top of page

Tavaramerkin haltija oli vastuussa kahvinkeittimen aiheuttamasta tulipalosta – KKO 2023:8

Viikon oikeustapauskommentissa käsittelen tuotevastuukysymystä. Korkeimman oikeuden tuoreessa ratkaisussa todettiin, että tavaramerkin haltija voi olla vastuussa tuotevahingosta, jos hänen tavaramerkkinsä on lisätty tuotteeseen hänen luvallaan. Käyn tässä oikeustapauskommentissa läpi korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2023:8 sekä sen taustalla olevan kansallisen ja EU-lainsäädännön.


Tuotevastuusääntely


Tuotevastuulaissa säädetään vahingonkorvausvastuusta, jos tuote aiheuttaa odottamattoman vahingon. Tuotevastuulakia sovelletaan kulutustavaroihin. Korvattavia vahinkoja ovat lain 3 §:n mukaan vahingot, jotka ovat johtuneet siitä, että tuote ei ole ollut niin turvallinen kuin on ollut aihetta odottaa. Lain 3 §:n mukaan turvallisuutta arvioitaessa on otettava huomioon ajankohta, jona tuote laskettiin liikkeelle, tuotteen ennakoitavissa oleva käyttö, tuotteen markkinointi ja käyttöohjeet sekä muut seikat.


Tuotevastuulain 5 §:n mukaan vahingonkorvausvastuu voivat olla:


1) sillä, joka on valmistanut tai tuottanut vahinkoa aiheuttaneen tuotteen;


2) sillä, joka on tuonut tuotteen Euroopan talousalueelle siellä liikkeelle laskettavaksi;


3) sillä, joka on liikkeelle laskettavaksi tuonut tuotteen Euroopan vapaakauppaliittoon kuuluvasta valtiosta (EFTA-valtiosta) Euroopan yhteisöön, Euroopan yhteisöstä EFTA-valtioon tai EFTA-valtiosta toiseen EFTA-valtioon, sekä


4) sillä, joka on markkinoinut vahinkoa aiheuttanutta tuotetta omanaan, jos tuote on varustettu hänen nimellään, tavaramerkillään tai muulla erottuvalla tunnuksellaan.”


Laki perustuu EU:n tuotevastuudirektiiviin 85/375/ETY. Tuotevastuudirektiivin 3 artiklassa valmistaja määritellään hieman eri tavalla kuin kansallisessa lainsäädännössä:


'Valmistajalla' tarkoitetaan lopputuotteen valmistajaa, raaka-aineen tuottajaa ja osatuotteen valmistajaa sekä sitä, joka varustamalla tuotteen nimellään, tavaramerkillään tai muulla erottuvalla tunnuksellaan esiintyy tuotteen valmistajana.”


EU-oikeuden tulkintavaikutuksen vuoksi myös kansallista tuotevastuulakia tulee tulkita EU-direktiivin näkökulmasta. EU-oikeudessa käytetään ilmaisua ”esiintyy tuotteen valmistajana varustamalla tuotteen tavaramerkillään”, kun taas kansallisessa lainsäädännössä edellytetään, että tavaramerkin haltija varustaa tuotteen tavaramerkillään ja markkinoi tuotetta omanaan. Tätä ristiriitaa tarkasteltiin korkeimman oikeuden ratkaisussa.


Tapauksen taustat


Tapauksessa kyse oli Philips- ja Saeco-merkkisestä kahvinkeittimestä. Kahvinkeittimen oli valmistanut tavaramerkin haltijan Romanialainen tytäryhtiö B. Kahvinkeitin aiheutti tulipalon ostopäivää seuraavana päivänä. Vakuutusyhtiö Fennia korvasi tulipalon aiheuttamat vahingot kotivakuutuksesta. Fennia haastoi tavaramerkin haltijayhtiön A:n oikeuteen ja vaati korvausta kahvinkeittimen aiheuttamasta vahingosta. Tavaramerkin haltijan näkemys oli, että koska kahvinkeittimen oli valmistanut sen tytäryhtiö B, eikä A ollut markkinoinut tuotetta Suomessa, tuotevastuulain vaatimus markkinoinnista ei täyttynyt ja yhtiö ei siksi olisi vastuussa.


Helsingin käräjäoikeus antoi asiassa tuomion 13.4.2018 numerolla 18/18714. Tuomiossaan käräjäoikeus katsoi, että koska kahvinkeitintä oli markkinoitu Philipsin verkkosivuilla Suomessa, tuotetta oli markkinoitu Suomessa ja tuotevastuulaki ulottui siksi yhtiöön A. Yhtiö valitti tuomiosta Helsingin hovioikeuteen. Hovioikeus taas katsoi, että A ei ollut markkinoinut tuotetta omanaan Suomessa. Tällä perusteella hovioikeus hylkäsi kanteen. Vakuutusyhtiö valitti asiasta korkeimpaan oikeuteen, joka pyysi asiasta EU-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua.


EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu


Korkein oikeus kysyi EU-tuomioistuimelta seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:


1) Edellyttääkö [direktiivin 85/374] 3 artiklan 1 kohdassa säädetty valmistajan määritelmä sitä, että se, joka on varustanut tuotteen tai sallinut sen varustamisen nimellään, tavaramerkillään tai muulla erottuvalla tunnuksellaan, myös jollakin muulla tavalla esiintyy tuotteen valmistajana?


2) Mikäli vastaus ensimmäiseen kysymyksen on myöntävä, mitkä ovat sellaisia seikkoja, joiden perusteella tuotteen valmistajana esiintymistä on arvioitava? Onko tässä arvioinnissa merkitystä sillä, että tuotteen on valmistanut tavaramerkin haltijan tytäryhtiö ja että tuotetta on markkinoinut sen toinen tytäryhtiö?


EU-tuomioistuin katsoi, että kansallisella lainsäädännöllä ei voida poiketa tuotevastuudirektiivin mukaisista vastuuvelvollisista, koska direktiivin tavoitteena oli tuotevastuun täysi yhdenmukaistaminen. Näiltä osin muiden kriteerien, kuten markkinoinnin, asettaminen ei ole sallittua. Direktiivin tarkoituksena on valmistajan käsitteen laaja tulkinta, jotta kuluttajaa saataisiin suojattua. Tuomioistuin totesi myös, että tuotevastuudirektiivi mahdollistaa useita vastuuvelvollisia, minkä vuoksi ei ole tarpeen arvioida, kenen vastuu on suurin.


Näillä perusteilla EU-tuomioistuin katsoi, että pelkästään tavaramerkin käyttö tuotteessa tarkoitti, että tavaramerkin haltija oli vastuussa tuotevastuudirektiivin mukaisesti. Tältä osin ei ole mahdollista edellyttää mitään muuta toimintaa, kuten markkinointia.


Korkeimman oikeuden ratkaisu


Korkein oikeus viittasi tuomiossaan EU-tuomioistuimen antamaan ennakkoratkaisuun ja totesi, että kansallinen tuomioistuin on velvollinen tulkitsemaan kansallista lainsäädäntöä EU-lainsäädännön tarkoituksen ja sanamuodon mukaisesti. Yksityiset osapuolet eivät kuitenkaan riita-asiassa voi vedota direktiiviin, joka on ristiriidassa kansallisen lainsäädännön kanssa. Tältä osin korkein oikeus joutui tulkitsemaan, onko kansallisen tuotevastuulain sanamuoto niin ristiriidassa direktiivin kanssa, että lakia ei voitu tulkita direktiivin mukaisesti muuttamatta lakia.


Korkein oikeus ratkaisi asian toteamalla, että markkinoinnin käsite on merkityssisällöltään laaja ja kattaa kaikki toimet, joilla pyritään edistämään tietyn tuotteen myyntiä. Korkein oikeus totesi, että jo tavaramerkin liittäminen tuotteeseen on markkinointia. Tällä perusteella korkein oikeus katsoi, että yhtiö A on vastuussa tuotteen aiheuttamasta vahingosta, koska oli sallinut tuotemerkkinsä käyttämisen kahvinkeittimessä.


Yhteenveto


Jatkossa tuotevastuulain tulkinta on selkeä. Pelkkä tavaramerkki tuotteessa takaa sen, että tavaramerkin haltija vastaa tuotteen aiheuttamasta tuotevahingosta. Tämä luonnollisesti edellyttää, että tavaramerkki on tuotteessa tavaramerkin haltijan luvalla.


Lue lisää oikeustapauskommenttejamme


OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, tohtorikoulutettava), DI (Tuotantotalous)

KHT-tilintarkastaja

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

Lakimies, toimitusjohtaja

Lakitoimisto KPF


044 9755 196






92 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Comments


bottom of page