Startup-juridiikkaa osa 3: Henkilöstön ja työntekijän sitouttaminen startup-yrityksessä

Tämä on kolmas osa Startup-juridiikka -kirjoitussarjaa. Käsittelen tässä henkilöstön sitouttamista startup-yrityksessä. Menestyvälle startupille tyypillistä on sen henkilöstön asiantuntijuus ja osaaminen. Haasteena onkin, että se joutuu usein kilpailemaan näistä osaajista pörssiyhtiöiden ja suurten kansainvälisten korporaatioiden kanssa, jolloin palkalla kilpailu ei usein ole mahdollista. Taloudellinen kompensaatio ei tietenkään ole kaikki kaikessa, mutta yleisesti voidaan todeta, että se vaikuttaa vähintään jollain tasolla asiantuntijan päätökseen työpaikastaan. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan, että miten henkilöstöä voidaan sitouttaa muulla tavoin kuin suurella palkalla.

Osakeanti ja työsuhdeoptio: tuloverolain keskeiset säännökset

Osakeannin kannalta keskeisiä ovat tuloverolain erityissäännökset. Tuloverolain 66 §:ssä säädetään työsuhteeseen perustuvan osakeannin verotuksesta työntekijän näkökulmasta ja sen mukaan:

“Ansiotuloa on etu työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta merkitä yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää hintaa alempaan hintaan. Etu on veronalaista siltä osin kuin osakkeen tai osuuden hinnasta saatu alennus on enemmän kuin 10 prosenttia osakkeen tai osuuden käyvästä hinnasta. Jos etu ei ole henkilöstön enemmistön käytettävissä, saatu alennus on koko määrältään veronalaista tuloa.

Julkisesti noteeratun osakkeen tai osuuden käypä hinta on osakeantipäätöstä edeltäneen kalenterikuukauden ajalta laskettu keskimääräinen hinta. Jos osakkeen ensimmäistä noteerausta seuraavan kalenterikuukauden keskimääräinen hinta on edellä tarkoitettua hintaa alempi, edun veronalaisuus ja sen arvo lasketaan alemman arvon perusteella.

Veronalaista ansiotuloa on myös etu työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta saada tai hankkia yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää alempaan hintaan vaihtovelkakirjalainan, optiolainan, optio-oikeuden tai muun näihin rinnastettavan sopimuksen tai sitoumuksen perusteella (työsuhdeoptio). Edun arvoksi katsotaan osakkeen tai osuuden käypä arvo sillä hetkellä, kun työsuhdeoptiota käytetään, vähennettynä verovelvollisen osakkeesta tai osuudesta ja työsuhdeoptiosta yhteensä maksamalla hinnalla. Etu katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona työsuhdeoptiota käytetään. Työsuhdeoptiota katsotaan käytettävän, kun verovelvollinen saa tai hankkii sen kohteena olevat osakkeet tai osuudet. Työsuhdeoption käyttämiseen rinnastetaan sen luovutus. Tällöin edun arvoksi katsotaan työsuhdeoption luovutushinta vähennettynä luovuttajan maksamalla hinnalla. Työsuhdeoption perusteella saatua etua pidetään työsuhdeoption alkuperäisen saajan veronalaisena ansiotulona siinäkin tapauksessa, että hän on luopunut oikeudestaan lahjoittamalla työsuhdeoption edelleen tai muutoin luovuttanut työsuhdeoption intressipiirissään olevalle taholle. Näitä luovutuksia ei pidetä työsuhdeoption käyttämisenä.”

Tätä säännöstä voidaan pitää lähtökohtana työsuhdeantiin, sitä sovelletaan, jos minkään muun lain sääntely ei sovellu. Julkisesti noteeratun yhtiön käypä arvo voidaan tietysti määrittää helposti osakkeen keskikurssia merkintäpäivänä. Listaamattoman yhtiön käyvän arvon määrittämiseen puolestaan voidaan käyttää muun selvityksen puuttuessa Verohallinnon ohjeistusta. Käypä arvo määritetään kyseisen ohjeen mukaan yrityksen substanssiarvolla (velat vähennettynä varoista) tai, jos substanssiarvo on tuottoarvoa pienempi, määritetään se substanssiarvon ja tuottoarvon keskiarvolla. Tuottoarvo saadaan laskemalla edellisen kolmen vuoden tuloksen keskiarvo jaettuna korkokannalla 0,15.

Startup-yrityksen kannalta keskeistä nyt kuitenkin on se, että käypä arvo määritetään ensisijaisesti vertailuluovutusten eli saman yhtiön osakkeista maksetun kauppahinnan mukaisesti. Täten, jos startup-yritykseen on tehty tuoreeltaan rahoituskierros, käypä arvo voi olla erittäin korkea, joka tulee työntekijälle kalliiksi.

Huomioitavaa on myöskin se, että tuloverolain 66 §:n 3 momentin soveltamisellle edellytyksenä on se, että työntekijä saa tai hankkii osakkeita niiden käypää arvoa alempaan hintaan. Tämän vuoksi esimerkiksi synteettiset optiot jäävät säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle. Osakkeiden ei tarvitse kuitenkaan olla sen yhtiön osakkeita, johon palkansaaja on työsuhteessa. Osakkeita ei tarvitse myöskään saada palkansaajan työnantajalta. Tällöin esimerkiksi tytäryhtiön palveluksessa olevat palkansaajat voivat saada oikeuden merkitä konsernin emoyhtiön osakkeita.

Johtuen esimerkiksi juuri mainitsemastani rahoituskierroksen vaikutuksesta osakkeen käypään arvoon, suurin osa työsuhdeanneista pyritään saamaan tuloverolain 66 a §:n piiriin, koska matemaattinen arvo on usein työntekijöille edullisempi kuin käypään arvoon arvostaminen:

“Verovelvollisen merkitessä työsuhteeseen perustuvassa osakeannissa työnantajanaan toimivan muun osakeyhtiön kuin 33 a §:ssä tarkoitetun julkisesti noteeratun osakeyhtiön osakkeita veronalaista ansiotuloa muodostuu vain siltä osin kuin merkintähinta alittaa ennen osakeannin merkintäajan alkamista viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen perusteella varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 9 §:n mukaisesti yhtiön osakkeelle lasketun matemaattisen arvon. Edellytyksenä on, että etu on henkilöstön enemmistön käytettävissä. Tätä momenttia ei sovelleta siltä osin kuin verovelvollisen, hänen perheenjäsenensä tai heidän yhdessä omistamansa osuus suoraan tai välillisesti ylittää kymmenen prosenttia yhtiön osakkeista tai vastaavan osuuden yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Tätä momenttia ei sovelleta yhtiön hallituksen eikä hallintoneuvoston jäseneen, joka ei ole työsuhteessa yhtiöön ja ei saa työstään ennakkoperintälain (1118/1996) 13 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua palkkaa.

Edellä 1 momenttia sovellettaessa yhtiön nettovarallisuuteen lisätään mainitussa momentissa tarkoitetun tilikauden päättymisen ja osakeannin merkintäajan alkamisen välisenä aikana yhtiölle osakeannissa tai muutoin oman pääoman sijoituksena maksettu määrä ja vähennetään kyseiseltä tilikaudelta jaettavaksi päätetty osinko ja palautettavaksi päätetty oman pääoman sijoitus. Jos tilikauden päättymisen ja osakeannin merkintäajan alkamisen välisenä aikana on tapahtunut sulautuminen tai jakautuminen taikka yhtiö on syntynyt toimintamuodon muutoksen seurauksena, oikaistaan nettovarallisuutta noudattaen varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 11 ja 13 §:n säännöksiä. Matemaattinen arvo saadaan jakamalla nettovarallisuus osakeannin merkintäajan alkaessa yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Uuden yhtiön osakkeen arvo määräytyy mainitun lain 10 §:n perusteella.

Tämän pykälän soveltamisen edellytyksenä osakemerkinnän verotukseen on lisäksi, että:

1. yhtiön kotipaikka sijaitsee Euroopan talousalueella tai sellaisessa Euroopan talousalueen ulkopuolella sijaitsevassa valtiossa, jonka kanssa Suomi on sopinut viranomaisten välisestä riittävästä tietojenvaihdosta veroasioissa ja tietojenvaihto tosiasiallisesti myös toteutuu;

   
   

2. yhtiö harjoittaa merkintähetkellä elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa tarkoitettua elinkeinotoimintaa;

   
   

3. yhtiön omaisuus muodostuu pääosin muusta kuin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 12 a §:ssä tarkoitetusta omaisuudesta viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen perusteella laskettuna; ja

   
   

4. yhtiö on merkintähetkellä ennakkoperintälain 31 §:n 2 momentissa tarkoitettu säännöllisesti palkkaa maksava työnantaja, joka kuuluu mainitun lain 25 §:ssä tarkoitettuun ennakkoperintärekisteriin tai sellainen ulkomainen yhtiö, joka ei kuulu Suomen ennakkoperintärekisteriin ja joka osoittaa, ettei sillä ole mainitun lain 26 §:ssä tarkoitettuja laiminlyöntejä.

Jos tässä pykälässä säädetyt edellytykset eivät täyty, tämän pykälän perusteella laskettu osakkeen arvo ylittää 90 prosenttia osakkeen käyvästä arvosta tai osakemerkintä perustuu 66 §:n 3 momentissa tarkoitettuun työsuhdeoptioon, osakemerkinnän verotukseen sovelletaan, mitä 66 §:ssä säädetään.”

Tätä pykälää voidaan soveltaa vain listaamattomissa yhtiöissä ja kyse on oltava työsuhteen perusteella saadusta edusta. Veronalaista ansiotuloa on merkintähinnan ja osakkeelle lasketun arvon erotus. Matemaattinen arvo lasketaan jakamalla yhtiön nettovarallisuus ulkona olevilla osakkeilla, joka on esimerkiksi rahoituskierroksen jälkeen huomattavasti edullisempi työntekijälle. TVL 66 a § ei kuitenkaan sovellu optioihin, ainoastaan osakeantiin.

Työsuhdeoptio ja henkilöstön sitouttaminen: miten työntekijä saa optioita ja mitä saatu etu tarkoittaa

Optio-oikeudella tarkoitetaan oikeutta saada tai ostaa kohde-etuus ennalta määrätyin ehdoin. Osakeoptiossa tämä kohde-etuus on osake. Etu perustuu siihen, että optiolla saatu kohde-etuus voidaan hankkia sen käypää arvoa alemmalla hinnalla. Työsuhdeoptio tarkoittaa lyhykäisyydessään työsuhteen perusteella saatua optio-oikeutta. Keskeisiä vaiheita työsuhdeoption käyttämisessä Verohallinnon ohjeen mukaan ovat muun ohella:

• lupaus option myöntämisestä (promise),

• optioiden saaminen/merkitseminen (grant),

• ansaintajakso (vesting period),

• ansaintahetki (vesting),

• käyttäminen (exercise) ja

• rajoitusjakso (restriction period).

Startup-yrityksessä henkilöstön sitouttamisessa keskeistä on osakkeiden ansainta (vesting), jolla sidotaan kohde-etuuden eli esimerkiksi työsuhdeoptioiden ansaitseminen työntekijän työuraan. Tässä kontekstissa käytetään myös termiä “cliff” eli odotusaika (usein yksi vuosi), jolloin työntekijä ei ansaitse optioita vielä ollenkaan. Odotusajan jälkeen työntekijä ansaitsee kerralla suuremman osuuden, kuten 25 %. Tämän jälkeen optiot määrittyvät asteittain esimerkiksi neljän vuoden ansaintajakson aikana, jolloin tämän jakson päätyttyä työntekijä on ansainnut 100 % hänelle määritetyistä optioista. 

Keskeistä tässä on myös sen määrittäminen, että mitä optioille tai osakkeille tapahtuu työntekijän työsuhteen loppuessa kesken ansaintajakson. Työntekijän on joko luovuttava aina kaikista osakkeista työsuhteen päättyessä tai työntekijä saa pitää riittävän työuran jälkeen osakkeensa, jos työsuhde päättyy “hyvän lähtijän” ehtoisesti. Tällaiset määräykset ovat tyypillisesti osakassopimuksessa ja sitä täydentämässä lisätään usein myös yhtiöjärjestykseen täydentäviä ehtoja siitä, milloin osakkaan osakkeet voidaan lunastaa yhtiöstä. Osakassopimuksella kun ei voida suoranaisesti pakottaa osakasta luopumaan osakkeistaan.

Startup-yritys voi myös esimerkiksi määritellä yhtiöjärjestykseen erillisen osakesarjan työntekijöitä varten. Tällä erillisellä osakesarjalla on usein huomattavasti pienempi äänivalta kuin muilla osakkeilla. Se voi esimerkiksi myös olla täysin äänivallaton.

Yhteenveto: Sitoutuneet työntekijät startup-yrityksen kasvun perustana

Henkilöstön sitouttaminen on yksi tärkeimmistä startup-yrityksen tehtävistä. Sen suunnitteleminen lähtee usein niistä lähtökohdista, että tarve hyville osaajille on kova, mutta rahaa kassassa ei kuitenkaan ole suuren palkan maksamiseen. Tällaisessa tilanteessa voidaan hyödyntää optio-ohjelmaa tai osakeantia. Työsuhdeoptio määritellään TVL 66 §:n 3 momentissa. Osakeannit pyritään puolestaan usein saamaan TVL 66 a §:n piiriin, koska käyvän arvon määrittäminen matemaattisen arvon mukaisesti on usein huomattavasti edullisempaa.

Verotukselliset ja yhtiöoikeudelliset nyanssit tekevät henkilöstön sitouttamisesta usein moniulotteisen prosessin, järjestelmän rakentamiseen onkin syytä käyttää ulkopuolista asiantuntijaa sekä ongelmien välttämiseksi että rakenteen optimoimiseksi. Oikein ja tehokkaasti toteutettu henkilöstön sitouttaminen on yksi startup-yrityksen parhaita investointeja, mutta väärin tehtynä se voi koitua kalliiksi ja tällöin voidaan myös menettää mahdollisuuksia saada avainhenkilöitä yhtiöön.

Mikäli startup-yrityksen juridiikka kiinnostaa laajemmin, tutustu myös tämän kirjoitussarjan aiempiin osiin: "Startup-juridiikka osa 1: Mikä on start up yritys ja miksi sen juridiikka on erilainen?" ja "Startup-juridiikka osa 2: Osakassopimus ja sen merkitys startupissa".

Usein kysytyt kysymykset – start up yritys, työntekijän sitouttaminen ja työsuhdeoptio verotus

Mitä työsuhdeoptio tarkoittaa startup-yrityksessä?

Työsuhdeoptio tarkoittaa työntekijälle työsuhteen perusteella annettua oikeutta saada tai hankkia yhtiön osakkeita ennalta määrätyin ehdoin, tyypillisesti käypää arvoa alempaan hintaan. Työntekijän sitouttaminen voidaan toteuttaa työsuhdeoptioilla erityisesti silloin, kun startup-yritys haluaa sitouttaa avainhenkilöitä ilman korkeaa palkkatasoa.

Milloin työsuhdeoptiosta saatu etu verotetaan?

Työsuhdeoptiosta saatu etu verotetaan ansiotulona sinä verovuonna, jolloin optio käytetään. Edun arvoksi katsotaan osakkeen käypä arvo käyttöhetkellä vähennettynä työntekijän osakkeesta ja työsuhdeoptiosta maksamalla hinnalla.

Milloin työsuhteeseen perustuvaan osakeantiin sovelletaan TVL 66 a §:ää?

TVL 66 a § soveltuu listaamattoman yhtiön työsuhteeseen perustuvaan osakeantiin, jos lain edellytykset täyttyvät. Tällöin veronalaista tuloa muodostuu vain siltä osin kuin merkintähinta alittaa osakkeelle lasketun matemaattisen arvon, joka perustuu viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen.

Roope Heinonen

KtK, oikeustieteen ylioppilas

Associate

Lakitoimisto KPF

050 533 8431

roope.heinonen@kpflaki.com