top of page

Tupakointikielto voitiin määrätä asunto-osakeyhtiöön, koska asukkaat altistuivat tupakansavulle – KHO 2023:111

Tässä oikeustapauskommentissa avaan korkeimman hallinto-oikeuden 30.11.2023 antamaa ratkaisua, jossa arvioitiin, oliko olemassa edellytykset tupakointikiellon määräämiselle asuinhuoneiston sisätiloihin. Arvioitavaksi tuli, olisiko tupakansavun kulkeutuminen asuinhuoneistojen välillä voitu ehkäistä kohtuullisina pidettävillä rakenteiden korjaustoimilla. Käsittelen kirjoituksessa tupakointikiellon, sen määräämisen edellytykset sekä tapauksen taustoineen.


Tupakointikielto ja sen määrääminen


Tupakkalain 79 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään tupakointikiellon määräämisestä asuntoyhteisöön: ”Asuntoyhteisö voi hakea kunnalta tupakointikiellon määräämistä asuntoyhteisön rakennuksen huoneistoihin kuuluville parvekkeille, huoneistojen käytössä oleviin ulkotiloihin ja huoneistojen sisätiloihin. Hakemuksessa tarkoitettujen tilojen haltijoita on kuultava ennen hakemuksen tekemistä.


Kunnan on määrättävä tupakointikielto hakemuksessa tarkoitettuihin tiloihin, jos tiloista voi niiden rakenteiden tai muiden olosuhteiden vuoksi muutoin kuin poikkeuksellisesti kulkeutua tupakansavua toiselle parvekkeelle, toiseen huoneistoon kuuluvan ulkotilan oleskelualueelle tai toisen huoneiston sisätiloihin. Tupakointikielto saadaan määrätä asuinhuoneiston asuintilaan vain, jos savun kulkeutumista ei ole mahdollista rakenteiden korjaamisella tai muuttamisella kohtuudella ehkäistä ja asuintilan haltijalle on ennen kiellon määräämistä varattu mahdollisuus ehkäistä savun kulkeutuminen omilla toimenpiteillään. Asuinhuoneiston asuintilaa koskeva tupakointikielto ei koske sähkösavukkeen käyttämistä.”


Lainkohdan mukaan tupakointikielto voidaan hakea huoneistojen sisätiloihin, ulkotiloihin sekä parvekkeille. Tupakointikielto voidaan määrätä, jos tiloista voi muuten kuin poikkeuksellisesti kulkeutua tupakansavua toiseen huoneistoon. Tupakointikielto voidaan määrätä asuintilaan vain, jos savun kulkeutumista ei voida estää kohtuudella rakenteiden korjaamisella tai muuttamisella. Asuintilan haltijalle on ennen tupakointikiellon määräämistä annettava mahdollisuus ehkäistä savun kulkeutuminen omilla toimenpiteillä.


Valtioneuvosto on antanut asetuksen tupakointitiloista ja tupakointikiellon hakemisesta asuntoyhteisöön. Asetuksen 4 a §:n mukaan asuntoyhteisön tupakointikieltoa koskevassa hakemuksessa tulee olla:


1) asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen päätös

2) selvitys haetun tupakointikiellon kohteesta jaettuna sisätiloihin, parvekkeisiin ja ulkotiloihin;

3) hakemuksen kohteena olevien tilojen haltijoiden yhteystiedot

4) selvitys tilan haltijoiden kuulemisessa käytetyistä menettelyistä sekä kuulemisessa esitetyt puoltavat ja vastustavat kannanotot

5) rakenteellinen tai muu selvitys siitä, että tiloista voi niiden rakenteiden tai muiden olosuhteiden vuoksi muutoin kuin poikkeuksellisesti kulkeutua tupakansavua toiselle parvekkeelle, toiseen huoneistoon kuuluvan ulkotilan oleskelualueelle tai toisen huoneiston sisätiloihin.


Mikäli tupakointikieltoa haetaan huoneiston asuintilaan, tulee hakemuksessa olla lisäksi selvitys että:


1) savun kulkeutumista ei ole mahdollista rakenteiden korjaamisella tai muuttamisella kohtuudella ehkäistä;

2) asuintilan haltijalle on varattu mahdollisuus ehkäistä savun kulkeutuminen omilla toimenpiteillään.


Tupakointikiellon määrännyt kunta valvoo kiellon noudattamista. Mikäli kieltoa ei noudateta, voi kunta määrätä tupakkalain 105 §:n mukaisen uhkasakon kiellon tehosteeksi. Isännöitsijän tehtäviin ei kuulu tupakointikiellon valvominen. Tupakointikiellon noudattamatta jättäminen voi kuitenkin toimia joissain tapauksissa varoituksen taikka huoneiston haltuunoton perusteena.


Tapauksen taustat


Helsingin kaupungin ympäristöterveysyksikkö teki 6.4.2021 päätöksen, jolla se määräsi Asunto Oy:n hakemuksesta tupakointikiellon Asunto Oy:n huoneistojen sisätiloihin. Määräys koski kaikkia samassa osoitteessa olevia huoneistoja.


Ennen tupakointikieltoa koskevan päätöksen antamista taloyhtiö oli selvittänyt tupakansavun kulkeutumista huoneistosta X huoneistoon Y ja todennut, että vastaavanlaisia ilmavuotoja on esiintynyt myös huoneistojen Z ja Q välillä. Tupakointikielto määrättiin kaikkiin huoneistoihin, sillä perusteella, että taloyhtiön rakennusten rakenteet ovat riittävässä määrin samanlaiset savun kulkeutumisen osalta. Tämän vuoksi edellytyksen tupakointikiellon määräämiselle kaikkien asuinhuoneistojen sisätiloihin oli olemassa.


Yksityishenkilö B yhden Asunto Oy:n huoneiston haltijana valitti päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus teki päätöksen 20.6.2022 ja kumosi ympäristöterveysyksikön päällikön päätöksen kokonaisuudessaan. Hallinto-oikeus piti selvitettynä, että korjaustoimenpiteistä huolimatta tupakansavua kulkeutuu huoneistosta X huoneistoon Y ja myös huoneistoissa Z ja Q on ilmennyt vastaavia rakenteellisia ilmavuotoja. Esitetty selvitys ei kuitenkaan hallinto-oikeuden näkemyksen mukaan varmuudella osoittanut, että ongelmat tupakansavun kulkeutumisesta ja sen estämisestä huoneistosta toiseen koskettavat kaikkia huoneistoja. Selvitys ei myöskään hallinto-oikeuden näkemyksen mukaan osoittanut, etteikö tupakansavun mahdollista kulkeutumista olisi voitu estää kohtuudella. Hallinto-oikeuden mukaan päätöstä tupakointikiellon määräämisestä oli pidettävä tupakkalain 79 §:n vastaisena ja sen vuoksi se kumottiin.


Asian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa


Helsingin kaupunkiympäristön toimialan ympäristöpalveluiden ympäristöjohtaja eli ympäristöjohtaja pyysi korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa ja vaati valituksessaan, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja ympäristöterveysyksikön päällikön päätös tupakointikiellosta saatetaan voimaan.


Ympäristöjohtajan valituksessa esittämien selvitysten mukaan tupakansavun kulkeutumista ei ole mahdollista ehkäistä rakenteiden korjaamiselle tai muuttamalla niitä kohtuudella. Rakennusten rakenteet ovat sellaisia, joissa on tyypillisesti ilmavuotoja huoneistojen välillä. Tiivistämistoimenpiteistä huolimatta tupakansavun leviämistä ei ole pystytty ehkäisemään. Asunto Oy oli esittänyt riittävän selvityksen siitä, että huoneistojen väliset rakenteet olivat taloyhtiössä samankaltaiset. Ympäristöjohtajan mukaan tarkempien selvitysten laatimista olisi kohtuutonta vaatia. Lisäksi Asunto Oy ja kunnan viranomainen olivat pyytäneet asunnonhaltijoita esittämään selvitystä siitä, ovatko he estäneet savun kulkeutumista omilla toimillaan. Yksikään asunnonhaltija ei ollut antanut pyydettyä selvitystä. Lisäksi Asunto Oy oli antanut selvityksen, jonka mukaan korjaustoimet tupakansavun kulkeutumisen ehkäisemiseksi kasvaisivat kohtuuttoman suuriksi.


Asunto Oy on antanut myös vastineen valitukseen ja viitannut ympäristöjohtajan valitukseen katsoen tulleen luotettavalla tavalla selvitetyksi, että rakennuksen rakenteet ovat rakennusajalle tyypilliset ja huoneistojen välillä esiintyy ilmavuotoja. Asunto Oy:ssä on 149 huoneistoa ja savun kulkeutumisen tutkiminen jokaisen huoneiston osalta aiheuttaisi yhtiölle kohtuuttomia kustannuksia tilanteessa, jossa jo tehdyillä tutkimuksilla on selvitetty, että ilmavuodot rakennusten eri osissa ovat todennäköisiä.


Korkeimman hallinto-oikeuden asiassa antama ratkaisu


Korkein hallinto-oikeus otti päätöksessään huomioon tupakkalain tarkoituksen. Lain 1 §:n mukaan tavoitteena on tupakkatuotteiden sekä muiden nikotiinipitoisten tuotteiden käytön loppuminen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi laissa on säädetty toimenpiteistä, joilla edistetään tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden käytön lopettamista sekä suojellaan väestöä altistumasta niiden savulle.


Korkein hallinto-oikeus viittasi ratkaisussaan myös tupakkalain esitöihin, joiden mukaan tupakointikiellon määrääminen ei edellytä muuta kuin savun kulkeutumisen arviointia. Esitöiden mukaan arviointi ei vaadi välttämättä edes tiloihin tehtävää katselmusta. Esitöissä kuitenkin todettiin myös, että sisätiloihin määrättävä tupakointikielto voidaan määrätä vain poikkeuksellisesti, mikäli savun kulkeutumista ei voida rakenteiden korjaamisella tai muuttamisella kohtuudella ehkäistä ja huoneiston haltijalle on ennen kieltoa varattu mahdollisuus ehkäistä savun kulkeutuminen omilla toimenpiteillään. Tupakointikiellon määrääminen parvekkeelle ja muihin ulkotiloihin voidaan asettaa väljemmin edellytyksin kuin asuinhuoneiston sisätiloihin.


Asunto Oy omistaa neljä 1957 rakennettua elementtirakenteista kerrostaloa, joissa on yhteensä 149 huoneistoa. Kaikissa kerrostaloissa ilmanvaihto on koneellinen ja tuloilma otetaan ikkunoiden korvausilmaventtiileistä. Asunto Oy on esittänyt tupakointikieltoa koskevassa hakemuksessaan Elinkaarihallinta Oy:n laatiman raportin huoneiston X tiivistämistoimenpiteistä ja tiivistämisen jälkeisestä hajuhaittatilanteessa huoneistossa Y, josta ilmenee, että tupakansavu kulkeutuu asuntojen välillä ilmavirran mukana, joka tulee lattian ja seinän rajakohdista, eli rakenteiden läpi. Rakennusten rakennusajankohta on sellainen, etteivät rakenteet ole tiiviit ja rakenteissa on rakoja seinien ja lattioiden liitoskohdissa. Hajuja saattaa kulkeutua myös parketin alla olevan pintabetonilattian halkeamista lattian kautta seinärakenteisiin, mutta tätä ei ole voitu todeta luotettavasti.


Raportin mukaan ilmanvaihdon säätäminen ei olisi riittävä toimenpide savunhajun kulkeutumisen ehkäisemiseksi, vaan ilmavuodot tulisi tiivistää esimerkiksi huoneistojen parketit purkamalla ja seinien ja lattioiden rajakohtien, lattiarakenteiden sekä läpivientien tiivistämisellä. Yhden huoneiston osalta nämä korjaustoimet tulisivat maksamaan noin 12 000 euroa. Toisena vaihtoehtona savunhajun ehkäisemiseksi olisi raportin mukaan uusi poistoilmanvaihtojärjestelmä, jonka kustannus olisi 12 000–15 000 euroa huoneiston osalta. Asunto Oy on lisäksi toimittanut hakemuksen liitteeksi ilmanvaihdon säätötoimenpiteiden mittauspöytäkirjan, josta ilmenee, ettei säätötoimenpiteillä ole onnistuttu ehkäisemään tupakansavun kulkeutumista.


Korkein hallinto-oikeus teki asiassa päätöksen 30.11.2023 ja kumosi hallinto-oikeuden päätöksen. Helsingin kaupungin ympäristöterveysyksikön päällikön päätös jäi voimaan. Korkein hallinto-oikeus katsoi selvitetyksi, ettei huoneistojen rakenteissa ole merkityksellistä eroavaisuutta toisiinsa nähden. Esitettyjen selvitysten mukaan rakenteet eivät ole tiiviit ja rakenteissa on rakoja.


Korkein hallinto-oikeus katsoi selvitetyksi, että huoneistojen asuintilojen rakenteiden olosuhteiden vuoksi tupakansavua voi kulkeutua toisen huoneiston asuintiloihin muutoinkin kuin vain poikkeuksellisesti. Tupakansavun kulkeutumista on pyritty ehkäisemään ilmanvaihdon säätötoimenpiteillä sekä huoneiston rakenteiden tiivistämisellä, mutta toimet eivät ole poistaneet tupakansavun kulkeutumisen mahdollisuutta. Korkein hallinto-oikeus katsoi päätöksessään, ettei tupakansavun kulkeutumista voitu kohtuudella ehkäistä rakenteiden korjaamisella.

 

Yhteenveto

 

Jotta tupakointikielto voitaisiin määrätä huoneistojen sisätiloihin, tulee tupakointikieltoa koskevassa hakemuksessa esittää selvitys siitä, ettei tupakansavun kulkeutumista ole mahdollista ehkäistä rakenteiden korjaamisella tai muuttamisella kohtuudella. Lisäksi hakemuksesta tulee ilmetä, että asuintilan haltijalle on varattu mahdollisuus ehkäistä savun kulkeutuminen omilla toimenpiteillään.


Tapauksessa tupakointikiellon määräämisen edellytysten katsottiin täyttyneen, vaikka kaikkia tupakointikieltoa koskevien huoneistojen osalta ei ollut esitetty tarkkaa selvitystä. Tupakansavun kulkeutumisen ehkäiseminen olisi edellyttänyt seinien ja lattian rakojen tiivistämistä sekä mahdollisesti vielä poistoilmanvaihtojärjestelmän uusimista. Huoneistoissa oli jo tehty ilmanvaihdon säätötoimenpiteitä, mutta ne eivät olleet riittäviä tupakansavun ehkäisemiseksi. Koska tupakansavun kulkeutumista Asunto Oy:n rakennusten huoneistojen asuintiloihin ei voitu ehkäistä kohtuullisina pidettävillä rakenteiden korjaustoimilla, oli edellytyksen tupakointikiellon määräämiselle olemassa.


Lue lisää asuntoihin, kiinteistöihin ja rakentamiseen liittyviä kirjoituksiamme:


Julia Sieppi

OTM (väitöskirjatutkija), luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

Lakimies, rikosoikeus

Lakitoimisto KPF


Puh: 050 5300 152



42 katselukertaa0 kommenttia

Kommentare


bottom of page