Tekoäly ja tekijänoikeus

Tämänkertainen blogiaihe sivuaa useissa medioissa pinnalla olevaa aihetta, tekoälyä ja sen mahdollisuuksia sekä rajoituksia. Tekoäly ei itsessään ole mikään uusi ilmiö ja teknisavusteisia palveluita on ollut tarjolla kuluttajille jo vuosikymmeniä, mutta viime marraskuussa lanseerattu ChatGPT sekä Dall-e2 palvelut ovat nostaneet median ja ihmisten kiinnostuksen asiaa kohtaan uusiin huippuihin.

Tässä kirjoituksessa tarkastelen miten tekoäly sekä tekijänoikeus limittyvät ja toteutuvat yhtäaikaisesti. Tämä teksti on kirjoitettu nyt julkisesti tarjolla olevien palveluiden tarjoamien mahdollisuuksien näkökulmasta sekä yleisten tekijänoikeuslakien tulkintoja noudattaen. Lainsäädäntö on luonteeltaan jälkikäteistä sääntelyä siten, että aluksi muodostuu ilmiö, jota myöhemmin säännellään lailla. Täten on mahdollista, että ajan kuluessa tässä blogitekstissä esitetyt väitteet ovat vanhentuneita. Tekstissä tarkastelen erityisesti, miten tekoälyä kohdellaan taiteellisen teoksen tekijänä sekä miten tekoälyn luoma tai sen avustuksella luotua teosta kohdallaan tekijänoikeuden näkökulmasta.

Voiko tekoäly toimia teoksen tekijänä, eli olla teoksen luoja

Tekoäly voi tuottaa itsenäisiä taideteoksia. Esimerkiksi ChatGPT tuottaa tekstiä ja Dall-e2 kuvia käyttäjän määrittämistä hakusanoista. Jos tekoäly yhdistetään 3D-printteriin voi se tuottaa piirustuksia tai kolmiulotteisia objekteja, liitettäessä CNC-jyrsimeen voi se luoda veistoksia.

Kuitenkin, tekoäly kuten mikään muukaan eloton objekti, oikeushenkilö tai eläin ei voi toimia tekijänoikeuslaissa tarkoitettuna alkuperäisenä teoksen luojana. Kansallisen lain sekä kansainvälisten sopimusten mukaisesti teoksen luoja voi olla ainoastaan luonnollinen henkilö eli ihminen. Tämä koskee myös tilanteita, joissa teoksen luoja on vain välillinen toimija. Esimerkiksi jos laitat koirasi suuhun tussin ja tämän jälkeen nelijalkainen kaverisi taiteilee teoksen, on teoksen luoja koiran omistajan tai tuon tussin sen suuhun laittanut taho – ajatuksena tässä on se, että teos on alkanut jo tällä tussin suuhun laittamisella. Tämä tulkinta koskee myöskin tilanteita, joissa tekoäly ”luo” taideteoksen.

Tekoäly ei voi olla myöskään teoksen tekijänoikeuksien vastaanottaja, eli taho kenelle tekijänoikeus siirretään luojan toimesta. Tekijänoikeus on omistusyksikkö siten, että sen omistaja voi siirtää sitä vapaasti kuten mitä tahansa omistusyksikköä (auto, raha, yms.) kuitenkin tämä on rajoitettu siten, että teoksen omistaja voi olla ainoastaan toinen luonnollinen henkilö tai oikeudellinen yksikkö (yritys, yhteisö, yms.). Koska tekoäly ei voi saada oikeushenkilön statusta ei sille voida täten edes siirtää tehokkaasti teoksen tekijänoikeutta. Toisaalta voimme myös pohtia miksi tekoäly edes tarvitsisi tekijänoikeutta teokseen – koneet eivät tarvitse mielihyvää tai onnistumisentunnetta, ne tarvitsevat vain sähköä toimiakseen.

Voiko tekoälyn avulla luotu teos saavuttaa tekijänoikeuslaissa tarkoitetun teoksenkynnyksen

Tekijänoikeus koskee kaikkia sellaisia luomuksia, jotka täyttävät tekijänoikeuslaissa sille asetetut teoskynnysvaatimukset – omaperäisyys ja itsenäisyys. Teoskynnyksen raja on tilannekohtainen, mutta lähtökohtaisesti sen ylittää vähäiselläkin työllä – esimerkiksi tämä kirjoitus ylittää teoskynnyksen. Omaperäisyys tarkoittaa, että teos on jonkun tekijän henkisen työn tulosta, eli se sisältää sellaisia abstrakteja elementtejä tai niiden ilmentymiä, jotka ovat ominaisia juuri sille teokselle ja jotka erottavat sen muista. Eli kaksi ihmistä ei voi päätyä identtiseen lopputulokseen annetuista lähtökohdista.

Omaperäisyyteen on asetettu tiettyjä rajoitteita. Teos ei voi olla kopio jo olemassa olevasta, se ei saa olla pelkkä tekninen tai automaattinen kuvaus jostain asiasta (esimerkiksi säätiedote), tunnettu symboli tai pelkästään matemaattisen kaavan kuvaaja, esimerkiksi sinikäyrä. Oikeuskäytännössä ja tekijänoikeuslautakunnan ratkaisuissa on usein katsottu pelkän mekaanisen työn alittavan teoskynnyksen, esimerkiksi tuotearvostelu, joka lähinnä kuvailee tuotteen teknisiä ominaisuuksia, ei saavuttanut tekijänoikeussuojaa.

Toisin kuin tekoälyn nimestä voisi olettaa ei tämä toiminta itsessään sisällä mitään älyllistä (ihmisiin verrattavaa) ratkaisukykyä tai lopputuotosta, sillä ratkaisu ei ole abstrakti vaan aina annettujen parametrien sisällä oleva. Tekoäly toki voi ja usein toimiikin ihmistä tehokkaammin tässä ja voi löytää ratkaisuja, joita ihminen ei löytäisi.

Ongelmaksi teoskynnyksen saavuttamiseksi on kaksi. Ensiksikin onko lopputulos itsessään itsenäinen, jos kuka tahansa saa saman lopputuloksen samoilla annetuilla hakusanoilla. Vaikka tekoäly käyttäisi satunnaisgeneraattoria voisi se silti tuottaa saman lopputuloksen kahdelle eri käyttäjälle, jos lähtötilanne on sama. Tässä tapauksessa tulisi pohtia onko itse teos, käytetyt hakusanat (hakusanat itsessään voivat ylittää teoskynnyksen) vai lopputuotos, vai näiden yhdistelmä. Toiseksi ongelmaksi muodostuu kuvien muodostaminen tekoälyssä. Kuten mainittu tekoäly ei ole kykenevä, ainakaan vielä, tekemään abstrakteja päätelmiä, täten tuotos on seurausta sen käyttämistä lähtökohdista - muut teokset, yleiset symbolit, geometriset muodot sekä matemaattisten yhtälöiden kuvaajat. Mikään näistä ei itsenäisesti voi olla uusi teos, mutta niitä yhdistelemällä voidaan saavuttaa teos, joka ylittää laissa säännellyn teoskynnyksen.

Rikkooko tekoäly tekijänoikeutta toiminnallaan

Tähän ei voida antaa suoraa vastausta, tekoäly voi rikkoa tekijänoikeutta käyttämällä oikeudetta sen tietokantaan lisättyä kuvaa tai sen osaa tavalla, joka rikkoo lakia. Jokainen teoksen tekijänoikeuksien omistaja on oikeutettu määrittämään, miten omaa teosta käytetään. Tämä oikeus on niin sanottu respektioikeus. Lisäksi jos teosta lainataan uudessa teoksessa, on alkuperäisen teoksen tekijällä oikeus tulla mainituksi osateoksen alkuperäisenä luojana. Tekoälysovelluksen käyttäjän on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta, tietää loukkaako hänen saamansa vastaus tekijänoikeutta ja täten tällaisen lopputuloksen käyttäminen on juridisesti arveluttavaa. On oletettavaa, että lähiaikoina luodaan tekoälypalvelu, joka nimenomaisesti tutkii tällaisia esteitä. Esimerkiksi YouTubessa on ollut vastaava tekijänoikeusloukkauksia havaitseva ominaisuus jo vuosia. Tämä palvelu koskee kuitenkin ainoastaan muita YouTubessa käytettyjä videoita sekä musiikkia.

Lopuksi

Tekoälybuumi on viimeisen kuuden kuukauden aikana saavuttanut ennennäkemättömät mittasuhteet ja tämän seurauksena hype asian ympärillä on valtava. Loppujen lopuksi kyse ei ole erikoisemmasta ilmiöstä kuin tämän kirjoituksen teossa käytetystä, Word-ohjelmistossa löytyvästä oikeinkirjoituspalvelusta, toki paljon laajemmassa mielessä. Juridiikka seuraa aina ilmiöitä hieman jälkijunassa ja tämänkin ilmiön kohdalla lainsäätäjä odottaa mahdollisten ongelmakohtien ilmenemistä ennen kuin niitä aletaan paikkaamaan lainsäädännöllä.

Lue lisää ICT-oikeudellisia kirjoituksiamme:

https://www.kpflaki.com/blog/categories/ict-oikeus

Mikko Kaunisvaara

OTM, BBA

Lakimies

Lakitoimisto KPF