Tämän viikkoinen oikeustapauskommentti sai innoituksensa lähiaikoina tapahtuneista yhteydenotoista, joissa kysyttiin neuvoa tilanteeseen, jossa avio- tai avopuoliso tai seurustelukumppani on tekemisissä huumausaineiden kanssa ja suhteen toinen osapuoli taas ei, mutta myös jälkimmäiseen on kohdistettu poliisitutkinta tai hän on saanut syytteen. Kirjoituksessa käyn läpi korkeimman oikeuden oikeuskäytäntöä tilanteista, joissa on arvioitu puolison osallisuutta kumppaninsa huumausainerikoksissa.
Olen kirjoittanut myös aiemmin seurustelukumppanin avunannosta huumausainerikokseen. Ratkaisua KKO 2021:80 koskevan oikeustapauskommentin voit lukea täältä:
Huumausainerikokseen syyllistyminen
Rikoslain mukaan huumausainerikokseen syyllistyy se, joka laittomasti pitää hallussaan huumausainetta (RL 50:1.5). Rikoslain 5 luvun 3 §:n mukaan, jos kaksi tai useammat ovat yhdessä tehneet tahallisen rikoksen, rangaistaan heitä kutakin rikoksen tekijänä. Tässä on kyse tekijäkumppanuudesta eli siitä, että vähintään kaksi ihmistä tekevät yhdessä tuumin tahallisen rikoksen. Alla käsitellyssä ratkaisussa KKO 2017:88 syytettyä syytettiin ensisijaisesti tekijäkumppanuudesta huumausainerikoksessa.
Avunannosta taas on kyse silloin, kun henkilö ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttaa toista tahallisen rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen tekemisessä (RL 5:6.1). Avunannon tunnusmerkistö voi täyttyä sekä aktiivisin toimin, kuten neuvoin, mutta myös passiivisesti, jos tekemättä jättäminen rinnastuu aktiiviseen tekemiseen. Alla käsitellyssä tapauksessa VaaHO 2016:2 syytettyä syytettiin avunannosta huumausainerikokseen.
Huumausainelain 8 §:n mukaan se, joka on saanut haltuunsa huumausainetta olematta sen hallussapitoon oikeutettu, on velvollinen luovuttamaan sen viipymättä poliisille taikka tulli- tai rajavartioviranomaiselle.
Rikoslain esitöissä on todettu, että myös lyhytaikainen huumausaineen hallussapito riittää huumausainerikoksen täyttymiseen, eikä hallussapidon tarvitse olla fyysistä. Hallussapitoon riittää, että tekijä pystyy noutamaan aineen tietystä paikasta, kuten maastokätköstä.
Avio- ja avopuolisoita ja muita läheisiä koskee kuitenkin itsekriminointisuoja, joka kuuluu seuraavasti:
“Jokaisella on oikeus kieltäytyä todistamasta siltä osin kuin todistaminen saattaisi hänet tai häneen 17 §:n 1 momentissa tarkoitetussa suhteessa olevan henkilön syytteen vaaraan tai myötävaikuttaisi hänen tai häneen mainitussa suhteessa olevan henkilön syyllisyyden selvittämiseen.” (OK 17:18.1)
Omaa läheistä ei siten tarvitse ilmiantaa.
VaaHO 2016:2: kasvattamiseen puuttumatta jättämisestä ei tuomiota
B:tä syytettiin ensisijaisesti huumausainerikoksesta ja toissijaisesti avunannosta huumausainerikokseen hänen sallittuaan avopuolisonsa kasvattaa kannabista heidän yhteisesti omistamansa ja molempien asuman talon pihalla. Puoliso kasvatti kannabista myös talon sisällä. Lisäksi B oli sallinut kannabiksen säilytyksen ja kuivattamisen asuintiloissa. Käräjäoikeus luki B:n syyksi avunannon huumausainerikokseen. B valitti hovioikeuteen, joka hylkäsi syytteen. Tuomio on lainvoimainen.
B oli vaatinut käräjäoikeuden tuomion kumoamista muun muassa siksi, että hän on suhtautunut avopuolisonsa toimintaan kielteisesti mutta passiivisesti, ja että itsekriminointisuojan vuoksi häntä ei voida edellyttää ilmiantamansa puolisoaan. Lisäksi passiivisuutta ei hänen mukaansa voida rinnastaa aktiivisiin toimiin, joilla hän edistäisi puolisonsa huumausainerikoksen tekemistä. B oli kertomansa mukaan ainoastaan sallinut puolisonsa toimet niissä auttamatta tai muuten puuttumatta.
Hovioikeus katsoi, että B:llä ei ollut erityistä oikeudellista velvollisuutta puuttua avopuolisonsa huumausainerikokseen, ja että puoliso on voinut toimia ilman B:n myötävaikutusta. Hovioikeus vapautti B:n käräjäoikeuden tuomitsemasta rangaistuksesta.
KKO 2017:88: säilyttämisen sallimisesta ei tuomiota
C:n avopuoliso oli pitänyt pariskunnan yhteisessä asunnossa hallussaan noin puolta kiloa marihuanaa. C:tä vastaan oli nostettu syyte, koska syyttäjä katsoi C:n syyllistyneen huumausainerikokseen puolisonsa tekijäkumppanina. Huumausainetta oli säilytetty keittiön kaapissa ja pakastimessa noin vuoden ajan. Käräjäoikeudessa C tunnusti menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla. Avopuolison mukaan C:llä ei ollut mitään tekemistä tämän huumausaine-erän kanssa.
Käräjäoikeus tuomitsi C:n huumausainerikoksesta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen katsottuaan, että C oli avopuolisonsa tekijäkumppani eli että C oli osallistunut huumausainerikokseen. Tätä se perusteli muun muassa siten, että C:n oli täytynyt havaita asunnossa säilytetyn huumeita, ja että tämän hyväksyminen on aiheuttanut C:n osallisuuden rikokseen.
C valitti hovioikeuteen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.
Korkein oikeus tulkitsi asiaa kuitenkin toisin: se hylkäsi C:hen kohdistetun syytteen ja vapautti C:n hovioikeuden hänelle tuomitsemasta rangaistuksesta. Korkeimman oikeuden mukaan C oli ainoastaan sallinut avopuolisonsa säilyttää huumausainetta yhteisessä asunnossa. C ei ollut osallistunut sen hankkimiseen tai kätkemiseen tai muutenkaan ollut tekemisissä huumausaineen kanssa. Näin ollen korkein oikeus katsoi, että C ei ollut avopuolisonsa tekijäkumppani eikä myöskään syyllistynyt huumausainerikokseen.
Yhteenveto
Ylempien oikeusasteiden kanta puolison tekijäkumppanuudesta tai avunannosta huumausainerikoksissa on maltillinen. Pelkästään se, että syytetty passiivisesti hyväksyy huumausaineen säilyttämisen tai kasvattamisen yhteisessä kodissa ei riitä tämän tuomitsemiseen huumausainerikoksesta. Tekijäkumppanuus edellyttää aktiivisia toimia huumausainetta kohtaan, esimerkiksi osallistumista sen kätkemiseen, siirtämiseen tai muuten aineeseen puuttumiseen.
Myös avunantotuomio näyttää vaativan aktiivisia toimia tämänkaltaisissa tilanteissa pelkän sallimisen sijasta: myöskään mittavahko kannabiksen kasvattaminen yhteisessä kodissa ei johda puolison rikosvastuuseen, jos hän on vain sallinut toiminnan passiivisesti siihen muuten myötävaikuttamatta. Lisäksi tuomioissa on korostettu avio- ja avopuolisoita koskevaa oikeutta olla ilmiantamatta rikokseen syyllistyvää puolisoaan.
Lue lisää oikeustapauskommenttejamme:
OTM (tohtorikoulutettava), FM (tietojenkäsittely)
Lakimies, riidanratkaisu
Lakitoimisto KPF
050 5338 295
