Rikoslain 49 luku eräiden aineettomien oikeuksien loukkaamisesta

Aineettomat oikeudet eli immateriaalioikeudet kohdistuvat keksintöihin, teoksiin ja työhön. Aineettomia oikeuksia koskevalla sääntelyllä suojataan oikeudenhaltijan mahdollisuutta määrätä luovan työn tulosta. Eri tuotosten saama suoja riippuu tuotoksen tyypistä, eikä suoja kohdistu varsinaisesti itse esineeseen tai muuhun konkreettiseen, vaan oikeudenhaltijan oikeuteen määrätä esimerkiksi musiikkikappaleen kaupallisesta käytöstä. Samaan esineeseen voi liittyä useita yksinoikeuksia, kuten tavaramerkki- ja mallioikeus.


Aineettomat oikeudet jaetaan tekijänoikeuksiin ja niiden lähioikeuksiin sekä teollisoikeuksiin. Tekijänoikeussääntely suojaa pääasiassa kirjallisten ja taiteellisten teosten tekijöiden oikeuksia tuotoksiinsa. Teollisoikeudet voidaan vielä jakaa tavaramerkkiin, patenttiin, mallioikeuteen, oikeuteen piirimalliin, hyödyllisyysmallioikeuteen ja kasvinjalostusoikeuteen.


Kansainvälisellä tasolla aineettomista oikeuksista on alettu sopia noin 1960-luvulta alkaen. Vuonna 1961 solmittiin Rooman sopimus esittävien taiteilijoiden oikeuksista, vuonna 1971 Geneven äänitesopimus ja vuonna 1986 yleismaailmallinen tekijänoikeussopimus sekä Bernin yleissopimus kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamisesta. Tuoreemmasta sääntelystä voidaan mainita EU-direktiivi tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta.


Suomessa säädettiin 90-luvulla rikoslakiin aineettomille oikeuksille oma lukunsa. Luku tuli voimaan vuonna 1995. Tarkoituksena oli parantaa aineettomien oikeuksien rikosoikeudellista suojaa. AIemmin vankeusuhkainen sääntely löytyi rikoslain sijaan erityislaeista.

_________________________________________________________________________

Tekijänoikeusrikos suojaa tekijän oikeutta luomistyönsä tuotokseen. Omaan käyttöön kopioita toisen teoksesta saattaa saada valmistaa, mutta kaupalliseen käyttöön ei saa kopioida ilman lupaa.


1 § Tekijänoikeusrikos


Nykyinen pykälä on vuodelta 2005. Tätä aiempaa sääntelyä on 60-luvulta alkaen tekijänoikeuslaissa, joka on edelleen voimassa uudistuksineen. Tekijänoikeus syntyy tekijälle automaattisesti, sitä ei tarvitse rekisteröidä toisin kuin esimerkiksi teollisoikeuksia.


Tekijänoikeusrikospykälä voidaan jakaa kolmeen osaan. Ensinnäkin rikoksesta tuomitaan se, joka ansiotarkoituksessa tekijänoikeuslain vastaisesti ja siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle, loukkaa toisen oikeutta


1) kirjalliseen tai taiteelliseen teokseen,

2) kirjallisen tai taiteellisen teoksen taikka kansanperinteen esitykseen,

3) äänilevyyn tai muuhun laitteeseen, jolle on tallennettu ääntä,

4) filmiin tai muuhun laitteeseen, jolle on tallennettu liikkuvaa kuvaa,

5) radio- tai televisiolähetykseen,

6) luetteloon, taulukkoon, ohjelmaan tai muuhun sellaiseen tekijänoikeuslaissa tarkoitettuun työhön, jossa on yhdisteltynä suuri määrä tietoja, tai tietokantaan, jonka sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen on edellyttänyt huomattavaa panostusta, taikka

7) valokuvaan.


Rikoksentekijältä edellytetään lähtökohtaisesti ansiotarkoitusta, eli toiminnalla tulee tavoitella taloudellista hyötyä. Jos toimintaa tehdään tämän sijasta haittaamis- tai vahingoittamistarkoituksessa, tekijänoikeusrikoksen sijasta muu sääntely tulee sovellettavaksi. Ansiotarkoitukselta ei kuitenkaan edellytetä erityistä suunnitelmallisuutta tai laajuutta. Toisaalta hallituksen esityksessä (HE 28/2004 vp) todetaan, että jos tekijä on saattanut teoksen luvattomasti tietoverkossa saataville eli esimerkiksi pitää elokuvaa laittomasti muiden ladattavana, myös hänet voidaan tuomita tekijänoikeusrikoksesta vaikka ansaintatarkoitusta ei olisikaan. Tekijänoikeusrikoksesta voidaan tuomita vain tahallisena tehtynä.


Toisekseen tekijänoikeutta loukkaavien teosten, tietokantojen ja pykälässä lueteltujen muiden esineiden maahantuonti ansiotarkoituksessa on kiellettyä, jos teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa oikeuden haltijalle. Teon törkeyttä lisää se, mitä laajamittaisempaa ja ammattimaisempaa toiminta on.


Kolmannekseen on kiellettyä loukata toisen tekijänoikeutta tietoverkossa tai tietojärjestelmän avulla siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa oikeuden haltijalle. Esimerkiksi tekijänoikeussuojatun elokuvan lataaminen omille kotisivuilleen ja sen siellä muiden katsottavana pitäminen olisi tämän momentin vastainen teko.


Tekijänoikeus koostuu yleensä kahdesta oikeustyypistä: taloudellisista ja moraalisista tekijänoikeuksista. Taloudelliset tekijänoikeudet antavat omistajalleen oikeuden määrätä teoksesta, kuten kopioiden valmistamisesta ja yleisön saataville saattamisesta. Tekijänoikeuden kesto riippuu teostyypistä. Pääsääntöisesti suoja loppuu 70 vuoden kuluttua tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Moraaliset tekijänoikeudet eli isyys- ja respektioikeus suojaavat teosta siten, että kun teoksesta valmistetaan kappaleita, tulee alkuperäinen taiteilija ilmoittaa eikä teosta saa muuttaa siten, että se loukkaisi teoksen taiteellista tai kirjallista arvoa tai omalaatuisuutta. Teosta ei saa muutenkaan saattaa saataville tekijää loukkaavasti.


Esimerkiksi tapauksessa KKO 2018:21 B oli ottanut valokuvan metsosta, saaden siihen tekijänoikeuden. A oli ilman B:n lupaa maalannut öljyvärimaalauksen, joka vastasi lähes täysin valokuvaa. A oli ottanut maalauksesta valokuvia ja myi vedoksia muille. KKO katsoi maalarin syyllistyneen tekijänoikeuslain mukaiseen tekijänoikeusrikkomukseen koska se ei pitänyt tekoa niin vakavana että siitä olisi ansainnut rikostuomion.


Tekijänoikeuden lähioikeudesta säädetään tekijänoikeuslain 5 luvussa. Sääntelyn johdosta muun muassa esittävällä taiteilijalla on oikeus taiteellisen tai kirjallisen teoksen esitykseen siten, että ilman hänen suostumustaan esitystä ei saa tallentaa tai saattaa yleisön saataville.


Tekijänoikeusrikoksesta on annettu yksittäisiä tuomioita vuosina 2015-2019.



Tekijänoikeusrikoksen tunnusmerkistö on seuraava:


Joka ansiotarkoituksessa tekijänoikeuslain (404/1961) säännösten vastaisesti ja siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle, loukkaa toisen oikeutta


1) kirjalliseen tai taiteelliseen teokseen,


2) kirjallisen tai taiteellisen teoksen taikka kansanperinteen esitykseen,


3) äänilevyyn tai muuhun laitteeseen, jolle on tallennettu ääntä,


4) filmiin tai muuhun laitteeseen, jolle on tallennettu liikkuvaa kuvaa,


5) radio- tai televisiolähetykseen,


6) luetteloon, taulukkoon, ohjelmaan tai muuhun sellaiseen tekijänoikeuslaissa tarkoitettuun työhön, jossa on yhdisteltynä suuri määrä tietoja, tai tietokantaan, jonka sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen on edellyttänyt huomattavaa panostusta, taikka


7) valokuvaan,


on tuomittava tekijänoikeusrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.


Tekijänoikeusrikoksesta tuomitaan myös se, joka ansiotarkoituksessa ja siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle, tuo maahan yleisölle levitettäväksi tai Suomen alueelle edelleen kolmanteen maahan kuljetettavaksi ulkomailla valmistetun tai jäljennetyn 1 momentissa tarkoitetun teoksen tai valokuvan kappaleen taikka äänilevyn, filmin tai muun laitteen, jolle on tallennettu ääntä tai liikkuvaa kuvaa, taikka luettelon, taulukon, ohjelman tai muun sellaisen työn, jossa on yhdisteltynä suuri määrä tietoja, taikka tietokannan, jonka sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen on edellyttänyt huomattavaa panostusta, ja jonka hän tietää valmistetuksi tai jäljennetyksi sellaisissa olosuhteissa, että valmistaminen tai jäljentäminen Suomessa tehtynä olisi ollut rangaistavaa 1 momentin tai tekijänoikeuslain 56 a §:n mukaan.


Tekijänoikeusrikoksesta tuomitaan myös se, joka tietoverkossa tai tietojärjestelmän avulla loukkaa toisen oikeutta 1 momentissa mainittuihin suojan kohteisiin siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle.

_________________________________________________________________________

Teollisoikeusrikossääntely suojaa mm. patentin ja mallioikeuden oikeudenomistajien oikeuksia.


2 § Teollisoikeusrikos


Teollisoikeudet voidaan jakaa tavaramerkkiin, patenttiin, mallioikeuteen, oikeuteen piirimalliin, hyödyllisyysmallioikeuteen ja kasvinjalostusoikeuteen. Jos näiden oikeudenomistajien oikeuksia rikkoo teolla, joka on omiaan aiheuttamaan huomattavaa taloudellista vahinkoa oikeudenhaltijalle, syyllistyy teollisoikeusrikokseen. Vain tahallinen teko on rangaistava teollisoikeusrikoksena. Erona tekijänoikeuteen on, että teollisoikeusrikoksissa ei suojata moraalisia oikeuksia, vaan näissä vain taloudellisten vahinkojen korvattavuus tulee arvioitavaksi.


Esimerkiksi mallioikeudella suojataan esineen muotoa, hyödyllisyysmallilla taas teknisiä ratkaisuja ja teollisesti hyödynnettäviä keksintöjä. Hyödyllisyysmallia kutsutaan pikkupatentiksi, koska sen saamiseksi vaadittava ero jo tunnettuun tekniikkaan on pienempi kuin mitä patentilta vaaditaan.


Yleensä teollisoikeusrikosten taloudellinen merkitys on suuri, ja toiminta on usein kansainvälistä. Piraattituotteet edustavat sen vakavinta muotoa. Tuomioistuintapauksia Suomessa ei juuri näistä ole, mutta piraattituotteita jää Tullin haaviin kauttakulkuliikenteen estämisen yhteydessä.


Tapauksessa KKO 2018:36 A ja B olivat tahallaan loukanneet oikeudenomistajien tavaramerkki- ja mallioikeuksia, jotka perustuivat EU:n tavaramerkkiasetukseen ja yhteisömalliasetukseen. Rangaistavuuden esti kuitenkin se, että teollisoikeuksien tunnusmerkistö koski vain nimettyjen kansallisten lakien vastaisia tekoja. Laillisuusperiaate esti sen, että A ja B olisi voitu tuomita teollisoikeusrikoksesta.


Pykälän nykyinen versio on vuodelta 2019, mutta teollisoikeusrikospykälä säädettiin jo vuonna 1994 voimaan tulleeseen aineettomien oikeuksien loukkaamista koskevaan rikoslain 49 lukuun. Tätä aiemmin teollisoikeusrikoksesta säänneltiin erityislaissa rikoslain sijaan.


Teollisoikeusrikoksesta on annettu muutamia tuomioista vuosittain (vuodet 2015-2019).



Teollisoikeusrikoksen tunnusmerkistö on seuraava:


Joka tavaramerkkilain (544/2019), patenttilain (550/1967), mallioikeuslain (221/1971), yksinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin annetun lain (32/1991), hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain (800/1991), kasvinjalostajanoikeudesta annetun lain (1279/2009), Euroopan unionin tavaramerkistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 tai yhteisömallista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002 säännösten vastaisesti ja siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa taloudellista vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle, loukkaa


1) tavaramerkkilain 3–9 §:n mukaista yksinoikeutta tavaramerkkiin käyttämällä samaa, samankaltaista, sekaannusvaaran aiheuttavaa tai olennaisilta ominaisuuksiltaan erottamattomissa olevaa merkkiä ilman tavaramerkin haltijan suostumusta tai tämän kiellon vastaisesti tai muulla tähän rinnastettavalla tavalla,


2) Euroopan unionin tavaramerkistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 mukaista yksinoikeutta EU-tavaramerkkiin käyttämällä samaa, samankaltaista, sekaannusvaaran aiheuttavaa tai olennaisilta ominaisuuksiltaan erottamattomissa olevaa merkkiä, tunnusta tai merkintää ilman EU-tavaramerkin haltijan suostumusta tai tämän kiellon vastaisesti tai muulla tähän rinnastettavalla tavalla,


3) yhteisömallista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002 mukaista yksinoikeutta yhteisömalliin käyttämällä mallia hyväksi ilman yhteisömallin haltijan lupaa tai muulla tähän rinnastettavalla tavalla,


4) patentin tuottamaa yksinoikeutta,


5) mallioikeuslain 1, 5, 5 a–5 c ja 6 §:n mukaista mallioikeutta, käyttämällä mallia hyväksi ilman mallioikeuden haltijan lupaa tai muulla tähän rinnastettavalla tavalla,


6) oikeutta piirimalliin,


7) hyödyllisyysmallioikeutta tai


8) kasvinjalostajanoikeutta,


on tuomittava teollisoikeusrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.


_________________________________________________________________________

Teknisen suojauksen kiertäminen tarkoittaa mm. elokuvien kopiosuojauksen kiertämistä, mikä on kiellettyä esimerkiksi ansiotarkoituksessa.


3 § Teknisen suojauksen kiertäminen


Tekijänoikeuslain 50 a §:ssä kielletään teknisen suojauksen kiertäminen. Tekninen suojaus tarkoittaa tehokasta teknistä toimenpidettä, joka on asetettu teoksen suojaksi. Teknisen toimenpiteen tarkoituksena on estää muita kohdistamasta teokseen sellaisia toimenpiteitä, joita oikeuksien haltija ei halua siihen kohdistettavan. Näitä on esimerkiksi elokuvien kopiosuojaukset, joilla pyritään estämään elokuvien laiton levitys. Pykälä tuli voimaan vuonna 2005.


Rikoslaissa olevan pykälän mukaan teknisen suojauksen kiertäminen on laitonta, jos teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa. Pykälällä suojataan tekijänoikeuden lisäksi sen lähioikeuksia, kuten esittävien taiteilijoiden oikeutta esitykseensä. Jos teko ei ole riittävän vakava ollakseen rikoksena rangaistava, siitä voi kuitenkin seurata sakkotuomio tekijänoikeusrikkomuksena (tekijänoikeuslain 56 a §).


Teknisen suojauksen kiertämisestä ei ole annettu tuomioita vuosina 2015-2019.


Teknisen suojauksen kiertämisen tunnusmerkistö on seuraava:


Joka tekijänoikeuslain 50 a §:ssä säädetyn kiellon vastaisesti ja siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa, kiertää teoksen suojana olevan tehokkaan teknisen toimenpiteen, on tuomittava teknisen suojauksen kiertämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

_________________________________________________________________________

Jos joku markkinoi lehdessä laittomia DVD-kopiolaitteita, ilmoituksesta on vastuussa vain markkinoija, ei lehden julkaisija. Kyseessä on teknisen suojan kiertämiskeinorikos.


4 § Teknisen suojauksen kiertämiskeinorikos


Tekijänoikeuslain 50 b §:ssä kielletään teknisen toimenpiteen kiertämiskeinojen valmistaminen ja levittäminen. Näillä keinoilla kierretään sellaisia teoksen suojaksi asetettuja suojia, jotka teoksen valmistaja tai tekijän luvalla yleisön saataviin saattanut taho on asettanut. Esimerkiksi CD-levyjen kopiosuoja on tällainen tekninen suoja.


Teknisen suojauksen kiertämiskeinorikoksella käytännössä kielletään tekijänoikeuslain kiellon vastaisten purku- ja kiertämisvälineiden valmistaminen, maahantuonti yleisölle levittämistä varten ja yleisölle levittäminen, myynti, vuokraus, myynnin tai vuokrauksen mainostaminen, kaupallisessa tarkoituksessa tapahtuva hallussapito ja kiertämisen mahdollistavien tai sitä helpottavien palveluiden tarjoaminen. Vain tahalliset teot ovat rangaistavia. Lisäksi teon tulee olla omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa. Huomattavaa haittaa voi aiheuttaa esimerkiksi purkuvälineen saataville saattaminen internetin välityksellä, jolloin sitä voisi käyttää kuka tahansa jolla on internetyhteys. Jos teko ei ole riittävän vakava ollakseen rikoksena rangaistava, siitä voi kuitenkin seurata sakkorangaistus tekijänoikeusrikkomuksena (tekijänoikeuslain 56 a §).


Tämäntyyppisen rikoksen osalta tekijyys- ja osallisuuskysymykset voivat mietityttää. Jos esimerkiksi lehdessä julkaistaan mainos, jossa markkinoidaan tämän pykälän vastaista kiertämiskeinoa, onko vastuussa lehden julkaisija vai mainostaja? Rikosoikeuden yleisten oppien mukaan tällaisessa tilanteessa vastuussa on mainostaja. Esimerkiksi sananvapauden rajamailla olevien kirjoitusten osalta lehden vastuu on kuitenkin suurempi ja tilannetta arvioidaan eri tavalla.


Teknisen suojauksen kiertämiskeinorikoksesta ei ole annettu tuomioita vuosina 2015-2019. Pykälä on vuodelta 2005.


Teknisen suojauksen kiertämiskeinorikoksen tunnusmerkistö on seuraava:


Joka tekijänoikeuslain 50 b §:ssä säädetyn kiellon vastaisesti ja siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa, valmistaa tai tuo maahan yleisölle levittämistä varten, levittää yleisölle, myy, vuokraa, mainostaa myyntiä tai vuokrausta taikka pitää hallussa kaupallisessa tarkoituksessa sellaisia laitteita, tuotteita tai osia, jotka mahdollistavat suojatun teoksen suojana olevan tehokkaan teknisen toimenpiteen kiertämisen tai helpottavat sitä, taikka tarjoaa kiertämisen mahdollistavia tai sitä helpottavia palveluja, on tuomittava teknisen suojauksen kiertämiskeinorikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

_________________________________________________________________________

Oikeuksien sähköisten hallinnointitietojen loukkausrikos koskee oikeudenomistajan teokselle asettamien hallinnointitietojen muuttamista tai poistamista.


5 § Oikeuksien sähköisten hallinnointitietojen loukkausrikos


Oikeuksien sähköiset hallinnointitiedot ovat tietoja, jotka on liitetty suojattuun teokseen ja joilla esimerkiksi tunnistetaan teos, sen tekijä, muu oikeuksien haltija tai joissa on tietoja teoksen käyttöehdoista. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi DVD-levyn vesileima, josta voi käydä ilmi oikeudenomistajan asettamat rajoitukset levyn kopioimiseen. Toisena esimerkkinä voidaan antaa elokuvaan sisällytetty ääniraita, jossa kerrotaan teoksen sallituista käyttötavoista. Oikeuksien sähköisten hallinnointitietojen loukkausrikoksesta on kyse, jos näitä tietoja menee muuttamaan tai poistamaan, taikka tällaisen toimenpiteen kohteeksi joutuneen teoksen levittää tai välittää yleisölle tai tuo maahan yleisölle levittämistä varten. Lainmukaisesti toimiakseen levittäjän tulee varmistua siitä, että teokseen kuuluvia sähköisiä hallinnointitietoja ei ole muutettu tai poistettu.


Teko on rikoksena rangaistava, jos se on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa. Haittaa voi aiheutua esimerkiksi siitä, että jos teoksesta on poistettu käytön rajoituksen ehtoja, jatkokäyttäjät eivät näitä rajoituksia enää tiedä ja tulevat oikeudenloukkaukset ovat mahdollisia. Jos teon laatu ei ole niin vakava että se katsottaisiin olevan omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa, voi kyse kuitenkin olla tekijänoikeuslain mukaisesta rikkomuksesta, nimittäin oikeuksien sähköisten hallinnointitietojen loukkausrikkomuksesta.


Teko on rangaistava vain tahallisena, eli tekijän on tiedettävä toimintansa tekijänoikeuksia loukkaava vaikutus. Pykälä on vuodelta 2005, ja se säädettiin EU-direktiivin velvoittamana.


Oikeuksien sähköisten hallinnointitietojen loukkausrikoksesta ei ole annettu tuomioita vuosina 2015-2019.


Oikeuksien sähköisten hallinnointitietojen loukkausrikoksen tunnusmerkistö on seuraava:


Joka tekijänoikeuslain 50 d §:ssä säädetyn kiellon vastaisesti ja siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa,


1) poistaa tai muuttaa oikeuksien sähköisiä hallinnointitietoja, joilla tunnistetaan teos, tekijä tai oikeuksien muu haltija taikka jotka ovat tietoja teoksen käyttöehdoista, taikka


2) levittää yleisölle tai tuo maahan yleisölle levittämistä varten teoksen kappaleen tai välittää yleisölle teoksen siten, että 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on luvatta poistettu tai että niitä on luvatta muutettu,


on tuomittava oikeuksien sähköisten hallinnointitietojen loukkausrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi, jos tekijä tietää, että hänen tekonsa aiheuttaa, mahdollistaa tai salaa tekijänoikeuslain mukaisten oikeuksien loukkauksen tai helpottaa loukkausta.


Lue kirjoituksemme muista rikoslain luvuista:

https://www.kpflaki.com/blog/categories/rikoslaki



Essi Puhakainen

OTM

Lakimies, riidanratkaisu

Lakitoimisto KPF

050 5338 295

essi.puhakainen@kpflaki.com




15 katselukertaa0 kommenttia