Startup-juridiikka – Osa 1 - Startup ja IPR

Tämä kirjoitus toimii startupjuridiikkakirjoitussarjan ensimmäisenä osana, ja sarjaa tullaan myöhemmin täydentämään siten, että sarja luo hyvän kokonaiskuvan aloittavalle startup-yritykselle sen mahdollisesti tarvitsemista juridisista palveluista.

Mikä on startup-yritys

Startup-yrityksillä tarkoitetaan nuorta, perustettavaa tai maksimissaan vuoden tai kaksi perustamisen jälkeen alalla toiminutta yritystä. Yritys on perustettu tarkoituksena kehittää uusi tuote tai palvelu sekä saattaa tämä markkinoille. Startup-yrityksille on tämän vuoksi ominaista innovaatiokeskeisyys ja nopean kasvun strategia.

Mitä on IPR

IPR on lyhenne sanoista Intellectual Property Rights, suomeksi immateriaalioikeudet. Immateriaalioikeudet ovat yksinoikeuksia, joiden avulla voidaan turvata henkisen työn tulosten taloudellinen hyödyntäminen. Immateriaalioikeuden kohteena on henkinen pääoma, joka ei ole käsin kosketeltavaa. Esimerkiksi kirjan fyysinen muoto on sen materiaalinen osa, jolloin kirjan juoni ja tarinan kerrontapa ovat kirjan immateriaalinen osa. Tekijänoikeus onkin yleisin immateriaalioikeuden muoto. Muita immateriaalioikeudellisia objekteja ovat teollisoikeudet, kuten esimerkiksi patentit, tavaramerkit sekä verkkotunnukset. Tässä kirjoituksessa ei käydä yksityiskohtaisesti läpi yksittäisiä immateriaalioikeuksia ja niiden suojaamistarvetta, vaan annetaan yleiskuvaus, miksi yrityksen, jopa pienenkin, kannattaa miettiä, olisiko yrityksellä syytä aktiivisesti suojata sen innovaatioita.

IPR-riskianalyysi

Jokaisen aloittavan yrityksen on hyvä luoda riskiarvio toimintansa onnistumismahdollisuuksista. Startup-yrityksillä tärkein ja arvokkain pääoma on kehitteillä oleva innovaatio ja työntekijöiden osaaminen. Startup-yrityksille onkin tärkeää luoda jo alussa IPR-strategia ja riskiarvio. Näissä aloittavan tai jo toiminnassa olevan yrityksen arvoa tarkastellaan IPR-näkökulmasta; onko yrityksellä suojattavaa henkistä pääomaa, mitä tämä on, sekä miten sen suojaaminen järjestetään. Kyseessä on siis yritykseen ja sen toimintaan liittyvästä tilanneanalyysi. Yrityksessä on hyvä pohtia esim. seuraavia kysymyksiä:

· Suojaavatko teollisoikeudet startup-yritystä mahdollisissa riitatilanteissa?

· Estäisivätkö teollisoikeudet muita käyttämästä hyväkseen yrityksen innovaatiota?

· Auttavatko teollisoikeudet myöhempien pääomasijoitusten saantia?

· Kasvattavatko teollisoikeudet yrityksen markkinaosuutta?

Startup-yritysten kohdalla merkittävin osa riskianalyyseistä liittyy kehitettävään innovaatioon ja sen suojaamiseen. IPR-riskit voidaan jakaa liiketoiminnan estäviin sekä toiminnan vaarantaviin riskeihin.

Liiketoiminanna estävät riskit

Liiketoiminnan estävällä IPR-riskillä tarkoitetaan yrityksen ulkopuolisen toimijan mahdollisuutta estää innovaatiosta hyötyminen. Teollisoikeuksien luonteeseen kuuluu alkuperäisen keksijän innovaation suojaaminen ja keksijän mahdollisuus saavuttaa taloudellinen hyöty keksinnöstään. Teollisoikeudellinen suoja saavutetaan rekisteröinnillä tai hakemuksilla. Esimerkiksi patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä (patenttilaki 550/1967 2 §). Tämä tarkoittaa, että useiden eri toimijoiden kehittäessä kilpailevaa innovaatiota, vain ensimmäisenä keksinnön suojannut voi hyötyä siitä täysimääräisesti.

Innovaatiot kehitetään yleensä salassa (keksinnön paljastimen voi estää myöhemmin haettavan patentin), joten kaikkia liiketoiminnan estäviä kilpailevia innovaatioita voi olla mahdoton ennakolta varmistaa, mutta tiettyjä varotoimia on mahdollista selvittää. Yksinkertaisinta on aloittaa riskien arvioiminen kartoittamalla, mitä nyt kehitettävän innovaation kaltaisia keksintöjä on jo suojattu. Suomessa Patentti- ja Rekisterihallinnon (www.prh.fi) sivuilta voit löytää tietokannat jo olemassa olevista rekisteröidyistä teollisoikeuksista. Liiketoiminnan estävää ulkoista riskiä ei ehkä pystytä kokonaan estämään, mutta sitä voidaan ennakoida. Tuotekehitys, joka tuottaa keksinnön, jota ei voi hyödyntää, on lähtökohtaisesti arvoton.

Toiminnan vaarantavat riskit

Toiminnan vaarantavat IPR-riskit tarkoittavat kehittävän startup-yrityksen sisäisiä riskejä. Yrityksen työntekijät ja osakkaat ovat todennäköisesti kaikki tietoisia innovaatiosta sillä tarkkuudella, että pystyvät omilla toimillaan luomaan riskin startup-yrityksen toimintaedellytyksille. Tällaiset yrityksen sisäisten tekijöiden luomat riskit on mahdollista estää tai ainakin minimoida niiden vaikutuksia. Mitä aikaisemmassa vaiheessa yritys tekee nämä toimet, sitä varmemmin riskiä voidaan hallita. Yrityksen sisäisten riskien arvioiminen on yhtä kuin sisäisten toimijoiden arvioiminen. Vaikka startup olisi perustettu parhaimpien kavereiden kesken, on heidänkin välillänsä syytä luoda sopimusperusteinen suoja.

Yrityksen työntekijöitä velvoittaa työsopimuslain (55/2001) 3 luvun 3 § mukainen velvoite olla harjoittamasta kilpailevaa toimintaa ” Työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona”.

Lain seuraavassa pykälässä (työsopimuslaki 3:4 §) kielletään työntekijää oikeudettomasti hyödyntämästä työssään tietoonsa saamia liikesalaisuuksia. Liikesalaisuus tarkoittaa tietoa, joka ei ole kokonaisuutena tai osiensa täsmällisenä kokoonpanona ja yhdistelmänä tällaisia tietoja tavanomaisesti käsitteleville henkilöille yleisesti tunnettua tai helposti selville saatavissa (liikesalaisuuslaki 595/2018 2.1.1.a §) Liikesalaisuuksien hyödyntämiskielto koskee sekä niiden käyttämistä omiin tarkoituksiin että tietojen myymistä kolmansille.

Kilpailevan toiminnan harjoittamisen kielto sekä liikesalaisuuksien oikeudeton hyväksikäyttö koskevat lähtökohtaisesti vain työsuhteen aikaisia tilanteita. Työnantaja ja työntekijä voivat vahvistaa tätä kilpailuasetelman kieltämistä kilpailukieltosopimuksella (työsopimuslaki 3:5 §). Kilpailukieltosopimuksella tarkoitetaan työnantajan ja työntekijän välistä sopimusta, jolla rajoitetaan työntekijän oikeutta harjoittaa työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa työsuhteen päätyttyä. Kilpailukieltosopimukselle tulee aina olla pätevä ja painava peruste.

Edellä mainittu työntekijän velvoite olla harjoittamatta kilpailevaa toimintaa ei koske suoraan yrityksen osakkaita. Osakeyhtiölain (624/2006) 22:2 § asettaa osakkaat vahingonkorvausvelvollisiksi muille osakkaille tai yritykselle tahallaan tai tuottamuksellisen aiheutetusta vahingosta. Osakkailla on myös lojaliteettivelvollisuus muita osakkaita kohtaan. Silti kaikista tehokkain keino suojata yrityksen innovaatiota myös osakassuhteissa, on luoda kilpailukielto- tai immateriaalisopimus. Nämä voivat olla erillisiä sopimuksia tai osana osakassopimusta. Näissä säädetään kilpailevan toiminnan harjoittaminen osakkaana ollessa tai kilpailevan yrityksen perustamisesta osakassuhteen päätyttyä. Usein innovaatiot ja keksinnöt ovat tiimityön tulosta, jolloin keksinnön omistussuhteita voi olla vaikea määrittää. Immateriaalisopimuksella säädellään siitä kuka ja missä suhteessa omistaa startup-yrityksen luoman innovaation.

Kuten yleensäkin yritystoiminnassa ei kaikkia liiketoimintaa koskevia riskejä voida poistaa, mutta niiden ennakollinen selvittäminen ja niihin varatutuminen ovat yrityksen menestymiselle elinehto. KPF on avustanut useita startup-yrityksiä niiden perustamisessa sekä innovaatioihin liittyvien riskien selvittämisessä. Meiltä voit ostaa myös kuukausilaskutettavan jatkuvan lakipalvelupaketin, jossa palvelu voidaan räätälöidä juuri sinun yrityksesi tarpeiden mukaan.

Lue lisää liikejuridiikkakirjoituksiamme:

https://www.kpflaki.com/blog/categories/liikejuridiikka

Mikko Kaunisvaara

OTM, BBA

Lakimies

Lakitoimisto KPF