Tarvitseeko ongelmallisen asiakkaan tiedot pitää salassa?

Kirjoitan blogipostauksen lukijoita viime aikoina kiinnostaneesta kysymyksestä: tarvitseeko aiemman asiakkaan tietoja pitää salassa ja missä määrin, erityisesti silloin, jos asiakas on jättänyt laskuja maksamatta tai toiminut muutoin ongelmallisesti? Useat yrittäjät haluaisivat tietää näistä ongelmallisista asiakkaista jo ennen asiakassuhteen alkua, toiset yrittäjät taas haluaisivat myös varoittaa muita yrittäjiä näistä ongelmallisista asiakkaista. Käsittelen tätä kysymystä sekä yleisesti että erityislain näkökulmasta. Tässä tapauksessa erityislakina toimii laki yksityisistä turvallisuuspalveluista. Tämä kirjoitus käsittelee liikesalaisuuden ilmaisemista yrittäjän näkökulmasta, työntekijänäkökulma rajataan kirjoituksen ulkopuolelle.


Velvollisuus pitää asiakkaan tiedot salassa


Lähtökohtaisesti toimeksiantosuhteessa vallitsee sopimusvapaus, joka koskee myös osapuolten salassapitovelvollisuutta. Suomen oikeusjärjestys antaa kuitenkin suojaa liikesalaisuuksille. Liikesalaisuuksien suojasta säädetään erityislakien lisäksi myös liikesalaisuuslaissa ja rikoslain 30:5 §:ssä. Liikesalaisuuslain 4 § kieltää oikeudettomasti käyttämästä tai ilmaisemasta liikesalaisuutta, jonka on saanut tietoonsa suorittaessaan tehtävää toisen puolesta tai muuten luottamuksellisessa liikesuhteessa. Rikoslaki taas kieltää hankkimasta hyötyä tai aiheuttamasta toiselle vahinkoa liikesalaisuudella, joka on saatu suorittaessa tehtävää toisen puolesta tai muuten luottamuksellisessa liikesuhteessa. Määritelmä tiedon hankkimisesta on siis sama.


Luottamuksellisella liikesuhteella tarkoitetaan sellaista sopimus- tai muuta kumppanuutta, jossa paljastetaan yrityssalaisuuksia tai liikesalaisuuksia. Luottamuksellisuudella tarkoitetaan erityisesti sitä, että osapuolet kertovat tiedon olevan liikesalaisuus tai tämä on selkeää molemmille osapuolille. Yrityssalaisuuden eli liikesalaisuuden käsite määritellään rikoslain 30:11 §:n mukaan liikesalaisuuslaissa. Liikesalaisuuslaki taas määrittelee liikesalaisuuden seuraavasti kolmen edellytyksen kautta:


1. Tieto ei ole yleisesti tunnettua tai helposti selville saatavissa.

2. Tiedolla on taloudellista arvoa, koska se on salaisuus.

3. Tiedon haltija suojaa tietoa.


Tällä perusteella esimerkiksi tieto yrityksen maksukyvyttömyydestä tai yleisestä maksuhaluttomuudesta voi täyttää liikesalaisuuden määritelmän. Tällöin tiedon ilmaiseminen voisi olla liikesalaisuuden oikeudetonta ilmaisemista.

Tämä ei kuitenkaan aiheuta sitä, etteikö yritys __ voisi kertoa jonkun tahon jättäneen laskuja maksamatta.


Liikesalaisuus on sen sijaan se, että asiakasyritys on jättänyt muiden laskuja maksamatta, tai että yritys ei kykene maksamaan laskuja. Toimittajayritys voi kuitenkin vapaasti kertoa omia tietojaan. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi sen asiakassuhteet (ellei toimeksiantosopimuksissa kielletä tätä) ja taloudellinen tilanne. Yritys voi siis kertoa tietoa, johon sillä on liikesalaisuuslain 2 §:n kuvaama laillinen määräysvalta, tällaista tietoa on esimerkiksi aiemmin mainitut yrityksen taloustiedot. Tällä perusteella yritys voi julkaista tiedon, keiltä asiakkailta tai entisiltä asiakkailta sillä on maksamattomia saatavia. Eri asia on, kuinka järkevää tämä on yrityksen oman maineen kannalta.


Asiakkaan tietojen salassapito turva-alalla


Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa (jatkossa LYTP) on säädetty, että turvallisuusalan elinkeinoluvan haltija ei saa ilmaista eikä hyödyntää tai toista vahingoittaakseen käyttää tietoa, jonka on saanut toimeksiannon osapuolen liikesalaisuudesta, turvallisuusjärjestelyistä tai yksityisyyden suojan piiriin kuuluvista seikoista. Tämä määräys sisältyy pykäliin 9, 34 ja 67. Näiden rikkominen tuomitaan rikoslain 38 luvun mukaisena salassapitorikoksena tai -rikkomuksena.

Koska maksamattomat laskut eivät voi olla turvallisuusjärjestelyn tai yksityisyyden suojan piiriin kuuluva asia, voisivat ne olla salassa pidettäviä sen nojalla, että ne olisivat liikesalaisuuksia.


LYTP ei määrittele liikesalaisuutta mitenkään. Lain alkuperäinen sanamuoto tosin ei käyttänyt termiä ”liikesalaisuus” vaan ”liike- ja ammattisalaisuus”, termi vaihdettiin liikesalaisuudeksi samalla, kun liikesalaisuuslaki astui voimaan. Tästä voidaan päätellä, että ”liikesalaisuus” -käsite tulee ymmärtää liikesalaisuuslain määritelmän mukaisena. Tämä tarkoittaa, että maksamattomat laskut eivät ole myöskään LYTP:n mukaan salassa pidettävää tietoa.


Yhteenveto


Tieto esimerkiksi siitä, että joku yritys on ollut aiemmin asiakkaanasi tai että tämä yritys on jättänyt yrityksesi laskut maksamatta, ovat omia tietojasi, eivät tämän toisen yrityksen tietoja. Tämän vuoksi voit lain näkökulmasta käyttää niitä tietoja vapaasti, kunhan ette ole tämän toisen yrityksen kanssa sopineet toisin salassapidosta. Tämän vuoksi sen julkistaminen, että toinen yritys on jättänyt laskusi maksamatta, on täysin sallittua.


Muita turva-alan kirjoituksiani:

Mitä salakuvaajalle voi tehdä:

https://www.kpflaki.com/blog/onko-salaa-kuvaavan-henkilön-kiinniottaminen-sallittua

Järjestyksenvalvojan oikeus kuvata töissä:

https://www.kpflaki.com/blog/järjestyksenvalvojan-oikeus-kuvata-töissä

Milloin järjestyksenvalvoja voidaan tuomita virkarikoksesta:

https://www.kpflaki.com/blog/milloin-järjestyksenvalvoja-voidaan-tuomita-virkarikoksesta

Työntekijän oikeus poistaa asiakas: https://www.kpflaki.com/blog/ravintolan-tarjoilijan-oikeus-poistaa-asiakas-ravintolasta

Ravintolan oikeudesta valita asiakkaansa: https://www.kpflaki.com/blog/ravintolalla-on-oikeus-valita-asiakkaansa-yksi-väärinymmärretyimpiä-lauseita ja https://www.kpflaki.com/blog/miksi-asiakas-ei-voi-tulla-ravintolaan-likaisissa-vaatteissa-vaikka-tätä-ei-erikseen-kielletä

Mitä liputtomalle asiakkaalle oikeastaan saa tehdä: https://www.kpflaki.com/blog/voiko-ilman-lippua-olevan-poistaa-yleisötapahtumasta

Hätävarjelu, voimankäyttö ja kamppailulajit: https://www.kpflaki.com/blog/hätävarjelu-voimankäyttö-ja-kamppailulajit

Järjestyksenvalvojan valtuuksien käyttö mahdollisena ongelmana työsuhteelle: https://www.kpflaki.com/blog/voiko-järjestyksenvalvoja-joutua-ongelmiin-valtuuksiensa-käytöstä

Käsitteiden väkivalta- ja voimakäyttö eroista: https://www.kpflaki.com/blog/väkivalta-voimakäyttö


Eelis Paukku

Lakimies, toimitusjohtaja

KPF Group Oy


364 katselukertaa

© 2018 KPF GROUP OY

  • Facebook Social Icon
  • LinkedIn Social Icon
  • Twitter Social Icon
  • Instagram