top of page

Take away -myyntiä ei voitu kieltää, vaikka ravintola rikkoi koronarajoituksia- KHO 2022:147

Viikon oikeustapauskommentissa käsittelen korkeimman hallinto-oikeuden tapausta KHO 2022:147. Tapauksessa korkein hallinto-oikeus katsoi, että Itä-Suomen aluehallintoviraston päätös keskeyttää ravintolasta kaikki toiminta, mukaan lukien take away-myynti, oli laiton. Korkein hallinto-oikeus katsoi tapauksessa, että aluehallintovirastolla ei ollut toimivaltaa keskeyttää take away -myyntiä koronarajoitusten nojalla, vaikka ravintola oli rikkonut rajoitussäännöksiä. Käsittelen tässä blogikirjoituksessa tapauksen taustat ja sen keskeiset oikeusohjeet.


Tartuntatautilaki


Tartuntatautilakiin lisättiin ylimääräisiä pykäliä 22.12.2021, jotka astuivat voimaan 1.1.2022. Pykälät käsittelivät ravintoloiden sulkemista COVID-19-viruksen leviämisen estämiseksi, aluehallintoviraston toimivaltaa valvoa ja pakkotäytäntöönpanna rajoituksia. Tässä tapauksessa oli kyse lakiin lisätyn 58 a §:n 3 momentista, joka kuuluu:


Ravitsemisliikkeen on lyhennettävä aukiolo- ja anniskeluaikaa, jos se on välttämätöntä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi eivätkä ravitsemisliikkeen tilojen ja pintojen puhdistamistoimenpiteet, hygieniaohjeet, asiakaspaikkojen järjestely ja muut toimenpiteet ole riittäviä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Valtioneuvoston asetuksella voidaan tässä momentissa säädettyjen edellytysten täyttyessä antaa tarkempia säännöksiä ravitsemisliikkeen aukioloa kello 18:n ja 5:n välisenä aikana ja anniskelua kello 17:n ja 9:n välisenä aikana koskevista rajoituksista sekä siitä, millaisissa ravitsemisliikkeissä kyseisiä rajoituksia on noudatettava.”


Pykälän nojalla valtioneuvosto eli käytännössä hallitus oli antanut asetuksen 83/2022 ravitsemisliikkeiden toiminnan väliaikaisesta rajoittamisesta tartuntataudin leviämisen estämiseksi annetun valtioneuvoston asetuksen 4 ja 6 §:n muuttamisesta. Asetuksen 4 §:n mukaan alkoholijuomien anniskelu oli lopetettava Pohjois-Karjalassa klo 20 mennessä ja ravintola tuli sulkea klo 21 mennessä.


Tartuntatautilain 58 a §:n 7 momentti määritti näiden rajoitusten soveltamisalan. Momentti kuuluu:


Mitä 2 ja 3 momentissa säädetään, ei koske majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain 1 §:n 3 momentissa tarkoitettua henkilöstöravintolatoimintaa eikä ruoan tai juoman myymistä ravitsemisliikkeestä muualla nautittavaksi.”


Tartuntatautilain 58 b § sisälsi aluehallintoviraston toimivallan valvoa ja panna täytäntöön yllä mainittuja rajoituksia. Pykälän ensimmäinen ja toinen momentti kuuluivat:


Aluehallintovirasto valvoo 58  a §:ssä ja sen nojalla säädettyjen velvoitteiden ja rajoitusten noudattamista. Jos velvoitteiden tai rajoitusten noudattamisessa havaitaan puutteita tai epäkohtia, aluehallintovirasto voi antaa ravitsemisliikkeelle määräyksen niiden korjaamisesta. Määräystä annettaessa on asetettava määräaika, jonka kuluessa tarpeelliset toimenpiteet on suoritettava. Jos puutteita ei ole korjattu asetetussa määräajassa tai jos velvoitteita on rikottu olennaisesti, aluehallintovirasto voi määrätä ravitsemisliikkeen ravitsemistoiminnan välittömästi keskeytettäväksi ja liikkeen pidettäväksi suljettuna asiakkailta enintään yhden kuukauden ajaksi.


Poliisin on tarvittaessa annettava aluehallintoviraston pyynnöstä virka-apua valvonnan ja 1 momentissa tarkoitetun ravitsemisliikkeen sulkemisen toimeenpanemiseksi.”


Pykälän nojalla aluehallintovirastolle annettiin toimivalta toimeenpanna 58 a §:ssä mainitut rajoitteet. Pykälässä mainitut seuraamukset eivät olleet rangaistusluonteisia, vaan niiden tarkoitus oli ainoastaan varmistaa 58 a §:n velvoitteiden noudattaminen.

Pykälät olivat voimassa 30.6.2022 asti.


Tapauksen taustat


Joensuussa sijaitseva ravintola A Oy ei ollut noudattanut vuoden 2022 alussa voimassa olleita koronarajoituksia, vaan oli pitänyt ravintolaa tahallaan auki klo 21 jälkeen vastoin voimassa olevaa lainsäädäntöä. Aluehallintovirasto oli huomauttanut ravintolaa asiasta 5.2.2022, mutta ravintola oli jatkanut pidempiä aukioloaikoja tästä huolimatta. Aluehallintovirasto määräsi ravintolan suljettavaksi 18.2.2022-11.3.2022.


Ravintola valitti päätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Itä-Suomen hallinto-oikeus antoi asiassa päätöksen 25.4.2022 numerolla 983/2022. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen ja katsoi, että keskeytyspäätös oli lainmukainen. Hallinto-oikeus lausui keskeytyksen pituudesta, että keskeytyksen pituus oli kohtuullinen ottaen huomioon piittaamattomuus määräyksistä sekä aluehallintoviraston välttely.

A Oy valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.


Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu


Korkein hallinto-oikeus katsoi, että asiassa ei ollut tarpeen järjestää suullista käsittelyä, vaikka A Oy vaati sitä. Asia ratkaistiin siis täysin kirjallisesti. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että aluehallintoviraston päätös määrätä toiminta keskeytettäväksi oli perusteltu, koska ravintola rikkoi rajoituksia. Näiltä osin aluehallintovirasto oli toiminut toimivaltansa mukaisesti.


Take away -myynnin ja kotiinkuljetuksen osalta korkein hallinto-oikeus katsoi päätöksen laittomaksi. Tätä perusteltiin 58 a §:n 3 momentilla, jonka mukaan rajoitukset koskivat vain asiointia ravitsemusliikkeessä, eikä muuta myyntiä. Koska aluehallintovirastolla ei ollut toimivaltaa rangaista ravintoloita, vaan ainoastaan toimeenpanna 58 a §:ää, ei aluehallintovirasto voinut kieltää take away -myyntiä tai kotiinkuljetusta.


Toinen valitusperuste koski aluehallintoviraston määräämien rajoitusten kestoa. Rajoitukset oli määrätty olemaan voimassa 11.3.2022 asti. Ravintolarajoitukset oli kuitenkin kumottu koko maassa jo 1.3.2022. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että aluehallintovirasto ei saanut määrätä rajoituksia olemaan voimassa pidempään, kuin mitä oli tarpeellista tautitilanteen vuoksi. Näillä perusteilla 1.3.2022 jälkeiset rajoitukset olivat laittomia. Päätös oli tältä osin lainvastainen.


Aluehallintovirasto joutui korvaamaan osan A Oy:n oikeudenkäyntikuluista.


Yhteenveto


Koronarajoitukset ja niiden toimeenpano eivät olleet rangaistuksia. Tämän vuoksi rajoitusten tuli olla tarpeellisia ja välttämättömiä koronan torjumiseksi, eikä niitä saanut laajentaa muuhun toimintaan, kuin mitä lainsäädännöllä oli rajoitettu. Näistä syistä ravintolatoiminnan rajoittaminen take away-toiminnan osalta ei ollut sallittua ja aluehallintoviraston päätös oli näiltä osin laiton. Korkein hallinto-oikeus antoi ensimmäisen rajoituksia koskevan ratkaisun ja totesi, että koronarajoituksiin kuulumatonta toimintaa ei saa kieltää, vaikka koronarajoituksia olisikin rikottu.


Lue lisää oikeustapauskommenttejamme

https://www.kpflaki.com/blog/categories/oikeustapauskommentit


Eelis Paukku

OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, tohtorikoulutettava), DI (Tuotantotalous)

KHT-tilintarkastaja

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

Lakimies, toimitusjohtaja

Lakitoimisto KPF


044 9755 196

eelis.paukku@kpflaki.com


21 katselukertaa0 kommenttia
bottom of page