Asianajotoimisto ei kuitenkaan tätä tehnyt, vaan nainen joutui valittamaan toimistosta ensin tietosuojavaltuutetulle, ja sen jälkeen hallinto-oikeuteen.


Tietosuojavaltuutettu määräsi asianajotoimiston luovuttamaan tiedot. Asianajotoimisto ei kuitenkaan suostunut tähän ja asia vietiin hallinto-oikeuteen. Lopulta hallinto-oikeus määräsi asianajotoimiston luovuttamaan tiedot. Tuomiota perusteltiin sillä, että mikään laki tai muu viranomaismääräys ei määrää pitämään tietoja salassa eli GDPR/henkilötietolaki mukaista salassapito-oikeutta ei ole.


Mitä tämä tarkoittaa tulevaisuudessa?


Ensimmäinen laajempi vaikutus on se, että jokainen tekijänoikeuskirjeen saanut voi vaatia sen lähettänyttä asianajotoimistoa luovuttamaan kaiken tiedon, mitä toimistolla on hänen IP-osoitteestaan. Tämä voi lisätä kyseisten toimistojen työmäärää ja mahdollisesti myös helpottaa kirjeen saaneiden asemaa. Sääntely on nykyisen tietosuojalain ja GDPR:n 15-artiklan osalta yhteneväinen eli rekisterinpitäjän on luovutettava tiedot. Jos asianajotoimisto kieltäytyy luovuttamasta tietoja, voisi kirjeen saanut toimittaa asian tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi.


GDPR:n 15-artikla sisältää myös toisen olennaisen vaatimuksen: luonnollisella henkilöllä on oikeus saada tieto siitä, että hänen tietojaan ei käsitellä. Tämä tarkoittaa sitä, että kuka tahansa voi kysyä rekisterinpitäjiltä, että käsittelevätkö he hänen tietojaan. Kyseinen säännös mahdollistaisi tekijänoikeuskirjeitä lähettäville asianajotoimistoille esitetyt tiedustelut, joissa kysytään että onko asianajotoimistolla tietoja kyselijästä. Tämä voi pahimmillaan tarkoittaa laajoja kampanjoita, joissa eri toimistoilta kysellään tietoja. Asianajotoimistot joutuisivat vastamaan kaikkiin näihin kyselyihin, mikä saattaisi pahimmillaan lopettaa tietyntyyppisen liiketoiminnan, tai ainakin merkittävästi nostaa siitä aiheutuvia kustannuksia ja siten vähentää sen kannattavuutta. Allekirjoittanut ainakin jää mielenkiinnolla odottamaan, mihin tämä ratkaisu johtaa paljon huomiota saaneella toimialalla.


Muut uutiskatsauksemme:


https://www.kpflaki.com/blog/categories/uutiskatsaus


Eelis Paukku

Lakimies, toimitusjohtaja

KPF Group Oy




119 katselukertaa

© 2018 KPF GROUP OY

  • Facebook Social Icon
  • LinkedIn Social Icon
  • Twitter Social Icon
  • Instagram