Tieteellisen työn ja käytännön ammatin yhdistäminen

Usein tieteellistä tutkimusta kuulee väheksyttävän tai pilkattavan eri yhteiskunnallisten vaikuttajien taholta, tutkijoita kutsutaan ”kaiken maailman dosenteiksi” tai tiedemaailman sanotaan ”elävän omaa elämäänsä”. Oikeustieteen alalla tutkimustyö on erittäin harvinaista, oikeustieteen alan väittelyintensiivisyys (eli kuinka suuri osa maistereista väittelee myöhemmin) on yksi tilastoitujen alan pienimpiä Suomen akatemian julkistamien tulosten perusteella.


Tässä kirjoituksessa avaan omaa tieteellistä taustaani ja kerron, miten tutkimustyö on auttanut käytännön työssä erilaisissa tehtävissä. Kirjoituksen tarkoituksena on oman tutkimustyöni esittelyn lisäksi osoittaa, että tieteellinen tutkimus ja tutkijantaidot voi olla todella arvokkaita myös yksityisellä puolella työskenneltäessä.


Väitöskirja valtiontukisääntelystä


Oma tarinani lähtee siitä, että jatkoin suorittamaan oikeustieteen tohtorin tutkintoa suoraan maisteriopintojeni jälkeen, ja olen tohtorintutkintoni suorittamisen ohella työskennellyt tutkijana Lapin yliopistolla ja tehnyt muutakin tutkimusta väitöskirjani lisäksi. 9.10.2019 julkistettiin Jenny ja Antti Wihurin rahaston apurahat, ja minulle myönnettiin apuraha väitöskirjan jälkeiseen tutkimukseen. Olen siis jatkamassa oikeustieteellistä tutkimusta väitöskirjan jälkeenkin eli teen niin sanottua post doc -tutkimusta. Tämä tarkoittaa myös joitain jaksoja poissa yritystoiminnasta, koska apurahatyöskentely on täysipäivästä.


Väitöskirjani käsittelee EU:n valtiontukisääntelyä. Väitöskirjassani on 314 sivun mittainen ja sen otsikko on ” Euroopan unionin politiikan ja tukikilpailun vaikutus valtiontukisääntelyyn”. Väitöskirjassani liikutaan melko yleisellä tasolla, koska se käsittelee sitä, mitkä EU:n tavoitteet ja EU:ssa harjoitetun taloudellisen ajattelun taustalla olleet mallit ovat vaikuttaneet siihen, millainen valtiontukisääntely on nykypäivänä. Tutkimus ei tuo uutta tietoa käytännön työhön tai valtiontukitapausten ratkaisemiseen, mutta tutkimustulosten perusteella voidaan tehdä vahvoja olettamia siitä, millaiseksi valtiontukisääntely muuttuu tulevaisuudessa.


Omaan yksityisellä puolella tekemääni työhön kyseinen tutkimus ja siinä opitut asiat ovat kuitenkin vaikuttaneet merkittävästi. Työssäni käytin pelkästään EU-oikeuslähteitä, en mainitse työssäni käytännössä lainkaan kotimaista lainsäädäntöä. Yksityisellä puolella tekemässä työssäni joudun jatkuvasti tekemisiin EU-oikeuslähteiden kanssa, ja aiempi tutkimustyö niiden parissa onkin helpottanut työskentelyä huomattavasti. Viimeisten kuukausien aikana olen tutkinut päästökauppasääntelyä, jätesääntelyä ja kemikaalilainsäädäntöä, ja näistä jokainen on todella kiinteässä yhteydessä EU-sääntelyyn. Lisäksi useissa tapauksissa kotimainen lainsäädäntö viittaa suoraan EU-direktiiviin tai -asetukseen.


Väitöskirjaluonnoksen lisäksi tekemäni artikkelit


Väitöskirjaluonnoksen lisäksi olen kirjoittanut muutamia artikkeleita. Niistä yksi on julkaistu ja kolme on tällä hetkellä arvioitavana. Työn alla minulla on kolme artikkelia. Näistä artikkeleista jo julkaistu käsittelee Suomen valtiontukipolitiikan eurooppalaistumista. Työ on vielä väitöskirjaluonnokseni kanssa samalla teoriatasolla liikkuva, koska siinä tarkastellaan, minkä verran Suomella on liikkumavaraa eri tukimuodoissa ja kuinka paljon EU:n sääntely rajoittaa tukemista.


Työn merkittävin hyöty on ollut, että siitä saamani tietopohjan nojalla olen voinut osallistua aktiivisesti yritystukiin liittyvään keskusteluun, johon liittyy erilaisia harhaluuloja. Myös tämä tutkimustyö on hyödyttänyt omaa yksityisellä puolella tekemääni työtä: useissa projekteissa rahoituksen hakeminen on keskeisessä osassa ja julkisen rahoituksen saaminen edesauttaa hankkeita merkittävästi. Kansallisiin tukijärjestelmiin perehtyminen on auttanut näiden projektien suunnittelua ja niissä työskentelyä.


Kaksi arvioitavana olevaa artikkelia ovat samanlaisia, myös yksi työn alla oleva muistuttaa näitä. Näissä artikkeleissa tutkin, miten sääntelyä muuttamalla voitaisiin edistää tiettyjä elinkeinotoiminnan muotoja. Kahdessa arvioitavana olevassa artikkelissa olen tutkinut merituulivoimaa ja biokaasuvoimaloita. Näissä tutkimuksissa olen perehtynyt melko syvällisesti tiettyyn elinkeinotoimintaan liittyviin ongelmiin ja sääntelyyn. Nämä tiedot ovat olleet hyödyllisiä erityisesti maatalouden biokaasuvoimaloihin liittyvissä projekteissa.


Kolmas arvioitavana oleva artikkeli käsittelee kuntien taloudessa ja hallinnossa havaittuja rikkeitä. Artikkeli on ollut mielenkiintoinen katsaus tilintarkastusoikeuteen sekä kuntien velvoitteisiin. Erityisesti jälkimmäinen on ollut hyödyllinen yksityisen puolen työssäni, koska olen tehnyt joitain projekteja kunnille. Näissä projekteissa keskeisessä roolissa on ollut tiedostaa kuntien kuntalaista johtuvat velvoitteet ja huomioida niiden noudattaminen projekteissa.


Työn alla olevat muut kaksi artikkelia käsittelevät spesifejä oikeudellisia kysymyksiä, joista osa liittyy käytännön työhöni, osa taas on enemmän mielenkiinnosta tehtyjä. Näiden sisältöä en kuitenkaan avaa ennen kuin ne ovat valmiita.


Yleiset tutkijantaidot


Tutkijana oppii myös sellaisia taitoja, joista on hyötyä käytännön työstä. Merkittävin taito on kyky hakea tietoa, mikä korostuu erityisesti monimutkaisissa ja harvinaislaatuisissa toimeksiannoissa. Tiedonhakutaito auttaa sekä oikeaan ratkaisuun pääsemisessä että ratkaisuun pääsemisessä kohtuullisessa ajassa. Tiedonhakutaidot korostuvat erityisesti monialaisissa toimeksiannoissa, joissa joudutaan käsittelemään myös teknistä ja/tai kaupallista tietoa, joka ei kuulu juristin perusosaamiseen.


Tiedonhakuun liittyy kiinteästi lähteiden käyttö ja lainopin soveltaminen. Oikeudellisissa toimeksiannoissa joudutaan usein pohtimaan, mikä lain sisältö oikeastaan on. Laki on hyvin harvoin täydellinen ilman tulkinnanvaraisuutta. Jos tapaukseen liittyy minkäänlaista tulkinnanvaraa, joudutaan perehtymään erilaisiin tukeviin lähteisiin ja sitä kautta tulkitsemaan, mikä on lainsäätäjän tahto tai oikeuskäytäntö ja miten ne vaikuttavat kyseisiin tapauksiin. Tutkijana perusteltujen tulkintojen tekeminen harjaantuu huomattavasti pidemmälle ja tämä taito on hyödyllinen melkein kaikissa toimeksiannoissa.


Johtopäätökset


Tutkimustyö ei ole este tai hidaste yksityisellä puolella työskentelevän juristin työlle. Tutkimustyö antaa huomattavasti lisää valmiuksia sekä substanssiosaamiseen että yleisiin valmiuksiin harjoittaa juristin ammattia. Oikeustieteen tohtorin tutkinto on myös melko arvostettu nimike, ja näin nuorena ammatinharjoittajana olen huomannut, että jo väitöskirjan tekeminen ja muiden alojen tutkinnot lisäävät uskottavuutta huomattavasti.

Kaikesta huolimatta pääasiallinen mielenkiinto on suurin henkilökohtainen motivaationi tutkimuksen tekemiseen. Uuden tiedon löytäminen ja selvittäminen motivoi tekemään uutta tutkimusta ja jatkamaan tutkimustyötä myös väitöskirjan jälkeen. Muussa työssäni minua auttaa merkittävästi tutkimustyöstä saatu tietopohja tietyistä erikoisalueista, mutta myös tutkimustyössä opitut taidot. Jossain määrin haluun tehdä tutkimusta on myös vaikuttanut sen meriittiarvo.


Muut henkilökuvauksemme

https://www.kpflaki.com/blog/categories/henkil%C3%B6kuvaus


Eelis Paukku

Lakimies, toimitusjohtaja

KPF Group Oy






108 katselukertaa

© 2018 KPF GROUP OY

  • Facebook Social Icon
  • LinkedIn Social Icon
  • Twitter Social Icon